SISÄLLYSLUETTELO
HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUS
1
TILINPÄÄTÖS
125
1 Hallituksen toimintakertomus
9 Kestävyysraportti
117
Tunnuslukuja
123 Osakkeet ja osakepääoma
126
Konsernitilinpäätös
130 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
170
Emoyhtiön tilinpäätös
181
Tilintarkastuskertomus
187 Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
189 Kestävyysraportin varmennuskertomus
Hallituksen toimintakertomus
2
Hallituksen
toimintakertomus
Lindex-konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli
952,3 (940,1) miljoonaa euroa. Paikallisissa
valuutoissa liikevaihto oli edellisvuoden tasolla.
Konsernin suhteellinen myyntikate oli 58,2 %
(58,3). Konsernin oikaistu liiketulos laski 69,5
(74,9) miljoonaan euroon. Lindex-divisioonan
oikaistu liiketulos laski 72,1 (82,9) miljoonaan
euroon. Stockmann-divisioonan oikaistu liiketulos
parani 1,2 (-3,9) miljoonaan euroon ja oli
ensimmäistä kertaa positiivinen useaan vuoteen.
Liiketulos parani 64,7 (60,9) miljoonaan euroon.
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen
tulos oli 0,16 (0,08) euroa. Hallitus ei esitä osinkoa
jaettavaksi tilikaudelta 2025, koska heinäkuussa
2021 liikkeeseen laskettujen vakuudellisten
joukkovelkakirjojen ehdot eivät mahdollista
osingonmaksua.
Tulosennuste vuodelle 2026:
Lindex-konserni odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna
2026 paikallisissa valuutoissa verrattuna vuoteen 2025.
Oikaistun liiketuloksen arvioidaan olevan 70–95 miljoonaa
euroa. Valuuttakurssivaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus
oikaistuun liiketulokseen.
Vuoden 2026 näkymät:
Lindex-konsernin päämarkkinoiden makrotaloudellinen
tilanne on edelleen epävakaa geopoliittisen epävarmuuden
ja maailmankaupan häiriöihin liittyvien riskien vallitessa.
Mahdolliset odottamattomat negatiiviset kehityskulut saat-
tavat hidastaa talouskasvua konsernin keskeisillä
markki-
na-alueilla. Edellä mainituista riskeistä huolimatta, vuoden
2026 BKT:n (bruttokansantuote) kasvuennusteiden arvioi-
daan paranevan konsernin päämarkkinoilla. Kuluttajaluotta-
mus osoittaa joitakin merkkejä asteittaisesta paranemisesta.
Tämä yhdistettynä kotitalouksien ostovoiman vahvistumi-
seen voi tukea kuluttajakysynnän kasvun suotuisampaa
kehitystä vuoden aikana. Tilanne voi kuitenkin vaihdella
konsernin eri markkinoilla, eikä häiriöitä toimitusketjuissa ja
kansainvälisessä logistiikassa voida sulkea pois.
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Lindex-konsernin kahdella divisioonalla eli Lindexillä ja
Stockmannilla on omat strategiansa, joiden tavoitteena on
kestävä ja kannattava kasvu. Asiakaskeskeisyys, kaikkika-
navaisuus ja vahvat brändit ovat strategisia avaintekijöitä
tulevaisuuden kasvun rakentamisessa molemmille divisioo-
nille. Lindex-konsernilla on kunnianhimoiset vastuullisuus-
tavoitteet, ja vastuullisuus on keskeinen osa koko konsernin
toimintaa.
Lindex-divisioonan strategia
perustuu Lindexin tarkoi-
tukseen, joka on edistää merkityksellistä muutosta naisten
elämässä. Divisioonan kolme keskeisintä strategista tavoi-
tetta ovat kasvun vauhdittaminen, kestävään liiketoimintaan
siirtyminen sekä kustannusten ja kasvun erottaminen toi-
sistaan. Lindex-divisioonan taloudelliset tavoitteet ja niiden
toteumat esitetään oikealla olevassa taulukossa.
Lindex-divisioonan
taloudelliset tavoitteet
2025
2024 2023 2022
Vuotuinen 3–5 % paikallisissa valuutoissa mitattuna keskipitkällä aikavälillä ja 10 miljardin Ruotsin kruunun vuosiliikevaihto vuoteen 2030 mennessä, % | 1,3 | -0,9 | 2,7 | 10,9 |
Digitaalisen myynnin osuus 30 % liikevaihdosta keskipitkällä aikavälillä, % | 22,1 | 20,8 | 19,0 | 18,5 |
Oikaistu liikevoittomarginaali 15 % pitkällä aikavälillä, % | 11,2 | 13,2 | 14,3 | 13,6 |
Stockmann-divisioonan asiakaskeskeinen strategia
perustuu Stockmannin tarkoitukseen, joka on luoda hyvän
elämän markkinapaikka. Divisioonan neljä keskeisintä
strategista tavoitetta ovat operatiivisen tehokkuuden paran-
taminen, erilaistuminen asiakaskeskeisellä valikoimalla,
kanta-asiakaskunnan kasvattaminen ja hyödyntäminen sekä
tehokkaasti toimiva omnichannel-malli. Stockmann-divisioo-
nan taloudelliset tavoitteet ja niiden toteumat esitetään alla
olevassa taulukossa.
Stockmann-divisioonan
taloudelliset tavoitteet
2025
2024 2023 2022
Liikevaihdon kasvu markkinakasvun* ) mukaisesti keskipitkällä aikavälillä, % | -1,5** ) | -2,2 | -0,6 | 10,0 |
Positiivinen liiketoiminnan vapaa kassavirta keskipitkällä aikavälillä, milj. euroa *** ) | -19,4 | -19,4 | -12,0 | -20,9 |
Oikaistu liikevoittomarginaali 5 % keskipitkällä aikavälillä, | 0,4 | -1,3 | -2,0 | -1,7 |
*
)
Stockmannin kohdemarkkina Suomessa, Latviassa ja Virossa sisältäen
muodin, kauneuden ja kodin kategoriat. Markkinan kehitys oli -0,6 % vuonna
2025, -1,5 % vuonna 2024, 2,7 % vuonna 2023 ja 7,0 % vuonna 2022.
(Lähde: Viralliset kansalliset tilastotiedot Suomessa, Virossa ja Latviassa)
**
)
Stockmann-divisioonan liikevaihtoon vaikutti negatiivisesti Stockmann Itis
-tavaratalon sulkeminen ja huonekaluvalikoiman myynnin siirto Vepsäläi-
selle. Vertailukelpoinen myynti oli vertailuvuoden tasolla.
***
)
Liiketoiminnan vapaa kassavirta lasketaan seuraavasti: EBITDA - ver-
tailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - leasingmaksut +/ - nettokäyttöpääoman
muutokset - investoinnit.
Hallituksen toimintakertomus
3
Molemmat divisioonat ovat sitoutuneet Lindex-konsernin tie-
teeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen vähentää oman
toimintansa ja arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöjä 42 %
vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Science
Based Targets -aloite (SBTi) on validoinut ja hyväksynyt
konsernin ilmastotavoitteen.
Strateginen arviointi
Lindex-konsernin hallitus käynnisti syyskuussa 2023 strate-
gisen arvioinnin, jonka tarkoituksena on vahvistaa omista-
ja-arvoa nostamalla Lindex-divisioona konsernin liiketoimin-
nan keskiöön. Osana Stockmannin tavarataloliiketoiminnan
strategisten vaihtoehtojen selvitystyötä hallitus arvioi, mikä
vaihtoehdoista tarjoaisi parhaat edellytykset liiketoiminnan
kehittämiseen tulevaisuudessa. Vaihtoehtoihin lukeutuvat
tavarataloliiketoiminnan itsenäisyyden lisääminen konser-
nissa, mahdolliset omistusmuutokset tai strategiset kump-
panuudet ja nykyisen rakenteen säilyttäminen.
Joulukuussa 2025 Lindex-konserni ilmoitti, että yhtiön
hallitus jatkaa strategista arviointia ja että konserni tiedottaa
tämän työn tuloksista, kun se on ajankohtaista.
Toimintaympäristö
Vuoden aikana Lindex-konsernin toimintaympäristössä oli
nähtävissä merkkejä asteittaisesta elpymisestä, mutta kulut-
tajien luottamus pysyi edelleen verrattain alhaisella tasolla,
mikä heijastui konsernin päämarkkina-alueiden talouksiin.
Kuluttajien ja yritysten luottamus pysyi heikkona, ja tulevai-
suudennäkymät ovat edelleen epävarmat. Geopoliittiset ja
poliittiset jännitteet sekä Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan
liittyvä epävarmuus vaikuttivat edelleen talouteen Euroo-
passa ja maailmanlaajuisesti. Inflaation ja korkotason lasku
vuoteen 2024 verrattuna tuki talouden asteittaista elpymistä
ja vahvisti kuluttajien ostovoimaa joillakin markkinoilla,
kun taas toisilla markkinoilla työttömyys lisääntyi ja vaikutti
kuluttajien luottamukseen. Kehitys oli epätasaista eri toimi-
alojen ja maiden välillä.
Talouden suhdanneindikaattori (Economic Sentiment
Indicator, ESI) ja työllisyysodotusten indikaattori
(Employment Expectations Indicator, EEI) jatkoivat las-
kuaan useissa EU-maissa alkuvuodesta, mutta lasku taittui
loppuvuotta kohden. Myös vähittäiskaupan luottamus alkoi
parantua vähitellen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen oli
edelleen varovaista ja kotitalouksien luottamus oli alhai-
sella tasolla, mutta kuluttajaluottamus vahvistui monissa
EU-maissa ja kuluttajien odotukset niin yleisestä talouden
tilanteesta kuin oman kotitalouden tilanteesta paranivat. Sitä
vastoin kuluttajien aikeet tehdä suuria hankintoja heikkeni-
vät. Talouden tila ja kuluttajien luottamus pysyivät heikkoina
suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoihin, ja luottamus
vaihteli EU-maiden välillä. (Lähde: EU:n komission yritys- ja
kuluttajatutkimus, BCS.) Vuoteen 2026 siirryttäessä useilla
markkinoilla on merkkejä talouden asteittaisesta elpymi-
sestä: kuluttajaluottamus on parantunut, vähittäiskaupassa
on nähtävissä merkkejä piristymisestä ja työllisyysodotukset
ovat kohentuneet.
Muotimarkkinoiden kehityksen osalta Ruotsin muotimark-
kina kasvoi 2,8 % tammi–joulukuussa 2025. (Lähde: Svensk
Handel Index.) Suomessa muotimarkkina laski tammi–joulu-
kuussa 0,8 %. (Lähde: Teja.) Vuoden viimeiset kuukaudet
osoittivat muotimarkkinoiden epävakauden jatkuvan. EU:n
ulkopuolelta, pääasiassa Kiinasta, tuotujen vaatteiden, jalki-
neiden ja kodintekstiilien määrä ja arvo kasvoivat kuitenkin
merkittävästi vuoden aikana. Tämä kehitys saattaa heijas-
tua muodin vähittäiskauppaan. (Lähde: Muoti- ja urheilu-
kauppa ry.)
Liikevaihto ja tulos, Lindex-konserni
Tammi-joulukuussa Lindex-konsernin liikevaihto oli 952,3
(940,1) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto
oli edellisvuoden tasolla. Lindex-divisioonan liikevaihto
kasvoi 2,7 % ja paikallisissa valuutoissa 1,3 %. Heikentynyt
kuluttajakysyntä ja muotimarkkinoiden epävakaus vuoden
ensimmäisellä puoliskolla sekä uuden kaikkikanavaisen
jakelukeskuksen tilapäinen tekninen ongelma ja siitä
aiheutuneet toimitusviiveet kolmannella vuosineljänneksellä
vaikuttivat liikevaihtoon negatiivisesti. Stockmann-divisioo-
nan liikevaihto laski 1,5 % heikentyneen kuluttajaluottamuk-
sen ja divisioonan suurimman kategorian eli muotimyynnin
laskun vuoksi. Stockmann-divisioonan vertailukelpoinen
liikevaihto, josta on poistettu Itis-tavaratalon sulkemisen ja
huonekaluvalikoiman siirron vaikutukset, oli vertailuvuoden
tasolla.
Lindex-konsernin myyntikate kasvoi 554,4 (547,9) miljoo-
naan euroon. Konsernin suhteellinen myyntikate oli 58,2 %
(58,3).
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat vertailuvuoden
tasolla ja yhteensä 380,2 (380,4) miljoonaa euroa.
Konsernin oikaistu liiketulos laski 69,5 (74,9) miljoonaan
euroon. Lasku johtui pääasiassa kasvaneista poistoista,
jotka liittyivät kaikkikanavaiseen jakelukeskukseen. Liike-
tulos parani 64,7 (60,9) miljoonaan euroon. Liiketulokseen
sisältyi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat
pienemmät kuin vertailuvuodella.
Konsernin tilikauden tulos oli 24,4 (13,2) miljoonaa euroa,
johon vaikutti erityisesti aiempien vuosien verotappioiden
hyödyntäminen.
Hallituksen toimintakertomus
4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät
(IAC)
1–12
1–12
divisioonan uudelle kumppanille Vepsäläiselle pienensivät
Stockmannin varastoja.
varastotuotteiden toimitukset käsitellään uudessa jakelukes-
kuksessa, ja Ruotsin Partillessa sijaitseva vanha pääva-
rasto suljettiin vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.
Liiketulos | 64,7 | 60,9 |
Oikaisut liiketulokseen | ||
Yrityssaneerausohjelmaan ja muihin kiistoihin liittyvät kulut | -5,0 | 10,9 |
Strategisiin projekteihin ja rakenteellisiin muutoksiin liittyvät kulut ja oikaisut | 9,8 | 7,5 |
COVID-19:ään liittyvien tappioiden korvaaminen vakuutuksesta | -4,4 | |
Oikaistu liiketulos | 69,5 | 74,9 |
Milj. euroa
Tilikauden tulos | 24,4 | 13,2 |
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta | 1,8 | |
Oikaisut liiketulokseen | 4,8 | 14,0 |
Oikaisut veroihin | -1,0 | -2,8 |
Oikaistu tilikauden tulos | 30,0 | 24,4 |
Milj. euroa
Rahoitus ja kassavirta
2025
1–12
2025
2024
1–12
2024
Joulukuun lopussa konsernilla oli 73,1 (73,1) miljoonaa
euroa korollista velkaa, joka koostui lyhytaikaisesta seni-
orivakuudellisesta velkakirjasta. IFRS 16 -raportointistan-
dardin mukaiset vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 594,4
(603,1) miljoonaa euroa. Näistä vuokrasopimusveloista
288,8 (272,9) miljoonaa euroa koskivat Lindex-divisioonaa
ja 305,5 (330,2) miljoonaa euroa Stockmann-divisioonaa.
Korollinen nettovelka ilman IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja
oli positiivinen, -51,6 (-31,8) miljoonaa euroa. Konsernilla on
40 miljoonan euron käyttämätön luottolimiittisopimus.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 33,3 % (30,0) ja
nettovelkaantumisaste oli 120,4 % (145,0). IFRS 16 -erillä
oli merkittävä vaikutus omavaraisuusasteeseen ja netto-
velkaantumisasteeseen. Ilman IFRS 16 -eriä omavarai-
suusaste oli 64,8 % (61,9) ja nettovelkaantumisaste -9,0 %
(-6,2).
Konsernin sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 1 127,4
(1 080,0) miljoonaa euroa ja 653,9 (598,6) miljoonaa euroa
ilman IFRS 16 -eriä.
Uuden jakelukeskuksen toiminta vakiintui viimeisellä vuosi-
neljänneksellä kun kolmannella vuosineljänneksellä ilmen-
nyt tekninen häiriö saatiin ratkaistua, ja Lindex-divisioonan
tuotteiden saatavuus parani vuosineljänneksen loppua
kohden. Lindexin verkkokauppatilauksiin liittyvien varasto-
toimintojen lopullinen siirto Boråsista uuteen jakelukeskuk-
seen toteutetaan vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuolis-
kolla, millä saattaa olla vaikutusta divisioonan suoritukseen.
Verkkokauppatilausten käsittelyn vaiheittainen siirto uuteen
jakelukeskukseen on käynnissä ja etenee hyvin. Uuden
kaikkikanavaisen jakelukeskuksen odotetaan olevan täysin
toiminnassa vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon
aikana, minkä jälkeen keskus tukee Lindex-divisioonan
strategisia kasvusuunnitelmia, parantaa tehokkuutta ja tuo
säästöjä.
Liikevaihto ja tulos divisioonittain
Lindex-konsernin raportoivat segmentit ovat Lindex- ja
Stockmann-divisioona. Segmentit on raportoitu IFRS 8
-standardin mukaisesti. Jakamattomat erät sisältävät
Rahavarat olivat 134,8 (114,7) miljoonaa euroa joulukuun
2025 lopussa. Liiketoiminnan vapaaseen kassavirtaan vai-
kutti pääasiassa käyttöpääoman pieneneminen. Investoin-
tien vaikutus kassavirtaan oli 8,6 (13,3) miljoonaa euroa.
Varastojen kokonaisarv o oli yhteensä 163,8 (169,6) miljoo-
naa euroa joulukuun lopussa. Lindex-divisioona n varastot
laskivat, mikä johtui osittain parannuksist a kaikkikanavai-
sen jakelukeskukse n toimituksissa . Stockmann-divisioo-
nan varastot pienenivät onnistunee n varastonhallinnan
ansiosta. Myös Itis-tavaratalo n sulkeminen kesäkuussa
ja Stockmannin huonekaluvalikoiman suunniteltu siirto
Investoinnit
Lindex-divisioonan kaikkikanavainen jakelukeskus on divi-
sioonan kaikkien aikojen mittavin investointi. Investointi on
tärkeä edellytys kasvun jatkumiselle, tehokkuuden paranta-
miselle ja divisioonan kapasiteettirajoitusten purkamiselle.
Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaa euroa.
Joulukuun loppuun mennessä hankkeeseen oli käytetty 103
miljoonaa euroa.
Jakelukeskus lanseerattiin marraskuussa 2024, jota seurasi
mittava käynnistys- ja siirtymävaihe. Nykyään kaikki keskus-
konsernijohdon, konsernin taloushallinnon ja rahoituksen,
sisäisen tarkastuksen ja sijoittajasuhteet.
Hallituksen toimintakertomus
5
Lindex-divisioona
1–12
2025
1–12
2024
Lindex-divisioonan liikevaihto kasvoi 645,9 (628,8)
miljoonaan euroon. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto
kasvoi 1,3 %. Myymälöiden liikevaihto oli vertailuvuoden
tasolla, kun taas digitaaliset kanavat kasvoivat 6,8 %.
Digitaalisen liikevaihdon osuus oli 22,1 % (20,8) Lindexin
liikevaihdosta.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla merkittävimmät
liikevaihtoon vaikuttaneet tekijät olivat kuluttajien varovainen
ostokäyttäytyminen sekä tuotteiden saatavuusrajoitukset,
jotka jatkuivat kolmannella vuosineljänneksellä. Parantunut
tuotteiden saatavuus, vahva kaupallinen tarjooma sekä
onnistuneet myyntikampanjat vauhdittivat liikevaihdon
kasvua viimeisellä vuosineljänneksellä.
Lindex-divisioona jatkoi investointeja strategisiin
kasvualoitteisiin useilla eri markkinoilla, kanavissa ja
asiakastarjoomansa parissa. Digitaalista muutosmatkaa
jatkettiin, ja kehitystyötä tehtiin niin asiakasrajapinnassa
kuin sisäisten kyvykkyyksien vahvistamisessa. Lindex-
divisioonan aktiivisten asiakkaiden määrä jatkoi kasvuaan
vuoden aikana.
Vuoden 2025 lopussa Lindexillä oli 442 myymälää, joista
412 oli omia ja 30 franchise-myymälöitä. Lindex avasi 9
uutta myymälää ja sulki 9 myymälää vuoden 2025 aikana.
Myymälöidensä ja oman verkkokauppansa lisäksi Lindex-
divisioona myy tuotteitaan kolmansien osapuolien muodin
verkkokauppa-alustoilla ja kivijalkakaupoissa.
LIIKEVAIHTO
|
markkinoittain
1–12/2025
Myyntikate vahvistui 416,1 (409,1) miljoonaan euroon.
Suhteellinen myyntikate oli 64,4 % (65,1). Myyntikatteeseen
vaikutti osaltaan suhteellisen myyntikatteen supistuminen.
Suhteellinen myyntikate laski pääasiassa varastotasojen
tasapainottamiseen tähdänneiden myynninedistämistoimien
vuoksi.
Liikevaihto, milj. euroa | 645,9 | 628,8 |
Liikevaihdon kasvu, % | 2,7 | -0,7 |
Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, % | 1,3 | -0,9 |
Digitaalisen liikevaihdon osuus, | 22,1 | 20,8 |
Digitaalisen liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, % | 6,8 | 8,3 |
Myyntikate, milj. euroa | 416,1 | 409,1 |
Suhteellinen myyntikate, % | 64,4 | 65,1 |
Oikaistu liiketulos, milj. | 72,1 | 82,9 |
Oikaistu liikevoittomarginaali, | 11,2 | 13,2 |
Liiketulos, milj. euroa | 64,6 | 85,1 |
Liikevoittomarginaali, % | 10,0 | 13,5 |
Vaihto-omaisuus, milj. | 111,4 | 113,8 |
Investoinnit, milj. euroa | 24,5 | 39,9 |
Myymälät | 442 | 442 |
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut kasvoivat 268,6
RUOTSI | 53 % | (263,0) |
NORJA | 20 % | markkinointipanostusten |
SUOMI
12 %
15 %
LIIKEVAIHTO
|
kanavittain
1–12/2025
MYYMÄLÄT | 78 % |
DIGITAALISET KANAVAT | 22 % |
liittyneiden kulujen vuoksi.
Lindex-divisioonan oikaistu liiketulos laski 72,1 (82,9)
miljoonaan euroon. Lindexin liiketulos oli 64,6 (85,1)
miljoonaa euroa. Kannattavuuden heikkeneminen
johtui pääasiassa myyntivolyymin kasvuun liittyneistä
korkeammista kuluista ja poistoista.
Investoinnit olivat 24,5 (39,9) miljoonaa euroa.
Vertailuvuoteen sisältyi suurempi investointi Lindexin
kaikkikanavaiseen jakelukeskukseen ja digitaaliseen
myymäläohjelmaan.
MUUT
Hallituksen toimintakertomus
6
Stockmann-divisioona
1–12
2025
1–12
2024
Stockmann-divisioonan liikevaihto oli 306,8 (311,6) miljoo-
naa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto oli vertailuvuoden
tasolla. Divisioonan liikevaihto Suomessa oli 230,3 (235,3)
miljoonaa euroa ja Baltiassa 76,5 (76,3) miljoonaa euroa.
Digitaalinen liikevaihto kasvoi 5,2 %, ja sen osuus kokonais-
liikevaihdosta oli 13,6 % (12,7). Poislukien ruoan kategoria,
jota divisioona ei myy verkossa, digitaalisen liikevaihdon
osuus oli 15,6 %.
Myyntikate oli vertailuvuoden tasolla, 138,3 (138,8) miljoo-
naa euroa. Suhteellinen myyntikate nousi 45,1 (44,5) pro-
senttiin pääasiassa hyvien varastotasojen sekä tyhjennys-
ja kampanjamyyntien parantuneiden katteiden ansiosta.
Stockmann Itis -tavaratalo suljettiin 28.6.2025 vuokra-
sopimuksen päättymisen vuoksi. Tavaratalon sulkemisella
ei ollut merkittävää vaikutusta divisioonan eikä Lindex-
konsernin kannattavuuteen tai taloudelliseen asemaan.
Sulkemisen jälkeen Stockmann-divisioonalla on yhteensä 7
tavarataloa.
LIIKEVAIHTO
|
markkinoittain
1–12/2025
SUOMI
75 %
25 %
LIIKEVAIHTO
|
kanavittain
1–12/2025
76 %
DIGITAALISET
KANAVAT
14 %
PALVELUT
JA VUOKRAT
10 %
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut laskivat 107,8 (113,5)
miljoonaan euroon onnistuneesti toteutettujen kustannuste-
hostamistoimenpiteiden ansiosta. Toimenpiteet lievensivät
myös inflaation vaikutusta.
Liikevaihto, milj. euroa | 306,8 | 311,6 |
Liikevaihdon kasvu, % | -1,5 | -2,2 |
Digitaalisen liikevaihdon osuus, | 13,6 | 12,7 |
Digitaalisen liikevaihdon kasvu, | 5,2 | 0,2 |
Myyntikate, milj. euroa | 138,3 | 138,8 |
Suhteellinen myyntikate, % | 45,1 | 44,5 |
Oikaistu liiketulos, milj. | 1,2 | -3,9 |
Oikaistu liikevoittomarginaali, | 0,4 | -1,3 |
Liiketulos, milj. euroa | 5,6 | -14,2 |
Liikevoittomarginaali, % | 1,8 | -4,6 |
Vaihto-omaisuus, milj. | 52,4 | 55,8 |
Investoinnit, milj. euroa | 6,6 | 5,8 |
Oikaistu liiketulos parani 1,2 (-3,9) miljoonaan euroon
pääasiassa onnistuneiden kustannussäästötoimien sekä
kaupallisen tarjooman ja kaikkikanavaisuuden kehittymisen
ansiosta. Tämä oli Stockmannin ensimmäinen voitollinen
koko vuoden oikaistu liiketulos useaan vuoteen. Liiketulos
parani 5,6 (-14,2) miljoonaan euroon. Liiketulokseen sisältyi
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia saneerausohjelmaan liitty-
viä kuluja sekä tili- että vertailuvuodella.
Investoinnit olivat 6,6 (5,8) miljoonaa euroa, mikä sisälsi
lähinnä investointeja digitaaliseen kasvuun sekä Helsingin,
Turun ja Riian tavaratalojen uudistuksiin.
Stockmannin aktiivisten kanta-asiakkaiden määrä kasvoi
merkittävästi vuoden aikana, ja myös kanta-asiakkaiden
osuus liikevaihdosta kasvoi.
Hallituksen toimintakertomus
7
Henkilöstö
Tilikauden aikana Lindex-konsernissa työskenteli
keskimäärin 5 940 (6 014) henkilöä. Kokoaikaiseksi
muutettu keskimääräinen henkilömäärä oli 4 015 (4 216).
Joulukuun lopussa Lindex-konsernin henkilöstömäärä oli
5 937 (5 995), joista 1 432 (1 541) työntekijää työskenteli
Suomessa, 2 044 (2 093) Ruotsissa ja 2 461 (2 361)
muissa maissa. Konsernin palkkakulut olivat 165,8 (161,0)
miljoonaa euroa vuonna 2025.
Muutokset johdossa
Niklas Lindholm, KTT, nimitettiin yhtiön henkilöstöjohta-
jaksi (Chief People Officer, CPO) ja konsernin johtoryhmän
jäseneksi 2.6.2025. Konsernin henkilöstöjohtajan tehtävän
lisäksi Lindholm toimii myös Lindex-divisioonan henkilöstö-
ja viestintäjohtajana. Hän aloitti tehtävässään 1.10.2025.
Vuoden 2025 yhtiökokous
Yhtiökokous, joka pidettiin 2.4.2025, vahvisti tilinpäätök-
sen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024, myönsi vastuuvapauden
tilikauden aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana
toimineille henkilöille ja päätti, ettei tilikaudelta 2024 mak-
settu osinkoa.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on julkaistu kokonai-
suudessaan pörssitiedotteena 2.4.2025.
Osakkeet ja osakepääoma
Joulukuun lopussa Lindex-konsernilla oli yhteensä
164 041 391 osaketta.
Osakepääoma oli joulukuun lopussa 77,6 miljoonaa euroa,
ja osakekannan markkina-arvo oli 405,2 (434,8) miljoonaa
euroa. Joulukuun 2025 lopussa LINDEX-osakkeen kurssi oli
2,47 (2,69) euroa. Tammi–joulukuussa LINDEX-osakkeen
ylin kurssi oli 3,31 (3,51) euroa ja alin 2,34 (2,39) euroa.
Tammi–joulukuun aikana Nasdaq Helsingissä vaihdettiin
yhteensä 35,5 miljoonaa osaketta. Tämä on 21,8 %
osakkeiden keskimääräisestä määrästä.
Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita, eikä hallituksella
ole voimassa olevia valtuutuksia yhtiön osakkeiden
ostamiseen. Joulukuun lopussa Lindex-konsernilla oli
39 529 (41 055) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus
oli 28,8 % (27,3).
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat 337,0
miljoonaa euroa, joista tilikauden tulos on 42,3 miljoonaa
euroa. Hallitus ei esitä osinkoa jaettavaksi tilikaudelta 2025,
koska heinäkuussa 2021 liikkeeseen laskettujen vakuudel-
listen joukkovelkakirjojen ehdot eivät mahdollista osingon-
maksua.
Liiketoiminnan jatkuvuus, riskit ja
lähiajan epävarmuustekijät
Lindex-konserni toimii dynaamisessa ja monitahoisessa
ympäristössä, joka altistaa yhtiön monille riskeille, jotka
voivat vaikuttaa sen taloudelliseen tulokseen, toimintaan
ja maineeseen. Nämä riskit johtuvat muun muassa makro-
taloudellisista tekijöistä, kausivaihteluista, monitahoisista
toimitusketjuista, tietoturvauhkista ja lisääntyvistä vastuulli-
suutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevista vaatimuksista.
Alla on katsaus konserniin vaikuttavista keskeisistä riskeistä
ja epävarmuustekijöistä.
Makrotaloudellinen ja geopoliittinen tilanne
Maailmantalouden epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet
vaikuttavat edelleen kuluttajien luottamukseen ja ostovoi-
maan. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet aiempiin vuosiin ver-
rattuna, mutta niillä on yhä vaikutusta toimintakustannuksiin
ja asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Nämä haasteet voivat
vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen ja aiheuttaa
kysynnän siirtymää eri tuoteryhmien välillä myös jatkossa.
Lisäksi makrotaloudelliset epävarmuustekijät voivat vai-
kuttaa omaisuuserien arvostuksiin, ja korkotason vaihtelut
voivat vaikuttaa arvonalentumistestauksessa käytettäviin
diskonttauskorkoihin.
Valuuttakurssivaihtelut
Lindex-konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen
vaikuttavat erityisesti valuuttakurssien muutokset euron
(konsernin raportointivaluutta) ja muiden tärkeiden valuutto-
jen kuten Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Yhdysvaltojen
dollarin välillä. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa
konsernin taloudelliseen tulokseen, ja konsernin mahdol-
lisuudet suojautua täysin transaktioriskeiltä ovat rajalliset,
minkä vuoksi konserni on altis mahdollisille valuuttakurssien
vaihteluille.
Kausiluonteisuus ja asiakaskysyntä
Kausivaihtelut ovat luontainen piirre vähittäiskaupalle, ja
ne vaikuttavat merkittävästi Lindex-konsernin liikevaihtoon
ja kannattavuuteen. Tyypillisesti liikevaihto on alhaisem-
paa ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun taas toisella
ja neljännellä vuosineljänneksellä myynti on vilkkaampaa.
Muoti, joka muodostaa noin 80 % konsernin liikevaihdosta,
on erityisen altis kausittaisten trendien ja sääolosuhteiden
vaihtelulle. Lisäksi Stockmann-divisioonan Hullut Päivät
-kampanjan ajoituksella on merkittävä vaikutus liikevaihtoon
ja liiketulokseen niillä vuosineljänneksillä, jolloin se järjeste-
tään, sillä kampanja lisää kuluttajien aktiivisuutta.
Hallituksen toimintakertomus
8
Toimitusketju ja logistiikka
Vähittäiskaupassa maailmanlaajuiset arvoketjut ovat
luonnostaan monimutkaisia ja sisältävät useita vaiheita
hankinnasta lopulliseen toimitukseen. Odottamattomat
häiriöt toimitusketjussa, kuten toimitusten viivästyminen tai
tuotantokatkokset, voivat lisätä toimintakustannuksia. Koska
konserni on riippuvainen maailmanlaajuisesta toimitusver-
kostosta, odottamattomat logistiikkaongelmat voivat johtaa
korkeampiin rahtikustannuksiin ja pidempiin toimitusaikoi-
hin, mikä saattaa vaikuttaa varastosaatavuuteen ja asiakas-
tyytyväisyyteen. Konserni ennustaa protektionismin lisään-
tyvän ja kaupan esteiden mahdollisesti kasvavan, mikä voi
aiheuttaa lisähaasteita maailmanlaajuisille toimitusketjuille
ja logistiikkatoiminnoille.
Vastuullisuusriskit
Vastuullisuuteen liittyvistä riskeistä on tullut yhä merkittä-
vämpiä Lindex-konsernille, ja erityisesti ilmastonmuutos on
tunnistettu taloudelliseksi riskiksi yritykselle. Nämä riskit
koskevat konsernin kykyä hallita ympäristövaikutuksia ja
sopeutua muuttuvaan sääntelyyn ja odotuksiin, jotka liittyvät
vastuullisuustoimiin ja raportointiin.
Tietoturva- ja kyberriskit
Kyberrikollisuus on yhä kehittyneempää, ja kyberhyökkä-
ysten ja tietojärjestelmähäiriöiden riski on edelleen koholla.
Onnistuessaan kyberhyökkäys voisi vaarantaa tietosuojaa,
häiritä liiketoiminnan jatkuvuutta ja vaikuttaa negatiivisesti
konsernin maineeseen. Jatkuva investointi vankkoihin
kyberturvallisuustoimiin on välttämätöntä.
Henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät riskit
Osaavan henkilöstön houkutteleminen ja sitouttaminen
on kriittisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja strategian
toteuttamisen kannalta. Kova kilpailu osaajista ja kohon-
nut vaihtuvuusriski voivat hidastaa keskeisten hankkeiden
etenemistä.
Saneerausprosessin päättyminen
Lindex Group Oyj ilmoitti 15.8.2025, että sen yrityssanee-
rausohjelma on saatu päätökseen. Päätös saneeraus-
menettelyn aloittamisesta tehtiin huhtikuussa 2020, ja
Helsingin käräjäoikeus vahvisti yrityssaneerausohjelman
helmikuussa 2021.
Saneerausohjelman viimeinen jäljellä oleva kiista sovittiin
LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n ja Lindex-konsernin
välillä 9.6.2025, minkä myötä Lindex-konsernin oli mahdol-
lista hakea ohjelman päättämistä. Helsingin käräjäoikeus
hyväksyi saneerausohjelman muutoksen 27.6.2025, minkä
jälkeen Lindex-konserni hoiti sovintoratkaisussa ja sanee-
rausohjelmassa asetetut velvoitteensa maksamalla kaikki
riidattomat velat vahvistettujen lopullisten määrien mukai-
sesti. Tämän jälkeen Lindex-konsernin yrityssaneerausoh-
jelman valvoja laati ohjelman toteuttamisesta loppuselon-
teon, joka päätti saneerausprosessin 15.8.2025.
Viimeisen kiistan ratkaiseminen ei vaikuttanut Lindex-
konsernin oikaistuun liiketulokseen vuonna 2025, mutta
liiketulokseen sillä oli positiivinen vaikutus.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj allekirjoitti 50 miljoonan euron vakuudel-
lisen luottolimiitin 5.2.2026. Luottolimiitti erääntyy touko-
kuussa 2027, ja siinä on 15 kuukauden jatko-optio.
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2026
Varsinainen yhtiökokous on tarkoitus järjestää 26.3.2026.
Lindex-konserni raportoi taloudesta seuraavasti vuonna
2026:
•
•
•
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu tästä
Hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä raporttina.
Helsingissä 26.2.2026
Lindex Group Oyj
Hallitus
Hallituksen toimintakertomus
9
Kestävyys-
raportti
Hallituksen toimintakertomus
10
YLEISET TIEDOT
ESRS 2
Yleiset
tiedot
BP–1
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Lindex-konsernin kestävyysraportti on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD) määriteltyjen
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS)
mukaisesti. Kestävyysraportti kattaa Lindex Group Oyj:n ja
sen tytäryhtiöt ajanjaksolla 1. tammikuuta−31. joulukuuta
2025. Kestävyysraportti on laadittu samalta konsolidoidulta
pohjalta kuin konsernin vuoden 2025 tilinpäätös.
Lindex-konsernin divisioonat ovat Lindex ja Stockmann.
Molemmat divisioonat ovat tehneet omat kaksinkertaiset
olennaisuusanalyysinsä, joissa käsitellään vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussa. Konsernitason
olennaisuus on päätetty divisioonien kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin perusteella. Se, missä määrin
Lindex-konsernin politiikat, toimet, tavoitteet ja mittarit
ulottuvat arvoketjuun, kuvataan aihekohtaisten standardien
yhteydessä.
Lindex-konserni on tunnistanut arvoketjunsa varrelta
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka
liittyvät pilaantumiseen, vesivaroihin ja biologiseen
monimuotoisuuteen. Koska näihin liittyvien tietojen saatavuus
on rajallista, konserni ei raportoi yhteisökohtaisia mittareita,
jotka liittyvät näihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa näiden tietojen
saatavuutta pyritään parantamaan.
Lindex-konserni ei ole jättänyt kestävyysraportista pois
tietoja, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, taitotietoon tai
innovaatioihin. Konserni ei ole jättänyt ilmoittamatta mitään
käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita.
BP–2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Konserni ei ole poikennut ESRS:n määrittelemistä keski-
pitkän tai pitkän aikavälin aikahorisonteista. Konserni on
sisällyttänyt päästölaskentaan arvoketjun tietoja, joista osa
perustuu estimaatteihin. Estimaatteja sisältävät mittaustiedot
on kuvattu tarkemmin kohdassa
E1–6 Kasvihuonekaasujen
scope1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-
päästöt.
Hallituksen toimintakertomus
11
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus
dyntää todellisia maksuja eikä sopimuspalkkoja. Vuoteen
E1-6 scope 3, kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikennepäästöjä koskevat tiedot perustuvat osittain kyselytutkimuksen tuloksiin. Suurin osa tiedoista perustuu arvioihin etäisyyksistä ja matkustamismuodoista. |
E1-6 scope 3, kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | Laskelmissa on otettu huomioon myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä myytyjen laitteiden ja tekstiilituotteiden lukumäärä ja paino. Laitteiden energiankulutus sekä tekstiilien pesuun ja kuivaamiseen käytetty energia perustuvat arvioihin. |
E1-6 scope 3, kategoria 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvien päästöjen arvioinnissa on käytetty myytyjen laitteiden ja tekstiilituotteiden lukumäärää sekä niiden arvioitua painoa. maakohtaisiin tietoihin. |
Mittari, johon liittyy suuri
mittausepävarmuus
Mittausepävarmuuden
lähteet
Mittauksessa käytetyt oletukset,
arviot ja päätökset
2024 verrattuna muutokset sisältävät muuttuvan palkan
lisäämisen sukupuolten välisen palkkaeron laskentaan,
palkkasuhteen laskennassa käytettyjen vuosipalkkojen
uudelleenlaskennan vuosi- ja kokoaikaisia vastaaviksi sekä
palkkasuhteen ilmoittamisen erikseen toimisto- ja myymälä-
henkilökunnalle. Nämä muutokset antavat lisäkontekstia ja
parantavat vertailukelpoisuutta.
Maksukäytäntöjä koskevien mittareiden (
julkaisuvaatimus
G1–6
) laskentamenetelmiä on yhdenmukaistettu divisioo-
nien välillä. Stockmann-divisioonassa otetaan nyt huomioon
raportointikauden aikana maksetut laskut eikä raportointi-
kauden aikana lähetetyt laskut, kuten vuonna 2024 tehtiin.
Ks. lisätietoja ja vertailukelpoiset luvut asiaa koskevista
luvuista. Edelliseen raportointikauteen verrattuna ei ole
havaittu olennaisia virheitä.
Kestävyysraportin valmisteluun tai tietojen esittämiseen
tehtiin joitakin muutoksia vuonna 2025 verrattuna vuoteen
2024.
Vuoden 2025 osalta ei raportoida päästöjä, jotka syntyvät
kuljetuksista tuotantoketjun loppupäässä (scope 3, kate-
goria 9). Tämä johtuu siitä, että päästöt perustuivat esti-
maatteihin, joihin liittyy suuri epävarmuus. Tämä kategoria
ei myöskään ole osana konsernin tieteeseen perustuvaa
päästövähennystavoitetta. Lisäksi konserni on ottanut vuo-
den 2025 aikana käyttöönsä ohjelmiston, jota on käytetty
kattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen laskennassa.
Tämän seurauksena tiettyjä vuonna 2024 aikana raportoi-
tuja päästötietoja on päivitetty vertailukelpoisuuden paran-
tamiseksi. Myös parannettujen päästökertoimien saatavuus
on vaikuttanut joissain määrin päästöjen vertailudataan
vuosien 2022 ja 2024 osalta.
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
-jul-
kaisuvaatimuksen tiedot on päivitetty vuoden 2025 aikana
siten, että se sisältää myös yrityksen ajoneuvojen energian-
kulutuksen. Päivitys vaikuttaa osaan vuoden 2024 luvuista.
Työntekijöiden vaihtuvuuteen liittyvä luku, joka on esitetty
kohdassa
S1–6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
on laskettu vuoden 2025 raportissa niin, että
siihen on sisällytetty määräaikaiset työntekijät. Tämä lähes-
tymistapa on paremmin yhdenmukainen muiden omaan
työvoimaan ja henkilöstömäärään liittyvien mittareiden
laskentatavan kanssa (
julkaisuvaatimukset S1–6–S1–17
).
Ansiotuloja koskevien mittareiden (
julkaisuvaatimus S1–16,
palkkaero ja kokonaispalkkio
) laskentatapaa on tarkistettu
vuoden 2025 aikana. Molemmat mittarit perustuvat nyt
yhdenmukaiseen laskentamenetelmään ja menetelmä hyö-
Kestävyysraportti sisältää EU-taksonomiaraportin, joka esi-
tetään ympäristötietoja käsittelevän luvun lopussa. Takso-
nomiaraporttia lukuun ottamatta konserni ei ole sisällyttänyt
kestävyysraporttiin tietoja, jotka on johdettu muusta lain-
säädännöstä tai yleisesti hyväksytyistä kestävän kehityksen
raportointistandardeista ja -puitteista.
Julkistettavat olennaiset tiedot on määritetty
ESRS 1:n
kohdassa 3.2: Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus
esitettyjen kriteerien mukaisesti. Kestävyysraportin olen-
naisen tiedon tunnistamisessa ei ole sovellettu erityisiä
kynnysarvoja. Konserni on kuitenkin käyttänyt kaksinkertai-
sessa olennaisuusarvioinnissa raja-arvoja arvioidessaan,
onko jokin kestävyysaihe olennainen. Näitä raja-arvoja on
sovellettu sekä vaikutusten olennaisuuteen että taloudelli-
seen olennaisuuteen. Kynnysarvoja ja olennaisuuden mää-
rittämisessä käytettyjä menetelmiä käsitellään tarkemmin
alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista.
Hallituksen toimintakertomus
12
GOV
–1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Lindex-konsernin hallinto koostuu hallituksesta, tarkastus-
valiokunnasta, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnasta ja
konsernin johtoryhmästä.
Konsernin hallituksen ja konsernin johtoryhmän sekä
divisioonien johtoryhmien jäsenillä on monipuolinen tausta
esimerkiksi rahoituksen, henkilöstöhallinnon, lakiasioiden
ja kestävän kehityksen aloilta. Heidän asiantuntemuksensa
kattaa konsernin toimialan, sille ominaisen tarjooman ja
Euroopan maantieteellisen alueen, jolla konserni toimii.
Kaikki tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvalio-
kunnan jäsenet ovat myös hallituksen jäseniä.
Hallintoelinten tehtävät, vastuut ja asiantuntemus
Hallitus vastaa kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta, kun taas divisioo-
nien johtoryhmät ovat vastuussa päivittäisestä toiminnasta
ja niihin liittyvistä päätöksistä. Vastaava lähestymistapa
koskee myös liiketoimintaa koskevia asioita. Tällä hetkellä
tehtävänmäärityksessä tai hallituksen toimeksiannoissa ei ole
määritelty yksittäisiä vastuualueita vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista.
Hallitus valvoo, että hallituksen valiokuntien jäsenillä ja
konsernin johtoryhmällä on asianmukaiset kestävään kehi-
tykseen liittyvät taidot ja asiantuntemus, ja varmistaa näin,
että kestävän kehityksen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
otetaan huomioon sisäisissä toiminnoissa ja liiketoimintapro-
sesseissa. Hallitukselle tiedotetaan kestävään kehitykseen
liittyvistä asioista aina tarvittaessa. Lindex-divisioonan kestä-
vään kehitykseen liittyvistä asioista vastaa kestävän kehityk-
sen johtaja. Stockmann-divisioonan johtoryhmässä on joh-
taja, joka valvoo vastuullisuusasioita ja jolla on tarvittaessa
käytettävissään vastuullisuutta koskevaa asiantuntemusta.
Stockmann-divisioonassa vastuullisuutta tukee lisäksi vas-
tuullisuuden ohjausryhmä, johon kuuluu johtoryhmän jäseniä.
Taulukossa Kestävyysjohtaminen Lindex-konsernissa on lisä-
tietoja hallituksen ja sen valiokuntien, konsernin johtoryhmän
ja divisioonien johtoryhmien rooleista ja vastuista, mukaan
Kestävyysjohtaminen Lindex-konsernissa
•
Hallitus
Hyväksyy kestävyysraportin osana hallituksen
toimintakertomusta
•
•
•
liiketoimintastrategiaprosessia
•
Divisioonien johtoryhmät
Konsernin johtoryhmä
Hallituksen tarkastusvaliokunta
Hallituksen henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta
Seuraa ja valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kuvaus
Jäseniä yhteensä | Naiset | Miehet | Ylimpään johtoon kuulu- vat jäsenet | Muut jäsenet | Yrityksestä riippumatto- mat jäsenet | Henkilöstön edustajat | |
Hallitus | 7 | 3 (43 %)* | 4 (57 %)* | 0 | 7 | 7 (100 %)** | 2*** |
Tarkastusvaliokunta | 3 | 1 (33 %) | 2 (67 %) | 0 | 3 | 3 | 0 |
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta | 4 | 3 (75 %) | 1 (25 %) | 0 | 4 | 4 | 0 |
Konsernin johtoryhmä | 5 | 1 (20 %) | 4 (80 %) | 5 | 0 | 0 | 0 |
* Hallituksen sukupuolijakauma eli naisten määrä jaettuna miesten määrällä on 75 %.
** Kuusi hallituksen jäsentä on riippumattomia myös suurimmista osakkeenomistajista.
*** Henkilöstön edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mutta he eivät ole hallituksen jäseniä.
•
•
•
vastaa niiden toteutumisesta
•
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja integroi ne osaksi
strategiaa
•
yhdenmukaisuuden konsernin politiikkojen kanssa
•
Valvoo palkitsemisprosessia
•
Valvoo palkitsemis- ja
henkilöstöperiaatteita
•
Valvoo kokonaisvaltaista
riskienhallinnanprosessia (ERM)
•
Valvoo kestävyysraportointiprosessia
ja sisäistä valvontaa
Hallituksen toimintakertomus
13
lukien tavoitteiden asetanta koskien vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia.
Hallituksella on riittävä pätevyys kestävyysasioista, mukaan
lukien liiketoiminnan harjoittaminen, ja konsernin vaikutus-
ten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi. Pätevyyttä arvioitiin
vuonna 2024 yhdessä hallituksen kanssa, ja sen jäsenet
arvioivat oman kestävyyteen liittyvän asiantuntemuksensa
itse. Hallitus pyrkii edelleen vahvistamaan kestävään kehityk-
seen ja olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvää pätevyyttään. Tämän tueksi hallitus käyttää molem-
pien divisioonien sisäisiä asiantuntijoita sekä ulkopuolisia
asiantuntijoita kestävyysaiheita käsiteltäessä.
GOV
–2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Lindex-konsernin hallituksessa, tarkastusvaliokunnassa
ja konsernin johtoryhmässä keskustellaan säännöllisesti
kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, jotta varmistetaan,
että olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisälly-
tetään divisioonien liiketoimintastrategioihin ja että käytössä
on asianmukaiset due diligence -prosessit. Tällä hetkellä
vain Lindex-divisioona on ottanut käyttöön due diligence
-prosessin, kun taas Stockmann-divisioonan odotetaan
laativan oman prosessin tulevina vuosina.
Hallitus käsittelee kestävyysaiheita määräajoin käsiteltä-
vänä olevien aiheiden mukaan. Lindex-divisioonan kestävän
kehityksen johtaja pitää hallituksen ajan tasalla esimerkiksi
konsernitason tieteeseen perustuvista päästövähennys-
tavoitteista sekä kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, ris-
keistä ja mahdollisuuksista. Raportointijaksolla kestävyysky-
symyksiä käsiteltiin sekä kevään että syksyn kokouksissa,
joissa hallitus ja tarkastusvaliokunta keskustelivat yhtiön
riskienhallintaprosessista (ERM), jota johtavat lakiasiainjoh-
taja ja talousjohtaja. Syksyn kokouksessa käsiteltiin myös
kaksinkertaista olennaisuusarviointia.
Divisioonien johtoryhmät, konsernin johtoryhmä sekä
hallitus ja tarkastusvaliokunta käsittelivät merkittäviä kes-
tävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
strategian tasolla. Joitakin aiheita, kuten ilmastoa, kiertota-
louden muutosta ja ihmisoikeuksien due diligence -proses-
sia, tarkasteltiin perusteellisemmin, kun taas muita aiheita
käsiteltiin yleisemmällä tasolla. Hallitus on myös vastuussa
kestävyysraportin arvioinnista ja hyväksymisestä.
Hallitus hyväksyy konsernitason kestävän kehityksen poli-
tiikat ja tavoitteet, kuten ympäristöpolitiikan, ihmisoikeuspo-
litiikat ja tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
Tavoitteiden edistymistä seurataan vuosittain kestävyyden
raportointiprosessin yhteydessä. Lindex-divisioonan kes-
tävän kehityksen johtaja on vastuussa kestävää kehitystä
koskevien aiheiden tuomisesta konsernin johtoryhmän
käsittelyyn.
Kestävään kehitykseen liittyviä asioita käsitellään joka
toinen viikko Lindex-divisioonan johtoryhmän kokouksissa
ja neljännesvuosittain Stockmann-divisioonan johtoryhmän
kokouksissa. Johtoryhmät varmistavat, että olennaiset vai-
kutukset, riskit ja mahdollisuudet sisällytetään divisioonien
strategioihin ja että niihin liittyvät toimet, mittarit ja tavoitteet
määritellään.
GOV
–3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan jäsenten riippu-
mattomuuden takaamiseksi jäsenet eivät kuulu kestävään
kehitykseen liittyviin kannustin- tai palkitsemisjärjestelmiin.
Sitä vastoin konsernin johtoryhmällä ja divisioonien joh-
toryhmillä on kestävyyteen liittyvät kannustinjärjestelmät.
Konsernin palkitsemispolitiikka sisältää yleisiä lyhyen ja
pitkän aikavälin kannustimia koskevia kestävyysmittareita.
Hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee
ehdotuksen kannustinjärjestelmistä, ja hallitus hyväksyy
kaikki kannustinjärjestelmät.
Konsernin johtoryhmän ja divisioonien johtoryhmien kes-
tävyyteen liittyvät kannustinjärjestelmät ovat kytköksissä
konsernin tieteeseen perustuvaan päästövähennystavoit-
teisiin, joita käsitellään tarkemmin kohdassa
E1–4 Ilmas-
tonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
. Nämä tavoitteet toimivat tuloksen vertailuarvona.
Tämän lisäksi, molempien divisioonien vuosien 2025-2027
kannustinohjelmat sisältävät muita ESG-tavoitteita.
Konsernin johtoryhmä
Konsernin johtoryhmällä, toimitusjohtaja mukaan lukien,
kestävyyteen liittyvä palkitseminen on sidoksissa molem-
pien divisioonien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin ja
vaihtelee ansaintajakson mukaan:
•
divisioona saavuttaa tavoitteensa
•
divisioonat saavuttavat tavoitteensa
•
divisioonat saavuttavat tavoitteensa.
Hallituksen toimintakertomus
14
GOV
–4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due diligence
-prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin | GOV-1 Hallinto-, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet |
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due -prosessin keskeisissä vaiheissa | SBM-2 Sidosryhmien edut ja IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien |
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi | SBM-2 Sidosryhmien edut ja IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, |
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi | S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien |
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä | S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten tavoitteet S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten tavoitteet S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten tavoitteet S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten tavoitteet |
Hallituksen toimintakertomus
15
GOV
–5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävän kehityksen raportointiin liittyvät riskit ovat osa
Lindex-konsernin yleistä riskienhallintajärjestelmää, johon
sisältyy kestävyysraportointiin liittyvien riskien tunnis-
taminen, arviointi ja riskien lieventäminen. Hallitus on
hyväksynyt yhtiön riskienhallintaperiaatteet, jotka koskevat
Lindex-konsernin molempia divisioonia. Sisäisen valvonnan
toimivuutta arvioi sisäinen tarkastus, joka toimii itsenäisesti
ja raportoi havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokun-
nalle. Konsernin taloustoiminto määrittelee kestävyysrapor-
tointiprosessiin sovellettavat valvontatoimenpiteet. Näihin
valvontatoimenpiteisiin kuuluu ohjeita, prosessikuvauksia ja
analyysejä, joilla varmistetaan raportoinnissa käytettävien
tietojen ja itse raportoinnin oikeellisuus.
Vuonna 2025 tehtiin kestävyysraportointia koskeva riskinar-
viointi, johon osallistui raportointiprosessiin osallistuvaa
avainhenkilöstöä. Riskien tunnistamisessa hyödynnettiin
aiemmalta raportointijaksolta saatuja kokemuksia ja sisäis-
ten asiantuntijoiden tekemiä selvityksiä. Riskien arviointi
perustui niiden todennäköisyyteen asteikolla 1 (harvinainen,
<10 %) – 5 (toteutunut, 100 %).
Arvioinnissa tunnistettiin seuraavat riskit:
•
sesseista johtuvat epätarkat tai puutteelliset tiedot.
Tätä riskiä lievennetään käyttämällä kestävyysdatan
raportointiohjelmiston ESRS-moduulia.
• Tietojen puutteellinen jäljitettävyys. Tätä riskiä lieven-
netään ottamalla käyttöön tarpeenmukaisia järjestelmiä
ja selkeitä ohjeita ja prosesseja kummassakin divisioo-
nassa.
•
tään soveltamalla kahden henkilön hyväksyntäperiaa-
tetta ja vertaamalla tuloksia edellisen vuoden tietoihin
ja analysoimalla vertailun tuloksia.
•
osapuolilta, kuten huolitsijoilta tai vuokranantajilta saa-
dun). Tätä riskiä lievennettiin ylläpitämällä jäsenneltyjä
arviointiprosesseja ja jatkuvilla pyrkimyksillä lisätä
todellisen tiedon saatavuutta.
Arvioinnin tulokset esiteltiin hallituksen kokouksessa vuoden
2025 lopussa.
Tarkastusvaliokunta valvoo raportointiprosessia puolivuosit-
tain pidettävissä kokouksissa. Tiedot olennaisista aihekoh-
taisista ESRS-tiedonantovaatimuksista kerätään kestä-
vyysdatan raportointiohjelmistoon. Tämä helpottaa tietojen
keruuta, takaa tietojen läpinäkyvyyden sekä jäljitettävyyden
ja mahdollistaa tietojen keruun ESRS:ssä esitettyjen kirjan-
pitoperiaatteiden mukaisesti, mikä helpottaa entisestään
sääntelyn noudattamista. Lindex-konsernin kestävyystieto-
jen ulkoinen tilintarkastaja on antanut rajoitetun varmuuden
lausunnon kestävyysraportista. Lisätietoja on saatavilla
kestävyystietojen tilintarkastajan rajoitetun varmuuden
lausunnosta.
Hallituksen toimintakertomus
16
SBM–1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Lindex-konserni on kansainvälinen muoti- ja vähittäiskauppakonserni,
jolla on kaksi divisioonaa: Lindex ja Stockmann. Lindex-divisioona on
maailmanlaajuinen muotiyhtiö, jonka tarkoitus (higher purpose) on edis-
tää merkityksellistä muutosta naisten hyväksi. Stockmann-divisioona on
korkealuokkaisesta brändistään tunnettu vähittäiskaupan toimija, jonka
tavaratalot sijaitsevat Suomessa, Virossa ja Latviassa. Sen tarkoitus
(purpose) on olla hyvän elämän markkinapaikka. Lindex-konsernilla
on vähäomisteinen (asset light) liiketoimintamalli, jonka puitteissa se
suunnittelee itse omien brändiensä tuotteet ja ulkoistaa valmistuksen
itsenäisille toimittajille.
IHMISOIKEUKSIEN
TURVAAMINEN
Lindex-divisioonan kestävän
kehityksen strategia
Lupaamme toimia tulevien
sukupolvien hyväksi
Konsernin operatiiviseen toimintaan kuuluvat myymälät, tavaratalot,
verkkokauppa, logistiikkakeskukset ja toimistot, joista käsin tuotantoa
johdetaan. Suurin osa Lindex-divisioonan liikevaihdosta tulee omien
tuotemerkkien myynnistä kolmella tärkeimmällä liiketoiminta-alueella,
joita ovat naisten muoti, alusvaatteet ja lastenvaatteet. Suurin osa
Stockmann-divisioonan liikevaihdosta tulee vähittäiskauppaliiketoimin-
nasta, jonka puitteissa se myy oman brändinsä tuotteita sekä hankkii
tuotteita myytäväksi muilta brändeiltä. Lindex-konsernin tuotekategoriat
ovat muoti, kosmetiikka, kodintuotteet ja elintarvikkeet.
Lindex- ja Stockmann-divisioonilla on omat strategiansa, joilla pyritään
kestävään ja kannattavaan kasvuun. Lindex-divisioonan kolme strate-
gisesti tärkeää aluetta ovat kasvun vauhdittaminen, kestävään liiketoi-
mintaan siirtyminen ja kustannusten ja kasvun erottaminen toisistaan.
Stockmann-divisioonan neljä strategisesti tärkeintä aluetta ovat opera-
tiivisen tehokkuuden parantaminen, erilaistuminen asiakaskeskeisellä
valikoimalla, kanta-asiakaskunnan kasvattaminen ja hyödyntäminen
sekä tehokkaasti toimiva omnichannel-malli.
Lindex- ja Stockmann-divisioonalla on liiketoimintastrategioidensa
mukaisesti omat kestävän kehityksen strategiansa, joissa käsitellään
ilmastoon, kiertotalouteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja. Lindex-
divisioonan kestävyyslupaus on toimia tulevien sukupolvien hyväksi, ja
Stockmann-divisioonan tavoitteena on resurssiviisas vähittäiskauppa.
Naisten terveys
ja hyvinvointi
Investoimme ja käytämme liike-
toimintavoimaamme parantaak-
semme naisten terveyttä ja hyvin-
vointia markkinoilla ja yhteisöissä,
joissa toimimme.
Sukupuoli-inklusiivinen
työpaikka
Johdamme naisten aseman ja
yhtäläisten oikeuksien vahvis-
tamista koko arvoketjussamme,
sukupuolten palkkaerojen
kaventamisessa ja sen varmis-
tamisessa, että naisilla on samat
mahdollisuudet hyödyntää poten-
tiaaliaan kuin miehillä.
Ilmasto
Energiatehokkuuden nopeuttaminen
ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan
ilmastovaikutusten vähentämiseksi
tieteen mukaisesti koko arvoketjus-
samme.
Kiertotalous
Muutamme liiketoimintaamme
luomaan lisäarvoa ja kasvua samalla
kun vähennämme ilmastovaikutuk-
siamme, minimoimme luonnonvarojen
käyttöämme ja vaikutamme kulutta-
jien käyttäytymiseen liikakulutuksen
vähentämiseksi.
Luonnonvarat
Vastuullisuusstrategia
edistää kuutta YK:n kestävän
kehityksen tavoitetta:
Minimoimme vaikutuksemme ekosys-
teemeihin ja biologiseen monimuotoi-
suuteen vastuullisella ja uudistavalla
lähestymistavalla luonnonvaroihin.
Oikeudenmukainen ja
ihmisarvoinen työ
Luomme turvallisia ja terveellisiä
työpaikkoja, joissa työntekijöi-
den oikeuksia kunnioitetaan, ja
varmistamme, että koko arvo-
ketjumme etenee toimeentulon
rajoissa.
Monimuotoisuus, yhden-
vertaisuus ja osallisuus
Varmistamme, että arvoketjus-
samme ei ole syrjintää ja että se
on osallistava ympäristö, jossa
kaikkia yksilöitä kohdellaan
oikeudenmukaisesti ja kunnioitta-
vasti, ja jossa heillä on yhtäläiset
mahdollisuudet ja resurssit.
NAISTEN
VOIMAANNUTTAMINEN
MAAPALLON
KUNNIOITTAMINEN
Hallituksen toimintakertomus
17
Kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit sisällytetään liiketoimintaan,
tuotteisiin ja markkinoihin ja niissä on huomioitu sidosryhmien odotukset
ja tulevan sääntelyn vaikutukset. Edistymistä kestävyyden eri osa-alueilla
seurataan säännöllisesti. Kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät kaikkiin
Lindex-konsernin tuotteisiin, palveluihin, merkittäviin markkinoihin ja
asiakasryhmiin.
Toimialalla kestävä kehitys on kriittinen tekijä konsernin toiminnan kaikilla
osa-alueilla, mukaan lukien tuotteet ja palvelut, markkinat ja asiakasryh-
mät. Ala on voimakkaassa murroksessa, ja siihen vaikuttavat lainsää-
dännölliset viitekehykset, kuten ekologista suunnittelua koskeva asetus
(Ecodesign for Sustainable Products Regulation, ESPR) ja laajennettua
tuottajavastuuta koskeva asetus (Extended Producer Responsibility,
EPR). Näissä aloitteissa asetetaan tiukemmat vaatimukset kestävälle
tuotannolle, kestävyydelle ja kierrätettävyydelle, mikä vaikuttaa suoraan
siihen, miten tuotteita suunnitellaan, tuotetaan ja hallinnoidaan koko
niiden elinkaaren ajan. Konsernin pitkän aikavälin kestävyystavoitteet
liittyvät läheisesti EU:n tekstiilistrategian mukaiseen siirtymiseen kierto-
talouden liiketoimintamalliin.
Lisäksi konserni on toteuttamassa due diligence -prosesseja, jotka ovat
yhdenmukaisia yritysvastuudirektiivin (Corporate Sustainability Due Dili-
gence Directive, CSDDD) kanssa. Nämä prosessit auttavat tunnistamaan,
ehkäisemään ja lieventämään ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvia
haitallisia vaikutuksia koko arvoketjussa. Toimenpiteiden avulla konserni
valmistautuu vastaamaan tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Konsernilla on myymälöitä 17 maassa. Molemmilla divisioonilla on omat
verkkokaupat, ja Lindex-divisioonan tuotteita myydään myös kolman-
Stockmann-divisioonan
kestävän kehityksen
strategia
Kohti
resurssiviisasta
vähittäiskauppaa
PAREMPAA
TYÖELÄMÄÄ
Monimuotoisuus, yhden-
vertaisuus ja osallisuus
Edistämme monimuotoisuutta,
KANNATTAVA
JA
VASTUULLINEN
LIIKETOIMINTA
Luomme kestävää arvoa
sidosryhmille vastaamalla
asiakkaiden tarpeisiin,
toimimalla hyvän hallintotavan
ja vaatimusten mukaisesti
sekä viestimällä läpinäkyvästi.
MAAPALLON
PUOLESTA
Ilmasto
Vähennämme arvoketjumme
ilmastovaikutuksia Pariisin
sien osapuolten myymälöissä sekä verkkokaupoissa. Lindex-konsernin
tärkeimpiä markkinoita ovat Ruotsi, Suomi ja Norja. Konsernin asiakkaat
ovat pääasiassa kuluttajia näissä maissa. Tuoteryhmissä tai markkinoissa
ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointikauden aikana.
Henkilöstön määrä maittain esitetään kohdassa
S1–6 Yrityksen työsuh-
teisten työntekijöiden ominaisuudet
. Lindex-konserni ei osallistu minkään-
laiseen fossiilisten polttoaineiden, aseiden tai tupakan tuotantoon. Yritys
ei tuota kemikaaleja, mutta kemikaaleja käytetään kaupallisten tuotteiden
tuotantoprosessissa.
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
työyhteisössämme.
Vastuullisuusstrategia
edistää viittä YK:n kestävän
kehityksen tavoitetta:
Oikeudenmukainen ja
ihmisarvoinen työ
Vahvistamme eettisiä työkäytäntöjä
toimitusketjussamme.
sopimuksen mukaisesti ja
olemme sitoutuneet SBTi:hin.
Kiertotalous
Edistämme kiertotaloutta
kasvavana osana tuote- ja
palvelutarjoomaamme.
Hallituksen toimintakertomus
18
Lindex-konsernin arvoketju
Lindex-konsernin tuotantopanoksiin kuuluvat muun muassa
raaka-aineet, henkilöstöresurssit, energia- ja vesivarat,
teknologia, pääoma ja data. Raaka-aineiden, energian ja
vesivarojen keräämiseen ja turvaamiseen liittyvä lähesty-
mistapa keskittyy kestävien materiaalien hankintaan, kuten
luvuissa
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ja
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
tarkemmin kuvataan.
Konserni on sitoutunut varmistamaan ihmisoikeuksien
toteutumisen ja elämiseen riittävät palkat, joita tukevat
käytössä olevat valitusmekanismit. Tätä käsitellään tarkem-
min luvuissa
S2 Arvoketjun työntekijät
ja
S3 Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
. Lisäksi konserni asettaa etusijalle
pitkäaikaiset toimittajasuhteet ja suorittaa säännöllisiä audi-
tointeja arvoketjussaan. Nämä teemat käsitellään tarkem-
min kohdassa
G1–2 Suhteet toimittajiin
. Edellä mainittujen
panosten lisäksi konserni tukeutuu myös oman henkilös-
tönsä osuuteen toimintansa ylläpitämisessä ja asiakkaiden
tarpeiden täyttämisessä. Näitä käsitellään tarkemmin
luvussa
S1 Oma henkilöstö
. Teknologian, pääoman ja
datan kehittämiseen liittyvä lähestymistapa sisältää verkko-
kauppa-alustojen räätälöinnin sujuvan asiakaskokemuksen
takaamiseksi, asiakasdatan analysoinnin mieltymysten
ymmärtämiseksi ja palautteen arvioimiseksi sekä myynnin
kasvattamisen. Näiden panosten turvaamiseksi konserni
varmistaa alustojen skaalautuvuuden, ylläpitää taloudellista
vakautta huolellisella budjetoinnilla ja riskienhallinnalla
sekä kerää monipuolista dataa päätöksenteon ja ennustei-
den laatimisen tueksi.
Konsernin lopputuotteet asiakkaille ovat laadukkaita, moni-
puolisia, turvallisia ja helposti saatavilla olevia tuotteita,
jotka tukevat monimuotoisuutta ja voimaantumista. Sijoit-
tajien kannalta tärkein tulos on taloudellinen tuotto. Muille
sidosryhmille, kuten arvoketjussa työskenteleville henkilöille,
tuotoksia ovat muun muassa työllistymismahdollisuudet
ja toimet, joilla lievennetään ilmastovaikutuksia ja tuetaan
ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi konserni tarjoaa työ-
mahdollisuuksia omassa toiminnassaan.
Tärkeimmät toimijat konsernin arvoketjun alkupäässä ovat
tavarantoimittajat, jotka valmistavat konsernin tuotteita. Suh-
teita toimittajiin kuvataan alaluvussa
G1–2 Suhteet toimitta-
jiin
. Tärkeimpiä toimijoita konsernin arvoketjun loppupäässä
ovat konsernin omat jakelukanavat, kuten omat vähittäis-
myymälät, verkkokauppa-alustat ja jakelukeskukset, jotka
kaikki ovat olennaisia konsernin toiminnalle.
Markkinointi
Taloushallinto
Hallinto
Asiakaspalvelu
Lindex-
konsernin
arvoketju
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Raaka-
aineiden
käsittely
TASO 3
Tuotteiden
valmistus
TASO 1
Toimitusketjun
hallinta
Hankinnat
Materiaali-
tuotanto
TASO 2
Lindex-
konsernin
omat
brändit
Raaka-
aineiden
hankkiminen
TASO 4
Myynti omissa
myymälöissä,
tavarataloissa
tai verkko-
kaupoissa
Kuljetukset
tuotantoketjun
alkupäässä
Kuljetukset
tuotantoketjun
loppupäässä
Loppukäyttö
Raaka-aineet
kierrätys-
materiaaleista
Muiden
brändien
tuotteet
Myynti kolmannen
osapuolen
kanavissa
Jakelu-
keskukset
Hallituksen toimintakertomus
19
Asiakkaat | Vuorovaikutus myymälöissä ja digitaalisilla markkinapaikoilla sekä tapahtumissa, asia- kaspalvelu, asiakaskyselyt, asiakaspaneelit, markkinointiviestintä, kanta-asiakasohjelmat, verkkosivustot, sosiaalinen media. Asiakkai- den näkemysten ymmärtäminen on ratkai- sevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että tuotteet vastaavat asiakkaiden tarpeita. | Asiakaspalvelu ja asiakastyyty- väisyys, tuotteiden materiaalit kemikaalit, ilmastovaikutukset, työkäytännöt ja palkat toimitus- ketjussa. Reilut tännöt ja sosiaalinen osallisuus toimitusketjussa. | Lindex-konserni jatkoi toimin- tansa ja tarjoomansa kehittä- mistä vastaamaan paremmin asiakkaiden odotuksia. |
Henkilöstö | Kehityskeskustelut, työntekijäkomiteat, muu- tosneuvottelut, henkilöstötilaisuudet, intranet, vuorovaikutusalustat ammattiliitot, henkilöstökyselyt (Lindex Voice ja Stockmann barometri). Vuoropuhelu henki- löstön edustajien kanssa parantaa työntekijä- kokemusta ja työntekijöiden pitovoimaa. | Työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus, jatkuva oppiminen, ammatillinen kehitys ja urakehi- tys, monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus, lisuudet, työelämän tasapaino. | Henkilöstö osallistui monin tavoin toiminnan kehittämiseen ja strategian toteuttamiseen osana jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittämishankkeita. Kehittämis- toimenpiteet tehtiin henkilöstö- tutkimusten perusteella. |
Osakkeen- omistajat ja sijoittajat | Pörssitiedotteet, lehdistötiedotteet, taloudelli- set katsaukset, vuosiraportointi, verkkolähe- tykset, sijoittajatapaamiset, pääomamarkki- napäivä, varsinainen yhtiökokous, konsernin verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Sijoittajien sitouttamisen avulla Lindex-kon- serni antaa läpinäkyvän asta, taloudellisesta tilanteesta ja kestävästä kehityksestä. | Taloudellinen suorituskyky, strategia ja saneerausohjelma, strateginen arviointi, konsernin johtoryhmä, edistyminen vän kehityksen teemoissa. | Avoin ja mukainen viestintä tarjoaa luo- tettavan kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. |
Toimittajat ja muut liike- kumppanit | Tapaamiset, neuvottelut, yhteistyöhankkeet, yhteistyöfoorumit, tehdaskäynnit ja -audi- toinnit, toimittajatutkimukset. Lisäksi puoli- vuosittain järjestettävät arviointikokoukset, valmiuksien kehittämisohjelmat ja koulutukset Lindex-divisioonan toimitiloissa. avulla Lindex-konserni edistää toimitusketjun kestävyyttä. | Kestävän kehityksen tavoittei- den ja aloitteiden toteuttaminen toimitusketjussa, kestävän kehityksen aiheet, ja ympäristö, ihmisoikeudet, materiaalit, tuotantoprosessit ja avoimuus. | Lindex-konserni tuki toimittajia kestävään kehitykseen aiheissa, keskittyen siin, ilmastoon Tiivis vuoropuhelu oikeudenmu- kaisista hankintakäytännöistä. |
Viranomaiset ja kansalais- järjestöt | Yhteistyö, hankkeet, mien näkemysten ymmärtäminen, yhteistyö- kokoukset, kyselyihin vastaaminen, hyvänte- keväisyystyö, verkkosivusto, | Kehittyvä sääntely, ympäristö- ihmisoikeusriskit toimitusket- jussa, toimitusketjun hallinta ja avoimuus, ilmastonmuutos, säännösten ja ohjeiden noudat- taminen. | Lindex-konserni vastasi hin ja antoi haastatteluja, kävi jatkuvaa vuoropuhelua viran- omaisten ja järjestöjen kanssa ja osallistui jäsenkokouksiin ja yhteistyöhankkeisiin kestä- vän kehityksen edistämiseksi toimialalla. |
SBM–2
Lindex-konsernin keskeiset sidosryhmät ja vuorovaikutusmenetelmät
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on tärkeä
edelly-
tys Lindex-konsernin kyvylle luoda arvoa sekä konsernin
menestykselle pitkällä aikavälillä. Sitouttamalla eri sidos-
ryhmiään konserni saa arvokasta tietoa siitä, mitkä aiheet
yhtiön tulisi asettaa etusijalle sen toiminnassa, tuotteissa,
toimitusketjussa ja arvoketjussa. Viereisessä taulukossa
on yhteenveto Lindex-konsernin tärkeimmistä sidosryh-
mistä ja siitä, miten konserni huomioi heidän etunsa ja
näkemyksensä. Molemmat divisioonat arvioivat liiketoimin-
tamallejaan ja strategioitaan sidosryhmävuorovaikutuksen
perusteella tarpeen mukaan. Vuorovaikutus sidosryhmien
kanssa on säännöllistä ja ympärivuotista, kuten taulukossa
on esitetty.
Vuonna 2024 konsernin hallitus, tarkastusvaliokunta ja
konsernin johtoryhmä saivat tiedon vaikutusten kohteina
olleiden sidosryhmien näkemyksistä ja eduista konsernin
kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä. Eri
sidosryhmien osallistumiskeinot prosessin aikana on esitetty
kohdassa
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiproses-
seista.
Omaan työvoimaan liittyvät lisätiedot
Konsernin työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat
keskeisessä roolissa konsernin divisioonien strategioiden
ja liiketoimintamallien kehityksessä. Eduilla, näkemyksillä
ja oikeuksilla voi olla merkitystä myönteisten vaikutus-
ten luomisessa sekä omiin työntekijöihinsä kohdistuviin
negatiivisten vaikutusten aiheuttamiselle ja lieventämiselle.
Molemmat divisioonat keräävät tietoa työntekijöiden hyvin-
voinnista, sitoutumisesta ja työpaikkakokemuksista työnte-
kijöille suunnattujen kyselyiden sekä kehityskeskustelujen
avulla. Näistä vuorovaikutusmenetelmistä saatu palaute
Keskeiset
sidosryhmät
Vuoropuhelu
ja sen tarkoitus
Sidosryhmien
edut ja näkemykset
Sidosryhmien
odotuksiin vastaaminen
Hallituksen toimintakertomus
20
auttaa divisioonia tunnistamaan kehityskohteita ja mukaut-
tamaan strategista suuntaa työntekijälähtöisesti, jotta
olennaisiin vaikutuksiin voidaan puuttua. Tällä hetkellä yhtiö
on huomioinut vain sen omilta työntekijöiltään saamansa
näkemykset.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät lisätiedot
Lindex-divisioonan arvoketjun työntekijöiden etuja, näke-
myksiä ja oikeuksia kunnioitetaan ja ne sisällytetään
strategiaan ja liiketoimintamalliin divisioonan ihmisoikeuksia
koskevan due diligence -prosessin (HRDD) avulla. Proses-
sissa arvioidaan jatkuvasti riskejä ja tunnistetaan aloja, joilla
Lindex-divisioonan toiminta tai päätökset voivat vaikuttaa
erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten
naisiin, lapsiin ja siirtotyöläisiin. Tunnistetut vaikutukset aut-
tavat kehittämään konsernin divisioonien strategioita ja liike-
toimintamalleja sekä toimintasuunnitelmia ja tavoitteita kiel-
teisten vaikutusten lieventämiseksi. Lindex-divisioona tekee
yhteistyötä monisidosryhmäaloitteiden (MSI), kuten ETI:n
(Ethical Trading Initiative) ja SEDEXin (Supplier Ethical
Data Exchange) kaltaisten järjestöjen kanssa. Lindex-
divisioona käsittelee arvoketjun työntekijöiden oikeuksia ja
tekee SMETA-auditointeja (Sedex Members Ethical Trade
Audit) kerätäkseen suoraa palautetta arvoketjun työntekijöi-
den työoloista. Stockmann-divisioona auditoi säännöllisesti
toimittajiaan SMETA:n ja amfori BSCi:n (Business Social
Compliance Initiative) kautta sen varmistamiseksi, että arvo-
ketjun työntekijöiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Konsernin divisioonien strategioilla ja liiketoimintamalleilla
voi olla merkitystä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
merkittävien vaikutusten edistämisessä ja lieventämisessä.
Konsernin liiketoimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuis-
ten toimitusketjujen ulkoistamiseen, lisää ihmisoikeuksien ja
työelämän oikeuksien loukkausten todennäköisyyttä. Tämän
lisäksi konsernin liiketoimintakäytännöillä, kuten tuotanto-
vaatimuksilla ja toimittajasuhteilla, on vaikutusta arvoketjun
työntekijöiden hyvinvointiin. Konserni mukautuu olennaisiin
vaikutuksiin erilaisilla tavoitteilla ja toimilla, joita kuvataan
tarkemmin alaluvuissa
S2–4 Arvoketjun työntekijöihin
kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdol-
lisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehok-
kuus
ja
S2–5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet.
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä
koskevat lisätiedot
Lindex-divisioona sisällyttää strategiaansa vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen näkemykset, edut ja oikeudet
tekemällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja osallis-
tumalla eri sidosryhmäaloitteisiin. Toiminnan sijainnista riip-
puen Lindex-divisioona toimii yhteistyössä asianomaisten
yhteisöjen kanssa joko suoraan paikallisten tuotantotoimis-
tojen kautta tai epäsuorasti tekemällä yhteistyötä paikallis-
ten järjestöjen kanssa syrjäisemmissä yhteyksissä. Näiden
mekanismien avulla divisioona ottaa huomioon yhteisön
näkemykset, edut ja oikeudet strategiansa ja liiketoiminta-
mallinsa kehittämisessä, kiinnittäen erityistä huomiota
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tällaista vuoropuhelua
käydään tarvittaessa vaikutusten kohteena olevien sidos-
ryhmien kanssa.
Konsernin divisioonien liiketoimintamallit ja -strategiat ovat
riippuvaisia tekstiilien valmistuksesta ja puuvillan vilje-
lystä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia toiminnan
kohteena oleviin yhteisöihin. Vaikutukset liittyvät suoraan
konsernin strategioihin ja liiketoimintamalleihin, sillä kon-
sernin liiketoimintamallit perustuvat tekstiilituotantoon ja
puuvillanviljelyyn korkean riskin alueilla. Konserni käsittelee
olennaisia vaikutuksia erilaisilla tavoitteilla ja toimilla, joita
käsitellään tarkemmin alaluvuissa
S3–4 Vaikutusten koh-
teena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämi-
seksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
ja
S3–5 Olennais-
ten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutus-
ten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat
lisätiedot
Kuluttajien ja loppukäyttäjien edut, näkemykset ja oikeudet
otetaan huomioon konsernin divisioonien strategioissa ja
liiketoimintamalleissa, ja konserni sitoutuu kunnioittamaan
heidän ihmisoikeuksiaan. Molemmat divisioonat ovat aktiivi-
sesti yhteydessä asiakkaisiin eri kanavien kautta parantaak-
seen jatkuvasti tuotteitaan ja palveluitaan kuluttajien näke-
mysten perusteella. Suora vuoropuhelu auttaa molempia
divisioonia hallitsemaan todellisia ja mahdollisia vaikutuksia,
jotka kohdistuvat kuluttajiin. Konsernin divisioonien strate-
giat ja liiketoimintamallit voivat osaltaan aiheuttaa, edistää
tai lieventää merkittäviä olennaisia vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin. Konsernin markkinointikäytännöt, tuotetur-
vallisuus sekä osallisuus vaikuttavat suoraan kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin, jotka ovat konsernin tuotteiden ensisijainen
kohderyhmä.
Konserni mukautuu olennaisiin vaikutuksiin erilaisilla tavoit-
teilla ja toimilla, joita kuvataan tarkemmin alaluvuissa
S4–4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitse-
miseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus
ja
S4–5 Olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet.
Hallituksen toimintakertomus
21
SBM–3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Tunnistetuilla olennaisilla vaikutuksilla, riskeillä ja mahdol-
lisuuksilla on nykyisiä ja odotettavissa olevia vaikutuksia
konsernin liiketoimintamalleihin, arvoketjuun, strategiaan
ja päätöksentekoon. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ohjaavat päätöksentekoa eri organisaatiotasoilla. Molem-
pien divisioonien kestävyystiimit varmistavat, että olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet integroidaan divisioo-
nan toimintaan koko arvoketjun osalta. Lisäksi olennaiset
kestävyysriskit sisällytetään konsernin kokonaisvaltaiseen
riskienhallintaprosessiin (ERM).
Vaikutukset ovat peräisin konsernin strategiasta ja liiketoi-
mintamallista sekä liikesuhteista kuten toimittajista. Vaiku-
tukset johtuvat konsernin strategioista ja liiketoimintamal-
leista ja ovat sidoksissa niihin. Konsernin liiketoimintamalli
keskittyy verkkokauppaan, myymälöihin ja tavarataloihin,
ja konsernin liiketoiminta painottuu fyysisten tuotteiden
myyntiin. Näin ollen konsernin toiminta aiheuttaa erilaisia
yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia, jotka
on kuvattu tarkemmin kohdassa
SBM-3 Lindex-konsernin
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla voi olla taloudellisia
vaikutuksia konsernin kassavirtaan, tulokseen ja taloudelli-
seen asemaan. Koska taloudellisia tietoja ja standardoituja
menetelmiä olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liitty-
vien tietojen keräämiseksi ei kuitenkaan ole, näitä tietoja
ei raportoida. Tällä hetkellä ei ole olennaisia riskejä, jotka
toteutuisivat seuraavalla raportointikaudella. Lindex-kon-
serni on tehnyt selvityksen strategian ja liiketoimintamallin
resilienssistä suhteessa olennaisiin ilmastoon liittyviin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Muihin kestävyys-
teemoihin liittyvää resilienssianalyysiä ei ole tehty.
Nykyiset olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ovat yhdenmukaisia aiempien olennaisuusarvioinnin tulok-
sien kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot prosessista esitetään
alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Lindex-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT AIHEET | ||
Ilmastonmuutos (E1) | ||
Ilmaston- muutokseen sopeutuminen | Liiikevaihdon lasku äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien erityisen alttiita tällaisille tapahtumille, kuten Etelä- ja | Fyysinen riski |
Lisääntyneet raaka-ainekustannukset sääolosuhteiden maailmanlaajuisten | Siirtymä- & fyysinen riski | |
Kasvavat kustannukset ja myynnin väheneminen, jotka johtuvat tuotteisiin ja tuotantoon liittyvästä lainsäädännöstä. Säänte- lyn vähimmäisvaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa tuotteiden poistamiseen markkinoilta ja myynnin vähenemiseen. | Siirtymäriski | |
Epäonnistuminen ilmastotavoitteiden mainehaittaa , mikä voi johtaa mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen huolestuneisuuden | Siirtymäriski | |
Sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus ilmastokriisistä lisätä myyntiä ja investointeja , sillä asiakkaat saattavat suosia teita ja palveluja, joiden ilmastovaikutukset ovat vähäiset. | Mahdollisuus | |
Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalleihin — tuotevolyymien optimointi, tuotteiden suunnittelu periaatteiden mukaisesti ja käyttö — on konsernille keskeinen liiketoimintamahdollisuus. | Mahdollisuus |
Hallituksen toimintakertomus
22
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Ilmaston- muutoksen hillintä | Neitseellisten raaka-aineiden käytön auttaa vähentämään kustannuksia ja lisäämään | Mahdollisuus |
Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan lisätä kustannuksia ja tekstiilialan vähittäiskauppiaille, kun he pyrkivät vähentämään arvoketjunsa | Siirtymäriski | |
Energia | Tuotannosta aiheutuvat päästöt: Korkea energiankulutus tuotannossa, erityisestin toisen värjäyksessä ja märkäkäsittelyssä, lisääntymiseen ja edistää ilmaston lämpenemistä. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus |
Tekstiilien kuitutuotannosta aiheutuvat Kuitutuotantoon liittyviä päästöjä kuitujen erotuksesta ja energiaintensiivisestä valmistuksesta, maankäytön muutoksista (hiilidioksidin sitomiskyky). | Todellinen nega- tiivinen vaikutus | |
Omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt: Energiankulutus konsernin kaikissa toiminnoissa (myymälöissä, toimistoissa) lisää kasvihuonekaasupäästöjä. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus | |
Kuljetuksesta aiheutuvat päästöt: Tuotteiden kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, käytetään fossiilisia polttoaineita. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus | |
Tuotteiden käyttövaiheesta aiheutuvat Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat tekstiilien pesu, kuivaus ja hävittäminen. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus | |
Kustannusten alentaminen ja tuottoa investoinneista Energiatehokkuuteen investoiminen myymälöissä, toimistoissa samalla päästöintensiteettiä. | Mahdollisuus | |
Pilaantuminen (E2) | ||
Mikromuovit | Synteettisten kuitujen aiheuttama Kuitujen arvoketjussa, tuotannosta loppuun, mikromuovijätettä syntyy synteettistä kuiduista | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Maaperän pilaantuminen | Maaperän pilaantuminen maataloudessa: Maaperän huonontuminen liittyy pääasiassa maatalouskäytännöt, kuten torjunta-aineiden, maaperän luonnollisia ravinteita ja eliöitä. | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Veden pilaantuminen | Vesien pilaantuminen toimitusketjussa: Tuotannonaikainen märkäkäsittely voi päästää kemikaaleja ja väriaineita sisältävää saastunutta vettä läheisiin vesistöihin, heikentäen | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Hallituksen toimintakertomus
23
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Vesivarat (E3) | ||
Vedenkulutus | Raaka-aineiden vedenkulutus: Puuvilla on erittäin vesi-intensiivinen alueilla, joilla | Todellinen nega- tiivinen vaikutus |
Vedenkulutus märkäkäsittelyssä: Tekstiilien märkäkäsittelyssä tarvitaan suuria määriä vettä kankaiden värjäykseen, viimeistelyyn ja ylimääräisten kemikaalien ja väriaineiden kokonaisvesijalanjälkeä. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus | |
Veden niukkuuden aiheuttamat operatiiviset riskit: Riskit johtuvat maataloudessa (kuten puuvillan tuotantoprosesseissa (kuten märkäkäsittely) tarvittavan veden raaka-aineiden saatavuuteen ja kustannuksiin ja | Riski | |
Kustannusten aleneminen tehokkaan vesihuollon ansiosta: Mahdollisuuksia tarjoavat vastuulliset vesihuoltokäytännöt, kuten kehittyneet teknologiat, veden kierrätys, sadeveden kerääminen toimenpiteillä voidaan mahdollisesti vähentää vedenkäyttöön liittyviä | Mahdollisuus | |
Jätevesipäästöt | Jätevesipäästöt teollisuudessa: Tekstiilien märkäkäsittelyssä poisjohdetut vedet kuormittavat paikallisia vesivaroja ja edistävät vesistöjen pilaantumista. | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Vedenotto | Vedenotto Puuvillan viljely ja huomattavaa vedenottoa ehtymiseen useilla alueilla. | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Kustannuskestävyyttä kierrätyskuituja käyttämällä: Siirtyminen kierrätyskuituihin voi auttaa lieventämään hinnankorotusten riskiä. | Mahdollisuus | |
Biologinen monimuotoisuus ja | ||
Biologisen moni- muotoisuuden vähenemisen suorat vaikutuste- kijät, maankäytön muutos ja makean veden kulutus | Raaka-ainetuotannon aiheuttama biologisen monimuotoisuuden Kuitujen viljely vaatii huomattavaa maan- ja vedenkäyttöä, mikä voi edistää veden resurssien ehtymiseen lähialueilla. Puupohjaisten biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja metsäkatoa. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Biologisen moni- muotoisuuden vähenemisen suo- rat vaikutustekijät, pilaantuminen | Kemikaalien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden Näiden aineiden käyttö voi johtaa maaperän huonontumiseen ja pölytykseen. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Hallituksen toimintakertomus
24
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Vaikutukset eko- systeemipalvelui- hin ja riippuvuu- det niistä | Maiseman muuttuminen ja vaikutukset yhteisöön: Puuvillan viljely ja tekstiilituotanto voivat syrjäyttää yhteisöjä häiriten niiden pääsyä elintärkeisiin ekosysteemipalveluihin, Laajamittaiset maatalouskäytännöt ja metsäkato | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Raaka-aineiden kustannukset ja saatavuus: Raaka-aineiden voimakas riippuvuus maasta ja vedestä kustannusten nousuun ja saatavuuden heikkenemiseen | Riski | |
Vaikutukset ekosysteemien laa- juuteen ja tilaan, maaympäristön tilan heikkenemi- nen | Maaympäristön tilan heikkeneminen: Puuvillan viljely edistää maaympäristön tilan heikkenemistä vuoksi. Maatalouskäytännöt voivat ajan mittaan vähenemiseen ja maan hedelmällisyyden heikkenemiseen. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Resurssien käyttö ja | ||
Resurssien sisäänvirtaukset | Kielteinen vaikutus luonnonvaroihin: Luonnonvarojen, kuten puuvillan ja puupohjaisten vedenkulutus tuotannossa aiheuttavat kielteisiä vaikutuksia maan saatavuuden vähenemiseen ja makean veden rajalliseen | Todellinen nega- tiivinen vaikutus |
Raaka-aineiden kustannukset ja saatavuus: Raaka-aineiden voimakas riippuvuus maasta ja vedestä kustannusten nousuun ja saatavuuden heikkenemiseen | Riski | |
Liiketoimintamallista kiertotalouden mukainen: Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalleihin — tuotevolyymien optimointi, suunnittelu pitkäikäisyyden ja kiertotalouden — on konsernille keskeinen | Mahdollisuus | |
Resurssien ulosvirtaukset | Kuluttajakäytön jälkeinen resurssihävikki: Kun tuotteita ei käytetä loppuun asti eikä tekstiilejä materiaaleiksi, menetetään arvokkaita resursseja. | Todellinen nega- tiivinen vaikutus |
Arvokkaiden resurssivirtojen talteenotto: Uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostaminen sekä ja ratkaisujen tarjoajien kanssa kierrätettävyyden liiketoimintamallien luomiselle ja uudelleenkäytön laajentamiselle. | Mahdollisuus | |
Jäte | Jätteen syntyminen loppukäytön vaiheessa: Tuotteista syntyy usein oston jälkeen jätettä, joka saattaa kaatopaikoille erityisesti maissa, joissa ei ole kunnollisia | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Pakkausjätteen syntyminen: Tuotteissa käytetyt pakkaukset voivat päätyä jätteeksi eikä niitä mikä aiheuttaa haittaa sekä ympäristölle että yhteisöille. | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus | |
Sääntelyyn liittyvät riskit: EU:n tekstiilistrategiaan sisältyy toiminnanohjausjärjestelmiä sääntelyvaatimuksia, jotka voivat aiheuttaa konsernille operatiivisia | Riski |
Hallituksen toimintakertomus
25
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
YHTEISKUNNALLISET AIHEET | ||
Oma työvoima (S1) | ||
Työolot, yhdisty- misvapaus | Rajoitettu yhdistymisvapaus: Konserni toimii maissa, joissa oikeutta yhdistymisvapauteen neuvotteluihin saatetaan rajoittaa. Kiinassa riippumattomat Bangladeshissa ammattiliittojen toiminta saattaa olla heikkoa | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Työolot, yksityiselämän tasapaino | Työ- Divisioonien liiketoimintamalleihin, liittyy luonnostaan riskejä, jotka liittyvät epäsäännöllisiä käytännöt voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden työn ulkopuolella ja vaikuttaa heidän taloudelliseen | Todellinen nega- tiivinen vaikutus |
Työolot, terveys ja turvallisuus | Terveys Eri maissa piti -tilanteiden johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen ja sairaudesta | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä- läiset mahdolli- suudet kaikille, moninaisuus | Syrjintä työpaikalla: Erilaisin perustein tapahtuva syrjintä vaikuttaa kielteisesti maineeseen työnantajana. Tämä ei koske ainoastaan palkkaamista työsuhteen elinkaarta, mukaan lukien mahdolliset irtisanomiset, | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden DEI:n edistäminen työpaikalla luo osallistavamman ja hyväksyvämmän ympäristön. Tarjoamalla koulutusta näistä aiheista konserni työntekijöiden osaamista ja tietämystä sekä parantaa heidän | Mahdollinen posi- tiivinen vaikutus | |
Arvoketjun työntekijät (S2) | ||
Työolot, riittävä palkka | Riittämättömät palkat tekstiiliteollisuudessa: Elämiseen riittävän palkan puuttumisella on vakavia työvoimalle palkkaeroja, rajoittavat lasten koulutusmahdollisuuksia ja | Todellinen negatiivinen vaikutus |
Työolot, yhdisty- misvapaus | Toimitusketjun työntekijöiden rajoitettu yhdistymisvapaus: Monissa maissa yhdistymisvapauteen, ammattiyhdistysoikeuteen, työntekijöiden edustukseen ja Alan suuntaukset osoittavat, että vaatetustyöntekijöiden järjestäytymispyrkimykset vakavia vastareaktioita, joita pahentaa hallituksen tuen puute tehtaiden ja muotimerkkien välillä. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Työolot, terveys ja turvallisuus | Terveys ja turvallisuus: Bangladeshin, Kiinan, Intian, Pakistanin ja Turkin kaltaisilla alueilla työturvallisuusriskeille, kuten tulipaloille, sähkövaaroille, rakennusten kaikki voivat johtaa vammoihin ja terveysongelmiin. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Hallituksen toimintakertomus
26
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Yhdenvertainen | Syrjintä ja häirintä: Naiset, jotka muodostavat valtaosan vaatetusalan työntekijöistä, | Mahdollinen nega- |
kohtelu ja yhtäläi- | perustuvaa syrjintää, seksuaalista | tiivinen vaikutus |
set mahdollisuudet | vaikuttavat kielteisesti | |
kaikille, toimen- piteet työpaikalla esiintyvän väki- vallan ja häirinnän | ||
Toimitusketjussa tapahtuvaan häirintään ja Konserniin kohdistuu maineeseen ja uskottavuuteen liittyviä kielteisesti konsernin taloudelliseen tilanteeseen ja johtaa | Riski | |
torjumiseksi | ||
Yhdenvertainen | WE Women -hankkeen tunnettuus: Sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen tarjoaa | Mahdollisuus |
kohtelu ja yhtäläi- | mahdollisuuksia parantaa brändin mainetta | |
set mahdollisuudet | osallistavia työpaikkoja ja | |
kaikille – Suku- | ||
puolten tasa-arvo | ||
Muut työhön | Lapsityövoima toimitusketjussa: Toimitusketjussa on | Mahdollinen nega- |
liittyvät oikeudet, | valvonta on heikompaa. Tällä | tiivinen vaikutus |
lapsityövoima ja pakkotyövoima | ||
Pakkotyö toimitusketjussa: Toimitusketjussa on olemassa pakkotyön riski erityisesti alueilla, joilla sääntelyn heikompaa. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus | |
Vaikutusten kohteena olevat | ||
Yhteisöjen talou- | Puhtaan veden saatavuus: Teollisuus saastuttaa | Mahdollinen nega- |
delliset, sosiaaliset | saatavuuteen, kalastukseen ja läheisten | tiivinen vaikutus |
ja kulttuuriset | tyttöihin, heikentäen heidän | |
oikeudet, puhdas vesi ja sanitaatio | ||
Puhtaan veden saatavuuden parantaminen: Lindex-divisioonan ja WaterAidin kumppanuudella on myönteinen sillä se parantaa puhtaan veden saatavuutta ja voimaannuttaa | Mahdollinen posi- tiivinen vaikutus | |
Yhteisöjen talou- | Toimitusketjun vaikutukset yhteisöjen oikeuksiin: Puuvillan viljelyn ja tekstiilituotannon teollinen | Mahdollinen nega- |
delliset, sosiaaliset | syrjäyttää paikallisyhteisöjä, vaikuttaa | tiivinen vaikutus |
ja kulttuuriset | heikentää luonnonympäristöä, mikä viime | |
oikeudet, liittyvät set | ||
Vaikutukset yhteisöihin paikoissa, joissa tuotteet hävitetään: Konsernin tuotteet saatetaan hävittää pois lähellä yhteisöjä, mikä vaikuttaa paikallistalouteen ja yrityksiin, voivat saastuttaa vesistöjä ja maaperää, mikä vaikuttaa | Mahdollinen nega- tiivinen vaikutus |
Hallituksen toimintakertomus
27
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Kuluttajat ja loppukäyttäjät | ||
Kuluttajien ja/tai | Tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus: Konserni voi epäonnistua lastenvaatteiden turvallisuuden varmistamisessa | Mahdollinen nega- |
loppukäyttäjien | sekä lakisääteisten normien noudattamisessa. Tämä | tiivinen vaikutus |
henkilökohtainen | haitallisille kemikaaleille, mikä | |
turvallisuus, | ||
terveys ja | ||
turvallisuus | ||
Kuluttajien ja/tai | Vastuulliset markkinointikäytännöt: Konserni vaikuttaa miljooniin | Mahdollinen nega- |
loppukäyttäjien | naisia ja lapsia | tiivinen vaikutus |
sosiaalinen ink- | markkinointia, suosii epärealistisia | |
luusio, vastuulli- | edustamisen, se voi ylläpitää | |
set markkinointi- | ||
käytännöt | ||
Kuluttajien ja/tai | Kattava valikoima: Erilaisia vartalotyyppejä, kokoja, sukupuolta | Mahdollinen nega- |
loppukäyttäjien | valikoiman puuttuminen voi | tiivinen vaikutus |
sosiaalinen inkluusio, syrjimättömyys | ||
Inklusiivinen suunnittelu ja markkinointi: Vaatteiden suunnittelu erilaisille vartalotyypeille ja erilaisten naisten ja lasten esitteleminen markkinoinnissa on arvokas mahdollisuus ja rakentaa brändin pitkän aikavälin arvoa osoittamalla | Mahdollisuus | |
Kuluttajien vastareaktio, jos markkinointi ja valikoima Jos konserni ei harjoita vastuullista | Riski | |
markkinointia ja tarjoa |
Hallituksen toimintakertomus
28
Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti
Alkupää
Omat toiminnot
Loppupää
Lyhyt (1 vuosi)
Keskipitkä (2–5 vuotta)
Pitkä (yli 5 vuotta)
Olennaiset aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
HALLINNOLLISET AIHEET | ||
Liiketoiminnan harjoittaminen | ||
Yrityskulttuuri | Vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin: Tarjoamalla kaupoissa vastuullisia vaihtoehtoja konserni vaikuttaa passiivisesti kuluttajien ostokäyttäytymiseen, sillä kuluttajat tuskin muuttavat vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. | Todellinen positiivinen vaikutus |
Suhteet tavaran- ja palveluntoi- mittajiin, mukaan lukien maksukäy- tännöt | Kyvyttömyys maksaa tavarantoimittajille ajallaan: Oikea-aikaiset maksut tavarantoimittajille ovat ratkaisevan toimitusketjun kannalta. Maksujen viivästyminen voi rasittaa välille. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Väärinkäytös- ten paljastajien suojelu | Eettisten rikkomusten havaitsematta jättäminen: Huonosti hoidetut ilmianto-ohjelmat eivät täytä standardeja, mikä vaikeuttaa häirinnän, syrjinnän, korruption EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi (EU) 2019/1937 edellyttää ilmiantajien suojelua kostotoimilta. | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
Korruptio ja lahjonta, ehkäise- minen ja havait- seminen, mukaan lukien koulutus | Korruptio toimitusketjussa ja omassa toiminnassa: Tutkimusten mukaan naiset kärsivät korruptiosta tekstiilien toimitusketjussa. Tämä on heikentää Lindex-divisioonan hyväksi. Korruptio ja lahjonta ovat myös ristiriidassa lieventämiseksi kaikkien Lindex-divisioonan toimittajien divisioonan osalta vastuullisuusteemat on sisällytetty | Mahdollinen negatiivinen vaikutus |
E1 ILMASTONMUUTOS
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuonna 2024 Lindex-konserni teki selvityksen strategian
ja liiketoimintamallin resilienssistä suhteessa olennaisiin
ilmastoriskeihin ja mahdollisuuksiin hyödyntäen TCFD-viite-
kehystä (Task Force on Climate-related Financial Disclosu-
res). Arviointimenetelmät ja -laajuus sekä aikahorisontit, joi-
den avulla tarkasteltiin olennaisia fyysisiä ja siirtymäriskejä,
on kuvattu tarkemmin alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista.
Eri ilmastoskenaarioihin liittyvät talou-
delliset riskit, kuten riskit liittyen kasvuun, kustannuksiin,
investointeihin, varoihin ja myyntiin, huomioiden eri aikahori-
sontit, arvioitiin vaikutuksiltaan joko vähäisiksi, keskisuuriksi
tai suuriksi perustuen riskien todennäköisyyteen tai suuruu-
teen. Olennaisimmat riskit peilattiin liiketoimintastrategioihin
ja etenemissuunnitelmiin, jotta voitiin tunnistaa mahdolliset
puutteet konsernin liiketoiminnan resilienssissä.
Lindex-konsernin alustava resilienssianalyysi tarjoaa
pohjan ylätason strategian rakentamiseksi ilmastonmuu-
tosta vastaan. Analyysi on laadullinen, eikä siihen sisälly
herkkyysanalyysiä tai määrällisiä tietoja. Lindex-konserni
suunnittelee tulevaisuudessa toteuttavansa tarkemman ja
kattavamman arvioinnin varmistaakseen jatkuvan yhdenmu-
kaisuuden kehittyvien ilmastoskenaarioiden ja sääntelyvaa-
timusten kanssa.
Hallituksen toimintakertomus
29
Resilienssianalyysin tulokset
Riskin
Riskin
Riskin kuvaus
Aika-
Strategian ja liiketoimintamallin mukautuminen riskien lieventämi-
seksi ja kestävyyden lisäämiseksi.
Ilmastoon liittyviä toimia ja resursseja
tyyppi
aihe
horisontti
kuvataan tarkemmin kohdassa
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-
periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.
SIIRTYMÄRISKIT | Sääntelyyn liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa investointien mahdollisiin Jos ei onnistu saavuttamaan tavoitteitaan, sidosryhmien kiinnostus rahoitusalan taholta voi vähentyä. Yritysten velvollisuus raportoida entisestään yhtiön suorituskyvyn avoimuutta. Lindex-konsernin perustuva ilmastotavoite, laadittava ilmastotekojen etenemissuunnitelma | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on sitoutunut Science Based Target visioona on laatinut ilmastosiirtymäsuunnitelman 2030 tavoitteen ja toteuttanut säännöllistä seurantaa ja edistymisraportointia siirtymäsuunnitel- maan liittyen. |
Sääntelyyn liittyvät riskit KORKEA | Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvästä minen. Vähimmäisvaatimusten noudattamatta jättäminen myyntisuhdanteen laskuun. Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvä usoikeus) lisää kustannuksia ja maksuja, jotka voivat vaikuttaa kuluttajille. Vähimmäisvaatimusten laiminlyönti voi johtaa sakkoihin ja siin. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut strategian liiketoimintamallin muuttamisesta totalouden periaatteiden mukaiseksi. Strategia pitää sisällään periaatteiden mukaisesti suunniteltuja tuotteita, toimitusketjun mintamallit. Lindex-konserni on myös laatinut jäljitettävyyttä ja koskevan strategian ja aloittanut digitaalisen tuotepassin | |
Teknologiaan liittyvät riskit KESKITASO | Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan voi lisätä ja investointiriskejä, Riittämättömät investoinnit uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuriin ja sähköistämiseen epäonnistumiseen siirtymisessä pois fossiilisista polttoaineista | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni osallistuu poliittiseen vuoropuheluun ja teknologiayhteistyöhön tuotantomaissaan. | |
Teknologiaan liittyvät riskit KESKITASO | Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan voi lisätä investointiriskejä, kun ne pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä Tekstiilialan täiskauppiaat voivat joutua kohtaamaan kasvavia kustannuksia arvoketjunsa hiilidioksidipäästöjä. Fossiiliset polttoaineet ovat tuotantomaissa. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin merkitsee teknologiaan, ja se edellyttää, että maat osoittavat resursseja | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-divisioonan tuotantotoimistot tukevat toimittajia määrittelyssä, siirtymäsuunnitelmien kehittämisessä ja yleisissä tapauksissa. Divisioona on myös sitoutunut teknologiayhteistyöhön. | |
Markkinaan liittyvät riskit KORKEA | Raaka-aineiden Lin- dex-konserni on erittäin riippuvainen luonnonvaroista, kuten ja vesipula vaikuttavat tuotantoon ja maatalouteen monilla toimitusketjun puuvillasta viljellään, on jo nyt vakava vesipulan Metsäraaka-aineen hyödyntäminen on saavuttanut rajansa, | Keski- pitkä (5-10 vuotta) | Lindex-konsernilla on vesistrategia, joka tukee toimitusketjun liikekumppaneita ottamaan käyttöön vesitehokkaita teknologioita alueilla, joita eniten. Lindex-konserni on myös laatinut materiaalien muutosstrategian, on selkeät tavoitteet ja päämäärät siirtyä kierrätettyihin aaleihin kestävyyden lisäämiseksi. Lindex-divisioona tekee Skogsägarnan ja Infinited Fiberin kanssa kierrätyksen | |
Maineeseen liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa tointien mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen Tietoisuus yhtiön ja toimialan kielteisistä vaikutuksista ilmastonmuutokseen aiheuttaa misessä. Kuluttajat esimerkiksi ostavat vähemmän vaatteita, kuiduista siirrytään pois ja pikamuotibrändeiltä ostetaan vähemmän. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on sitoutunut Science Based Targets dex-divisioona on laatinut ilmastosiirtymäsuunnitelman tavoitteen miseksi 2030 mennessä. Lindex-divisioona on myös laatinut toiminnan muuttamisesta kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. sisältää kiertotaloustuotteet, kiertotalouden toimitusketjun ja liiketoimintamallit. | |
Maineeseen liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa tointien mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen Tietoisuus yhtiön ja toimialan kielteisistä ilmastovaikutuksista voi aiheuttaa maineriskejä, julkisuus voi aiheuttaa muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä, | Lyhyt (<5 vuotta) | Konsernin brändeihin ja viestintä auttavat |
Hallituksen toimintakertomus
30
Riskin
Riskin
Riskin kuvaus
Aika-
Strategian ja liiketoimintamallin mukautuminen riskien lieventämi-
seksi ja kestävyyden lisäämiseksi.
Ilmastoon liittyviä toimia ja resursseja
tyyppi
aihe
horisontti
kuvataan tarkemmin kohdassa
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-
periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.
FYYSISET RISKIT | Akuutit ilmastoriskit KESKITASO | Liikevaihdon lasku äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien jotka ovat erityisen alttiita tällaisille tapahtumille, kuten Ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden, kuten äärimmäisen helteen, tulvien, hurrikaanien den lisääntyminen tuksissa ja myyntipisteissä. Tämä voi johtaa toimintakustannusten vähenemiseen. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut toimitusketjustrategian, joka sisältää tuotannon siirtämisen lähituotantoon, varasuunnitelmat ja kuljetusreittien suunnittelun. Lisäksi Lindex-konserni muutosstrategian, jossa on selkeät tavoitteet siirtyä kierrätettyihin materiaaleihin. Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Södra Infinited Fiberin kaltaisten kemialliseen kierrätykseen erikoistuneiden kanssa. |
Krooniset ilmastoriskit KORKEA | Raaka-aineiden Läm- pötilan muutokset, lämpöstressi, veden niukkuus ja merenpinnan muutoksiin, jotka vaikuttavat siihen, missä ja miten vaatteita raaka-aineiden saatavuuteen että kustannuksiin. | Keski- pitkä (5-10 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut non siirtämisen lähituotantoon, suunnittelun. Lisäksi jossa on selkeät tavoitteet siirtyä kierrätettyihin ja uusiutuviin Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Södra Skogsägarnan kaltaisten |
Alue Mahdollisuuden kuvaus
Aika-
väli
Strategia ja liiketoimintamalli mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
Resurssi- tehokkuus KESKITASO | Kustannusten Energiatehokkuuteen nen myymälöissä, toimistoissa ja toimittajakannassa alentaisi tensiteettiä. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on asettanut tavoitteita ja toimintasuunnitelmia käytön vähentämiseksi koko arvoketjussaan ja tukee toimittajiaan tavoitteita ja kehittämään toimintasuunnitelmia energiatehokkuutta viin energialähteisiin siirtymistä varten. Katso lisätietoja E1-raportoinnista . |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus ilmastokriisistä voi sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden ilmastovaikutukset , ja jotka ovat peräisin yhtiöiltä, joihin asiakkaat luot- tavat ja jotka jakavat heidän arvonsa. Lindex-konsernin vastuullisuusstrategioiden asiakkaita ja laajentaa nykyistä yritysten välistä myyntiä vaikuttaa sekä investointeihin että asiakkaisiin ja myyntiin. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konsernin strategian toteuttaminen ja ilmastoon odotusten täyttäminen voi johtaa markkinaosuuden kasvuun. selkeä viestintä vastuullisuudesta voivat lisätä asiakasuskollisuutta. |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalliin — tuotevolyymien louden mukaan sekä kierrätettyjen ja kierrätettävien materiaalien dollisuus. Tietoisuuden lisääminen ilmastokriisistä uusiin tapoihin nauttia muodista ilman vaatetuotantoon liittyviä ilmastovaikutusta ja tarjoaa yhtiölle uusia tulovirtoja, jotka | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni valmistautuu laajentamaan uudelleenmyyntiä ja skaalaa jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja ja uusia tulovirtoja, kaappi-, vuokraus- ja korjauspalveluita. Katso lisätietoja E5-raportoinnista. |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalliin — tuotevolyymien louden mukaan sekä kierrätettyjen ja kierrätettävien materiaalien dollisuus. Tuotevolyymien optimointi, hinnanalennusten vähennä absoluuttisia päästöjä, vaan ne ovat myös tärkeä jokaisen tuotetun tuotteen arvo, vastata paremmin kuluttajien sitä on oikea määrä. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on ottanut käyttöön toimitusketjustrategian, johon toimintojen siirtäminen lähelle. Analytiikan hyödyntäminen tietoon päätösten tekemisessä parantaa entisestään ennakointia toa. Investointi Lindex-divisioonan kaikkikanavaisen jakelukeskuksen kehittäminen virtaviivaistaa varastoja eri kanavissa ja täyttää tehokkaammin. |
Resilienssi KORKEA | Riippuvuuden vähentäminen neitseellisistä materiaaleista taminen voivat auttaa vähentämään kustannuksia ja lisäämään Kierrätysmate- riaalien voi vähentää yhtiön materiaalista haavoittuvuutta ja parantaa | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni kasvattaa kierrätysmateriaalien osuutta ja teknologian, infrastruktuurin, raaka-aineet sekä rahoituksen, tujen kaupallinen laajentuminen olisi toteuttamiskelpoisempaa ja sitoumuksilla. Lindex-konserni investoi yhteistyöhankkeisiin suurin osa konsernin puuvillasta viljellään, auttaakseen viljelijöitä uusiutuviin käytäntöihin. |
Hallituksen toimintakertomus
31
E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA
EKOSYSTEEMIT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Lindex-divisioona on arvioinut biologisen monimuotoisuuden
vaikutuksia WWF:n luontoriskityökalun avulla ja soveltanut
sitä koko divisioonan arvoketjuun. Suurimmat ja merkittä-
vimmät vaikutukset havaittiin raaka-aineiden hankinnassa ja
tekstiilien märkäkäsittelyssä, jotka liittyvät pääasiassa puu-
villan ja viskoosin hankintaan ja joiden toimipaikat ja tehtaat
sijaitsevat Intiassa, esimerkiksi Gujaratissa, Nagpurissa ja
Odishassa. Stockmann-divisioona ei ole arvioinut toimia,
jotka vaikuttavat kielteisesti luonnon monimuotoisuudelle
herkkiin alueisiin. Uhanalaisiin lajeihin vaikuttavia toimia ei
ole havaittu.
Maaperän huonontumiseen liittyvät olennaiset kielteiset vai-
kutukset on raportoitu kohdassa
SBM-3 Lindex-konsernin
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Konserni ei
kuitenkaan ole havainnut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia
aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen.
S1 OMA TYÖVOIMA
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
yksi-
löidyt todelliset ja mahdolliset vaikutukset – rajoitettu järjes-
täytymisvapaus, työn ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät
haasteet, työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet, syrjintä
työpaikalla sekä moninaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden
edistäminen – liittyvät luontaisesti konsernin strategiaan ja
liiketoimintamalliin.
Määritellessään todellisia ja mahdollisia vaikutuksia kon-
sernin työvoimaan konserni on ottanut huomioon kaikki
työntekijät, joihin vaikutukset voivat kohdistua, mukaan
lukien myymälöissä, toimistoissa ja varastoissa työsken-
televät työntekijät sekä vakituisissa ja määräaikaisissa
työsuhteissa olevat työntekijät. Jotkin vaikutukset voivat olla
tarkkoja ja rajoittua tiettyihin työntekijöihin työsuhteen tyypin
ja sijainnin vuoksi, kuten myymälähenkilökuntaan, varasto-
henkilökuntaan ja tuotantotoimiston henkilökuntaan. Lisäksi
konserni on ottanut huomioon muut kuin työsuhteiset työn-
tekijät, jotka työskentelevät konsernin tiloissa. Kaksinker-
taisen olennaisuuden arvioinnin perusteella konserni ei ole
havainnut lapsityövoimaan tai pakkotyöhön liittyviä kielteisiä
vaikutuksia omassa toiminnassaan, eikä sen toiminnoissa
ole havaittu näihin liittyviä riskialueita.
Olennaisiin myönteisiin vaikutuksiin liittyen, konsernin
pyrkimykset edistää monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osal-
lisuutta voivat vaikuttaa myönteisesti kaikkiin työntekijöihin
ja muihin työntekijöihin lisäämällä heidän tietoisuuttaan ja
ymmärrystään näistä aiheista, parantamalla työntekijöiden
välisiä suhteita ja edistämällä yhteenkuuluvuudentunnetta.
Konserni ei ole tunnistanut omaan työvoimaansa liittyviä
olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia eikä ilmastonmuutok-
seen liittyvästä siirtymäsuunnitelmasta aiheutuvia olennaisia
vaikutuksia.
Hallituksen toimintakertomus
32
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se, miten vaikutukset huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa
Vaikutus
Todellinen tai
potentiaalinen
(T/P)
Yhteys strategiaan
ja liiketoimintamalliin
Vaikutusten huomiointi
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Rajoitettu yhdistymisvapaus | P | Toiminta maissa, joissa järjestäytymisvapautta voi johtua paikallisista oikeudellisista puitteista heikentävät työntekijöiden mahdollisuuksia järjestäytyä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden sitä kokee vain pieni määrä työntekijöitä | Parannetaan due diligence -prosesseja, integroidaan osaksi toimintoja sekä |
Työ- yksityiselämän tasapaino | T | Konsernin liiketoimintamalli, työehtosopimusten joustavuudesta kysynnän ja vuokratyöntekijöille epäsäännöllisiä työntekijän mielenterveyteen, ja vaikuttaa heidän taloutensa vakauteen. konsernissa työskentelee paljon myymälähenkilökuntaa. | Ennakoitavissa olevien järjestelyjen tarjoaminen. |
Työterveys ja -turvallisuus | P | Varasto- voivat vaarantaa työntekijöiden kysyntä on kasvussa. heikkenemiseen ja sairaudesta tai loukkaantumisesta Mahdolliset vaikutukset voivat olla joko laajoja | Investoinnit työturvallisuuskoulutukseen, vaatimustenmukaisuuden valvontaan. |
Syrjintä työpaikalla | P | Konsernin liiketoimintamalli, jota toteutetaan sukupuoleen, alkuperään, ikään tai vammaisuuteen Mahdollinen syrjintä voi työnantajana. Mahdolliset vaikutukset liittyvät | Selkeät toimintaperiaatteet, kuten ihmisoikeuspolitiikka, loukkauksia ja häirintää ja tasa-arvosuunnitelma. |
Monimuotoisuu- den, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI) edistäminen | P | Konserni voi vaikuttaa myönteisesti edistämällä työpaikoilla ja luomalla osallistavamman ja hyväksyvämmän merkittävästi työntekijöiden Mahdolliset vaikutukset liittyvät yleensä | Järjestetään monimuotoisuutta ja osallisuutta osallistutaan erilaisiin Charter), ja sitoudutaan avoimiin ja oikeudenmukaisiin Seurataan ja tarkistetaan normien noudattaminen ja parannetaan jatkuvasti |
S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
yksilöidyt todelliset ja mahdolliset vaikutukset – tekstiiliteol-
lisuuden riittämättömät palkat, toimitusketjun työntekijöiden
rajoitettu järjestäytymisvapaus, työterveys- ja työturvalli-
suusolosuhteet, syrjintä ja häirintä, lapsi- ja pakkotyövoiman
käyttö toimitusketjussa
– liittyvät luontaisesti konsernin
strategioihin ja liiketoimintamalleihin.
Syrjintään ja häirintään liittyvät todetut todelliset ja mah-
dolliset vaikutukset liittyvät olennaisiin riskeihin ja mahdol-
lisuuksiin, jotka on tuotu esiin kaksinkertaisessa olennai-
suusarvioinnissa. Jos arvoketjussa tapahtuvan syrjinnän
mahdollinen vaikutus toteutuu tai jos konserni ei onnistu
riittävästi lieventämään vaikutuksia, yhtiöön kohdistuu
maineeseen ja uskottavuuteen liittyvä riski. Vaikutusten
toteutuminen voi myös vaikuttaa kielteisesti konsernin talou-
delliseen asemaan ja johtaa liikekumppaneiden mahdolli-
seen menettämiseen. Toisaalta konsernilla on mahdollisuus
parantaa brändin tunnettuutta edistämällä sukupuolten
tasa-arvoa ja monimuotoisuutta koko arvoketjussa.
Hallituksen toimintakertomus
33
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia todellisia ja potenti-
aalisia vaikutuksia kartoittaessaan konserni on tarkastellut
tuotantoketjunsa alkupäässä työskenteleviä työntekijöitä.
Tarkastelu ei kata jakelua arvoketjun alku- tai loppupäässä
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se, miten vaikutukset huomioidaan
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Todel-
kuten esimerkiksi loppupään jakeluun, myyntiin ja hävittämi-
seen osallistuvia työntekijöitä.
Tekstiilite- ollisuuden riittämättömät palkat | T | Tekstiiliteollisuuden palkat, erityisesti alhaisen kustannusta- son tuotantomaissa, eivät Vaikutus arvoketjun työntekijöihin on sidoksissa konsernin liiketoimintamalliin, koska näissä maissa. | Konserni sitoutuu ihmisarvoisiin työoloihin arvoketjuissaan ja yhteistyöhön muiden kanssa silloin, kun sien loukkauksia havaitaan. Konserni näkee, että työolojen parantaminen on yhteistyötä eri tahojen välillä, johon osallistuvat työnantajat, työntekijät, hallituk- set, ammattiliitot ja työntekijä- järjestöt. Konserni tekee tiivistä yhteistyötä kaupallisten tavaran- toimittajien kanssa luodakseen kannustavan ympäristön, jossa naisilla on kuin miehillä. Lindex-divisioona käsittelee vaikutuksia due diligence -pro- sessilla, avoimuusvaatimuksilla ja kattavilla kestävän kehityksen viitekehyksillä, joihin kuuluvat hankintakäytännöt, itsearvioinnit, sosiaalinen auditointi, toimeen- tulon turvaava palkkastrategia, toimittajien avoimuuden ja toimitusketjun jäljitettävyyden parantaminen, työntekijöiden oikeuksien turvaaminen, lapsi- työvoiman käytön ja modernin orjuuden ehkäisemiseen tähtää- vien toimintalinjojen sekä WE Women -ohjelman käyttö. Tällä hetkellä Stockmann-divisioonalla ei ole käytössä due diligence -prosessia. |
Toimitusketjun työntekijöiden rajoitettu järjestäytymis- vapaus | P | Maissa, joissa konserni hankkii materiaaleja tai tuotteita, ammattiliittojen perustamista ja työehtosopimus- neuvotteluja koskevat rajoitukset voivat merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia teista. Tämä haaste alueilta, joilla työsuojelu voi olla puutteellista. | |
Työterveys ja -turvallisuus | P | Konserni hankkii alueilta, kuten esimerkiksi Bangladeshista, Kiinasta, Intiasta, Pakistanista ja Turkista, joissa voi olla riittämättömistä työterveys- kuten tulipalovaaroista, kaväkivallasta. | |
Syrjintä ja häirintä | P | Mahdollinen sukupuoleen häirintä ja epätasa-arvoinen palkka erityisesti tekstiilialan naispuolisille työntekijöille voivat olla seurausta konsernin globaalista toimitusketjusta. | |
Lapsityövoiman käyttö toimitusketjussa | P | Lapsityövoiman käytön riski toimitusketjussa, erityisesti eilla, joilla sääntelyn valvonta on heikkoa, on merkittävä konsernille. Lapsityövoima son tuotantoalueisiin. | |
Pakkotyövoiman käyttö toimitusketjussa | P | Pakkotyö, erityisesti alueilla, joilla työntekijät ovat haavoit- tuvaisia lainsäädännön heikon täytäntöönpanon vuoksi, olla riski, joka kuuluu maailmanlaajuisten toimitusketjujen ulkoistaminen. |
Kielteiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa arvoketjun
alkupäähän, jossa vaatteiden valmistus, tekstiilien tuotanto
ja raaka-aineiden hankinta tapahtuvat, erityisesti maissa,
joissa sääntely on heikompaa. Lindex-divisioona on toden-
nut, että seuraavat työntekijät ovat erityisen haavoittuvassa
asemassa: naiset, siirtotyöläiset, nuoret työntekijät ja
ammattiyhdistysten jäsenet. Naisiin kohdistuu suurempi riski
kielteisistä vaikutuksista, kuten sukupuoleen perustuvasta
syrjinnästä, häirinnästä, eriarvoisesta palkasta ja urake-
hityksen rajoittamisesta. Siirtotyöläisillä on suurempi riski
kielteisiin vaikutuksiin kielimuurien, rajallisen oikeussuojan
ja hyväksikäyttävien rekrytointikäytäntöjen vuoksi. Myös
nuorten työntekijöiden fyysiseen kehitykseen ja turvallisuu-
teen kohdistuu erityisiä riskejä, kun heille annetaan toistuvia
tehtäviä tai kun he käyttävät raskaita koneita ilman riittävää
koulutusta. Ammattiliittojen jäseniin kohdistuu suurempi riski
kielteisistä vaikutuksista, kuten kostotoimista, pelottelusta ja
irtisanomisesta. Nämä erityisen haavoittuvassa asemassa
olevat ryhmät on tunnistettu Lindex-divisioonan ihmisoi-
keuksia koskevan huolellisuusprosessin (HRDD) avulla.
Stockmann-divisioona ei ole yksilöinyt haavoittuvassa
asemassa olevia ryhmiä kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessissa vaan käsitteli arvoketjun työntekijöitä
yleisellä tasolla.
Lapsi- ja pakkotyön riski on erityisen suuri alueilla, joilla
sääntelyn täytäntöönpano on heikompaa, ja riski on suurin
maataloudessa, raaka-aineiden tuotannossa, puuvillan-
viljelyssä ja tekstiilituotannossa. Arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset ovat laajalle
levinneitä ja järjestelmällisiä erityisesti alueilla, joilla sään-
tely on heikkoa, kuten Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa,
Vaikutus
linen tai
poten-
tiaalinen
(T/P)
Yhteys strategiaan
ja liiketoimintamalliin
Vaikutusten huomiointi
strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Hallituksen toimintakertomus
34
Pakistanissa ja Turkissa. Tällä hetkellä konserni ei ole
tunnistanut arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia
myönteisiä vaikutuksia.
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se, miten vaikutukset huomioidaan
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Todel-
S3 VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVAT
YHTEISÖT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
tunnistetut potentiaaliset vaikutukset
– puhtaan veden
saatavuus, puhtaan veden saatavuuden parantaminen, toi-
mitusketjun vaikutukset yhteisöjen oikeuksiin ja vaikutukset
yhteisöihin, joissa tuotteet hävitetään – liittyvät luontaisesti
konsernin strategioihin ja liiketoimintamalleihin.
Määritellessään mahdollisia vaikutuksia yhteisöihin, joihin
konsernin toiminta vaikuttaa, konserni on ottanut huomioon
kaikki arvoketjunsa yhteisöt, joihin se voi olennaisesti
vaikuttaa. Näihin kuuluvat yhteisöt, jotka liittyvät konsernin
tuotteiden tuotantoketjun alkupään arvoketjuun, kuten raa-
ka-aineiden hankintaan ja tuotantoprosesseihin osallistuvat
yhteisöt, sekä yhteisöt, jotka liittyvät tuotantoketjun loppu-
pään arvoketjuun, erityisesti käytettyjen tuotteiden hävittä-
miseen liittyen.
Vaikutus
linen tai
poten-
tiaalinen
(T/P)
Yhteys strategiaan
ja liiketoimintamalliin
Vaikutusten huomiointi
strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ovat konsernin
alkupään arvoketjun yhteisöt ja käytettyjen tuotteiden
hävittämiseen liittyvän arvoketjun loppupään yhteisöt.
Vaikka alkuperäiskansoja arvioitiin osana arviointia, niiden
ei katsottu olevan olennaisia konsernin toiminnan kannalta.
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten katsotaan olevan
laajalle levinneitä ja systeemisiä tuotantoketjun alkupään
arvoketjussa. Konserni ei ole tunnistanut olennaisia riskejä
tai mahdollisuuksia, jotka liittyvät vaikutusten kohteena ole-
Puhtaan veden saatavuus | P | Tekstiilien valmistus ja puuvillanviljely voivat aiheuttaa merkittävää saastumista vaikuttaa yhteisöjen puhtaan veden saatavuuteen. Tämä vaikutus liittyy konsernin liiketoimintamalliin, sillä konsernin liiketoimintamallit puuvillanviljelyyn riskialttiilla alueilla. | Lindex-divisioonan ja WaterAidin kumppanuus puhtaan veden parantamiseksi ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi Bangladeshin RMG-työläisyhteisöissä. Ohjelma hyödyttää vapauttamalla aikaa koulutukseen, työhön ja yhteisölliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän itseluottamustaan ja Ohjelma vahvistaa konsernin brändiä vesivastuullisena yrityksenä ja johtavana toimijana, joka parantaa naisten vaikutusmahdollisuuksia. |
Puhtaan veden saatavuuden parantaminen | P | Lindex-divisioonan kumppanuus WaterAidin kanssa puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi työntekijäyhteisöissä vaikuttaa myönteisesti yrityksen maineeseen ja paikallisyhteisöjen terveyteen. yhteisön hyvinvointia ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä RMG (Readymade Garments) -yhteisöissä. | |
Toimitusketjun vaikutukset yhteisöjen oikeuksiin | P | Konsernin toimitusketjuun liittyvät toimet erityisesti puuvillanviljelyn ja tekstiilituotannon aloilla voivat syrjäyttää paikallisia yhteisöjä, häiritä saatavuutta ja edistää ympäristön tilan heikkenemistä. | Lindex-divisioona vähentää näitä riskejä ottamalla käyttöön kestäviä vesihuoltokäytäntöjä, poistamalla vaarallisten ja myrkyllisten aineiden päästöt toimitusketjusta, parantamalla jätehuoltoa ja tekemällä yhteistyötä kumppaneiden kanssa ekosysteemien ja yhteisöjen suojelemiseksi. |
Vaikutukset yhteisöihin paikoissa, joissa tuotteet hävitetään. | P | Konsernin tuotteet saattavat lopulta päätyä kaatopaikoille jätteeksi tai ne ympäristön pilaantumista. Tämä voi olla suora seuraus konsernin liiketoimintamallista. |
viin yhteisöihin. Lindex-divisioonan ihmisoikeuksia koskevan
due diligence -prosessin avulla on yksilöity ne yhteisöt, joi-
hin divisioonalla on tai voi olla kielteisiä vaikutuksia tai joihin
kohdistuu suurempi riski vahingon aiheutumisesta.
Hallituksen toimintakertomus
35
S4 KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
tunnistetut mahdolliset vaikutukset
– tuotteiden ja
turvallisuuden vaatimustenmukaisuus, kattava valikoima
ja vastuulliset markkinointikäytännöt – liittyvät luontevasti
konsernin strategioihin ja liiketoimintamalleihin.
Tunnistetut mahdolliset vaikutukset liittyvät olennaisiin
riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka on tuotu esiin
kaksinkertaisessa olennaisuuden arviointiprosessissa.
Jos jokin näistä mahdollisista vaikutuksista toteutuu tai
jos konserni ei onnistu lieventämään nykyisiä vaikutuksia
riittävästi, on olemassa riski kuluttajien vastareaktiosta,
jos markkinoinnissa ja valikoimassa ei huomioida
inklusiivisuutta. Sitä vastoin on mahdollista parantaa
bränditunnettuutta suunnittelemalla vaatteita erilaisille
vartalotyypeille ja tuomalla markkinoinnissa esiin erilaisia
naisia ja lapsia. Tämä lähestymistapa voi houkutella lisää
asiakkaita ja luoda pitkäaikaista arvoa, kun konserni
osoittaa näkyvästi sitoutumisen monimuotoisuuteen ja
osallisuuteen.
Määritellessään mahdollisia vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin konserni on ottanut huomioon kaikki
asiakasryhmät, joihin se todennäköisesti vaikuttaa
olennaisesti. Tämä kattaa myös asiakasryhmät kuten naiset
ja lapset, jotka voivat olla erityisen alttiita markkinointi- ja
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se,
miten vaikutukset huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa
Todel-
myyntistrategioiden vaikutuksille. Ensisijaiset mahdolliset
kielteiset vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Konserni
ei ole havainnut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä
Tuotteiden ja turvallisuuden vaatimusten- mukaisuus | P | Konsernin vastuu tuotteiden, lisuuden varmistamisesta on suoraan sidoksissa sen liiketoi- mintamalliin. Turvallisuusstandardien voi johtaa merkittäviin terveys- | Tuoteturvallisuuteen liittyvien vaikutusten lieventämiseksi Lindex-divisioonalla on käy- tössä rajoitettujen aineiden lista (RML) sekä tuotetestausta ja lasten turvallisuuteen liittyviä suunnitteluohjeita ja koulutusta suunnittelijoille ja laadunval- vojille. |
Kattava valikoima | P | Konsernin kyky tarjota vat erilaisia vartalotyyppejä, kokoja, sukupuolia ja kulttuurisia mieltymyksiä, liittyy suoraan sen strategiaan tarjota paras asiakaskokemus. Osallistavan vahingoittaa konsernin brändimielikuvaa ja ylläpitää stereotypioita. | Konsernilla on käytössään vastuullisen markkinoinnin poli- tiikka. Konsernin markkinoin- nissa on monipuolinen edustus. Lindex-divisioonan tarkoitus (purpose) on merkityksellisen muutoksen edistäminen naisten hyväksi voimaannuttavalla ja osallistavalla tavalla. Lindex- divisioona tarjoaa työntekijöil- leen asianmukaista koulutusta kielteisten vaikutusten lieventä- miseksi. |
Vastuulliset markkinoin- tikäytännöt | P | Konsernin markkinointikäytännöt, lapsista voivat vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käsityksiin käyttäytymiseen. Jos konserni ei harjoita vastuullista nointia, se voi edistää epärealistisia kauneusihanteita, voivat vahingoittaa kuluttajien itsetuntoa ja mielenterveyttä. |
Vaikutus
linen tai
poten-
tiaalinen
(T/P)
Yhteys strategiaan
ja liiketoimintamalliin
Vaikutusten huomiointi
strategiassa ja liiketoiminta-
mallissa
olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Konserni on tunnistanut
tärkeimmät kuluttajatyypit ja loppukäyttäjät analysoimalla
divisiooniensa liiketoimintamalleja sekä myyntitietoja,
ostotottumuksia ja asiakkaiden sitoutumista koskevia tietoja.
Tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä, joihin voi
kohdistua kielteisiä vaikutuksia tai joihin kohdistuu suurempi
vahingon riski. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvista
vaikutuksista aiheutuvat olennaiset riskit ja mahdollisuudet
koskevat erityisesti naisten ja lasten kaltaisia ryhmiä.
Hallituksen toimintakertomus
36
MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet
Politiikan | Ylemmän tason | |||||
Politiikan nimi | Politiikan keskeinen | soveltamisala | vastuutaho | Kolmannen osapuolen | Sidosryhmävuorovaikutus | Saatavuus |
Konsernin
ympäristö-
politiikka
Politiikassa esitetään Lindex-konsernin
sitoutuminen ympäristön kunnioittami-
seen ja terveen ja turvallisen maapallon
turvaamiseen yhtiön koko arvoketjussa,
mukaan lukien sen hankinta-, tuotanto-,
logistiikka- ja myyntiprosessit. Politiikassa
keskitytään olennaisiin ympäristöaiheisiin:
ilmastonmuutos, saastuminen, vesi, biologi-
nen monimuotoisuus ja ekosysteemit,
kiertotalous ja resurssien käyttö.
Lindex-konsernin koko
arvoketju:
E1 Ilmastonmuutos
E2 Pilaantuminen
E3 Vesivarat
E4 Biologinen monimuo-
toisuus
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
G1 Liiketoiminnan harjoit-
taminen
Hallitus YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen
periaatetta
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus
(UNFCCC), OECD:n toimintaohjeet monikansalli-
sille yrityksille, YK:n Pariisin sopimus
Science Based Targets -aloite, Ellen MacArthurin
säätiön kiertotalouden periaatteet, Maailman-
laajuinen biologista monimuotoisuutta koskeva
Kunming-Montreal -kehys (Global Biodiversity
Framework GBF), REACH-lainsäädäntö ja EU:n
asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (persis-
tent organic pollutants POP)
Sidosryhmävuoropuhelu oli olennainen osa
politiikan kehittämistä ja toteuttamista. Konserni
kuuli tavarantoimittajia, kansalaisjärjestöjä,
asiakkaita ja toimialan kumppaneita.
Kaikkien
sidos-
ryhmien
saatavilla
konsernin
verkkosivus-
tolla.
Konsernin
ihmisoikeus-
politiikka
Politiikka sisältää ohjeita, jotka koskevat
ihmisoikeuksien kunnioittamista, ihmisoi-
keuksia koskevaa due diligence -tarkas-
tusta, haavoittuvien ryhmien suojelua,
vaikutusten ehkäisemistä ja lieventämistä,
häirinnän estämistä, rikkomuksiin myötä-
vaikuttamisen välttämistä ja myönteisen
yhteiskunnallisen vaikutuksen edistämistä
tukemalla ihmisoikeuksia ja vastuullisuutta.
Politiikalla tuetaan myös moninaisuutta
ja osallisuutta antamalla arvoa erilaisille
näkökulmille ja taustoille, edistämällä
yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sisällyttämällä
moninaisuus kaikkeen toimintaan.
Lindex-konsernin koko
arvoketju:
S1 Oma työvoima
S2 Arvoketjun työntekijät
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S4 Kuluttajat ja loppu-
käyttäjät
G1 Liiketoiminnan harjoit-
taminen
Hallitus Kansainvälinen ihmisoikeussopimus, Kansainvä-
lisen työjärjestön ILO:n perussopimus työelämän
perusoikeuksista ja keskeiset yleissopimukset,
YK:n yleissopimus kaikkinaisen naisten syrjinnän
poistamisesta, lapsen oikeuksista ja kaikkinaisen
rotusyrjinnän poistamisesta, OECD:n toiminta-
ohjeet monikansallisille yrityksille vastuulliseen
liiketoimintaan ja YK:n Global Compact -aloite
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat
ohjaavat periaatteet, Naisten voimaannuttamisen
periaatteet, Lasten oikeudet ja liiketoimintaperi-
aatteet, Kansainvälinen ihmisoikeussopimus,
Politiikkaa laadittaessa kuultiin useita asiaan-
kuuluvia sidosryhmiä, kuten oman työvoiman
ammattiyhdistysten edustajia, organisaation
eri osien sisäisiä sidosryhmiä, arvoketjun
työntekijöitä edustavia luotettavia valtuutettuja ja
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Kaikkien
sidos-
ryhmien
saatavilla
konsernin
verkkosivus-
tolla.
Konsernin
ilmoituskanava-
politiikka
Politiikka sisältää ohjeet miten laaditaan
turvallinen valitusmekanismi, joka suojaa
ilmoittajia ja jonka puitteissa huolenaiheet
tutkitaan viiveettä.
Lindex-konsernin koko
arvoketju.
S1 Oma työvoima
S2 Arvoketjun työntekijät
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S4 Kuluttajat ja loppu-
käyttäjät
G1 Liiketoiminnan harjoit-
taminen
Hallitus Ilmoittajansuojeludirektiivi (direktiivi 2019/1937
(EU)).
Politiikkaa laadittaessa kuultiin useita asiaan-
kuuluvia sidosryhmiä, kuten oman henkilöstön
ammattiyhdistysten edustajia, organisaation
eri osien sisäisiä sidosryhmiä, arvoketjun
työntekijöitä edustavia luotettavia valtuutettuja ja
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Kaikkien
sidos-
ryhmien
saatavilla
konsernin
verkkosivus-
tolla.
Konsernin
korruption
vastaiset
periaatteet
Periaatteet sisältävät ohjeita ja neuvoja,
jotka koskevat korruptiota ja eturistiriitoja
koskevia käyttäytymisnormeja.
Lindex-konsernin koko
arvoketju:
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Hallitus YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen
periaatetta.
Periaatteita laadittaessa kuultiin sisäistä tarkas-
tusta ja keskeisiä toimittajia sekä henkilöstöhal-
linnon, turvallisuuden, taloushallinnon, vastuulli-
suuden ja lakiasioiden sisäisiä sidosryhmiä.
Kaikkien
sidos-
ryhmien
saatavilla
konsernin
verkkosivus-
tolla.
Hallituksen toimintakertomus
37
Politiikan | Ylemmän tason | |||||
Politiikan nimi | Politiikan keskeinen | soveltamisala | vastuutaho | Kolmannen osapuolen | Sidosryhmävuorovaikutus | Saatavuus |
Konsernin kuluttaja- ja loppukäyttäjä- politiikka | Periaatteet sisältävät ohjeita ja neuvoja, jotka koskevat korruptiota koskevia käyttäytymisnormeja. | Lindex-konsernin arvoketjun alkupää: S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | Hallitus | Yhdistyneiden Kansakuntien kuluttajansuojan yleisohjeet (UNGCP), Kansainvälisen kauppa- kamarin mainonnan ja markkinointiviestinnän säännöt, World Federation of Advertisersin maailmanlaajuiset periaatteet, YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista | Asiakaskyselyistä ja asiakaspalvelukanavista saadut tiedot otettiin huomioon kuluttaja- pukäyttäjäpolitiikkaa laadittaessa. Konsernilla on erityisesti naisten ja lasten tarpeisiin keskittyviä ihmisoikeusvaikutusten korjaamisen mahdol- listavia kanavia kuten asiakaspalvelukanava ja ilmoituskanava, jotka vahvistavat Lindex-konser- nin sitoutumista kuluttajien oikeuksiin. | Kaikkien sidos- ryhmien saatavilla konsernin verkkosivus- tolla. |
Toimintaperiaatteet | ||||||
Konsernin | Asiakirjassa on ohjeet, | Konsernin koko arvoketju: | Hallitus | Konsernin toimintaperiaatteet | Kaikkien | |
toiminta- | lainsäädännön noudattamista, | S1 Oma työvoima | kansainvälisiin sopimuksiin | sidos- | ||
periaatteet | toimintaa, reilua | G1 Liiketoiminnan | YK:n ihmisoikeuksien | ryhmien | ||
oikeuksia, työntekijöitä | harjoittaminen | oikeuksia koskevaan | saatavilla | |||
ympäristöä, korruption | perussopimukseen työelämän | konsernin | ||||
eturistiriitoja. | ja OECD:n toimintaohjeisiin | verkkosivus- | ||||
yrityksille. | tolla. | |||||
Lindex- | Asiakirjassa kuvataan | Lindex-divisioonan | Lindex- | Lindex-divisioonan | Toimintaperiaatteiden | Kaikkien |
divisioonan | liiketoimintakäytännöt, | arvoketju: | divisioonan | Lindex-konsernin ihmisoikeuksia, | osallistuneet pääkonttorin | sidos- |
toiminta- | kunnioittaminen, | S1 Oma työvoima | johtoryhmä | ilmoittamista, korruption | ohjaustyöryhmä, sisäiset | ryhmien |
periaatteet | työturvallisuus, tietojen | G1 Liiketoiminnan | ja loppukäyttäjiä koskeviin | ammattiyhdistyksen | saatavilla | |
asianmukainen käyttö | harjoittaminen | Yksityiskohtaiset tiedot | Lindex- | |||
joiden avulla | divisioonan | |||||
raportoida. | verkkosivus- | |||||
tolla. | ||||||
Lindex- | Asiakirja sisältää | Lindex-divisioonan | Katso | Lindex-divisioonan | Katso Lindex-konsernin | Kaikkien |
divisioonan | sukupuolten tasa-arvoa, | arvoketjun alkupää: | Lindex- | perustuvat Eettisen | ilmoituskanavapolitiikka. | sidos- |
toimittajien | työoloja, häirintää, | G1 Liiketoiminnan | konsernin ihmis- | (ETI) toimintaperiaatteisiin | ryhmien | |
toiminta- | yhdistymisvapautta arvoketjun | harjoittaminen | oikeuspolitiikka | konsernin ihmisoikeuspolitiikkaan | saatavilla | |
periaatteet | ja Lindex- | ilmoituskanavapolitiikkaan, ja | Lindex-di- | |||
konsernin | erityisesti sukupuolten | visioonan | ||||
ilmoituskanava- | verkkosivus- | |||||
politiikka. | tolla. |
Hallituksen toimintakertomus
38
IRO
–1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Vuonna 2024 Lindex-konserni suoritti kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin tunnistaakseen ja arvioidakseen
konsernin eri kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet. Arviointi suoritettiin molemmissa divisi-
oonissa ja havainnot sisällytettiin konsernitason arviointiin.
Jäljempänä kuvattua prosessia on sovellettu vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen eri kestävän
kehityksen aihealueilla, kuten ilmastonmuutos, pilaantu-
minen, vesivarat, biologinen monimuotoisuus, resurssien
käyttö ja kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun työntekijät,
vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, kuluttajat ja loppu-
käyttäjät sekä liiketoiminnan harjoittaminen. Arvioinnissa
on tarkasteltu kunkin kestävän kehityksen aiheen osa- ja
osa-osa-aiheita. Arviointia fasilitoi ulkopuoliset asiantuntijat,
ja se toteutettiin neljässä vaiheessa:
Taustatutkimus
: Lindex-konsernin toimintaympäristö ana-
lysoitiin alustavien vaikutusten, mahdollisten riskien ja mah-
dollisuuksien tunnistamiseksi. Kolmannen osapuolen asian-
tuntija suoritti kattavan analyysin, jossa nämä vaikutukset
yksilöitiin suhteessa ESRS:n ennalta määriteltyyn luetteloon
arvioinnissa huomioon otettavista kestävään kehitykseen
liittyvistä seikoista (AR 16). Tässä vaiheessa tutkittiin myös
konsernin toimintaa, palveluja ja liiketoimintamalleja.
Sidosryhmävuoropuhelu:
Sekä Lindex- että Stockmann-
divisioonan keskeisille sidosryhmille tehtiin kattava
kyselytutkimus. Sidosryhmiin kuuluivat hallituksen jäsenet,
työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat ja näiden lisäksi
Lindex-divisioonan osalta johto, kansalaisjärjestöt,
paikallisyhteisöjen edustajat ja myymäläpäälliköt.
Lindex-divisioona ei ottanut asiakkaita huomioon
sidosryhmävuoropuhelun osalta kaksinkertaisessa
olennaisuusarvioinnissa, vaikka asiakkaiden kanssa
ollaan säännöllisessä vuorovaikutuksessa muilla tavoin.
Kyselyn avulla sidosryhmät saivat mahdollisuuden arvioida
kunkin kestävään kehitykseen liittyvän asian vaikutuksia
ja taloudellisia vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Lisäksi valikoituja sidosryhmiä haastateltiin
syvällisemmän palautteen keräämiseksi.
Analyysi:
Kolmannen osapuolen asiantuntijat käsittelivät,
priorisoivat ja arvioivat kyselyn tiedot eri kestävyysaiheiden
osalta. Arviointi perustui painotettuihin pisteytyksiin, joissa
otettiin huomioon sidosryhmien merkitys ja aikahorisontti.
Kokonaisvaikutuksen määrittämiseksi analyysissä yhdistet-
tiin murto-osapisteet, aikahorisontin painotukset ja sidosryh-
mien painotukset. Tämän jälkeen tulokset esiteltiin
Lindex-
ja Stockmann-divisioonien johtoryhmille validointia varten.
Molempien divisioonien osalta sidosryhmäkyselyn ja mää-
rällisen datan analysoinnin tulokset syötettiin tämän jälkeen
kestävyysdatan hallinnointijärjestelmän kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin työkaluun lisäarviointia varten. Lisäar-
vioinnissa noudatettiin järjestelmän metodologista lähesty-
mistapaa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin
yhteistyössä Lindex- ja Stockmann-divisioonien avainhenki-
löiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Lopuksi divisioonatason arviointeja tarkasteltiin konser-
nitasolla. Konsernin kannalta olennaiset aiheet valittiin
siten että olennaisuuden arvioinnit ja niiden merkitys koko
konsernille otettiin huomioon. Joitakin aiheita, jotka olivat
olennaisia vain Stockmann-divisioonan kannalta, ei pidetty
olennaisina konsernin kannalta.
Raportointi:
Sekä sidosryhmien sitouttamisprosessin että
johtoryhmän työpajojen tulokset raportoitiin ja esiteltiin
molemmille divisioonille. Lopulliset konsernitason tulokset
esiteltiin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Vaikutusten tunnistamisprosessi
Tunnistetut vaikutukset analysoitiin seuraavien
arviointikriteerien kautta: onko vaikutus todellinen vai
potentiaalinen, negatiivinen vai positiivinen, onko se
suoraan konsernin toiminnasta johtuva vai epäsuora eli
onko se seurausta liiketoimintasuhteista. Vaikutukset
tunnistettiin koko konsernin arvoketjussa ottaen huomioon
sekä konsernin oman toiminnan että sen liikesuhteiden
vaikutukset. Vaikutuksia yksilöidessään konserni tarkasteli
tiettyjä toimintoja, liikesuhteita ja maantieteellisiä alueita,
joihin kohdistuu korkeampi riski haitallisista vaikutuksista.
Näihin kuuluivat arvoketjun alkupään toiminnot ja
liikekumppanit maantieteellisillä alueilla kuten Intia,
Bangladesh, Kiina, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Vaikutusten
arviointipisteet määritettiin negatiivisten vaikutusten
vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella ja positiivisten
vaikutusten osalta niiden mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
todennäköisyyden perusteella.
Negatiiviset vaikutukset pisteytettiin vakavuuden –
sisältäen mittakaavan, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen
korjaamattoman luonteen – ja todennäköisyyden
perusteella. Ihmisoikeuksiin kohdistuvien kielteisten
vaikutusten vakavuus asetettiin todennäköisyyden edelle.
Positiiviset vaikutukset arvioitiin niiden mittakaavan, laaja-
alaisuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Arviointikriteerit:
Vaikutukset pisteytettiin seuraavien
kriteerien perusteella:
Mittakaava – vaikutuksen vakavuus:
1.
2.
lieventää.
3.
kohtuullisin keinoin.
4.
häiriöitä ja vaativat välitöntä toimintaa.
Hallituksen toimintakertomus
39
5.
häiriöitä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
Laaja-alaisuus – vaikutusten laaja-alaisuus ja niiden
henkilöiden määrä, joihin vaikutukset kohdistuvat:
1.
2.
vaikuttaa pieneen osaan asiakkaista.
3.
noin puoleen asiakkaista.
4.
5.
Vaikutuksen korjaamaton luonne – kyky kumota vaikutus:
1.
2.
3.
kustannuksilla.
4.
5.
Todennäköisyys – vaikutuksen toteutumisen
todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Vaikutus- ja taloudellisen olennaisuuden
määrittämisessä käytetyt kynnysarvot
Vaikutusten olennaisuuden määrittelyn kynnysarvo sekä
Lindex- että Stockmann-divisioonan osalta asetettiin seu-
raavasti: vaikutus katsotaan olennaiseksi, jos sen vaka-
vuusaste on yli kolme tai jos sen todennäköisyysaste on
neljä. Vaikutuksen vakavuutta painotettiin kuitenkin enem-
män kuin sen todennäköisyyttä.
Lindex- ja Stockmann-divisioonan taloudellisen olennaisuu-
den määrittelyn kynnysarvo asetettiin seuraavasti: vaikutus
katsotaan olennaiseksi, jos sen taloudellisen vaikutuksen
suuruus on yli kolme tai jos sen todennäköisyys on neljä.
Vaikutuksen suuruutta painotettiin kuitenkin enemmän kuin
sen todennäköisyyttä.
Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi
Kunkin tunnistetun riskin ja mahdollisuuden osalta on otettu
huomioon seuraavat kriteerit: riskin ja/tai mahdollisuuden
suora tai välillinen omistajuus ja riskin tai mahdollisuu-
den negatiivinen tai positiivinen taloudellinen vaikutus.
Kestävään kehitykseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia
tunnistettaessa otettiin huomioon koko Lindex-konsernin
arvoketju. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessin
aikana konserni on pohtinut vaikutusten ja riippuvuuksien
yhteyttä riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka voivat aiheutua
näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista, kuten esimerkiksi
erilaisista tekstiilien raaka-aineista, jotka voivat aiheuttaa
taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Arviointikriteerit
Riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin taloudellisten vaikutus-
ten suuruuden ja toteutumisen todennäköisyyden perus-
teella.
Stockmann-divisioona
Taloudellisen vaikutuksen suuruus (EBIT:nä, divisioonan
sisäisen riskinarvioinnin raja-arvojen mukaisesti):
1.
(500 000–1 250 000 euroa)
2.
(1 250 000–2 500 000 euroa)
3.
(2 500 000–5 000 000 euroa)
4.
(5 000 000–10 000 000 euroa)
5.
(10 000 000–50 000 000 euroa)
Taloudellisen vaikutuksen todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Lindex-divisioona
Taloudellisen vaikutuksen suuruus (EBIT:nä, divisioonan
sisäisen riskinarvioinnin raja-arvojen mukaisesti):
1.
(851 000–2 127 500 euroa)
2.
(2 127 500–4 255 000 euroa)
3.
(4 255 000–8 510 000 euroa)
4.
(8 510 000–17 020 000 euroa)
5.
(17 020 000–85 100 000 euroa)
Todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Hallituksen toimintakertomus
40
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja
päätöksentekoprosessi
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
molempien divisioonien avainhenkilöt ovat osallistuneet
aktiivisesti päätöksentekoprosessiin. Osana tätä prosessia
molemmat divisioonat järjestivät kaksi työpajaa tulosten
validoimiseksi yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joihin
kuului myös molempien divisioonien johtoryhmän jäseniä.
Molempien divisioonien kaksinkertaiseen olennaisuuden
arviointiin osallistui henkilöitä useista eri toiminnoista, kuten
kestävyydestä, strategiasta, taloudesta, kestävyysviestin-
nästä sekä henkilöstöhallinnosta vastaavia henkilöitä.
Kestävyyteen liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan
osana konsernin yleistä riskienhallintaprosessia, jota valvo-
vat hallitus ja sen tarkastusvaliokunta. Konsernin lakiasiain-
johtaja on vastuussa koko organisaation riskienhallinnan
valvonnasta. Kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet tunnis-
tetaan ja niitä hallinnoidaan osana divisioonien vuotuista
strategiaprosessia.
Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettaessa ja
arvioitaessa divisioonien johtoryhmät osallistuvat arviointi-
prosessiin. Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulokset
on esitelty hallitukselle, ja aihe on jatkossa keskeisenä
osana hallituksen keskusteluja. Molempien divisioonien
kestävän kehityksen strategiat, keskeiset painopistealueet
ja riskinarvioinnit ovat olennainen osa hallituksen strategista
suunnitteluprosessia. Erilaiset kestävään kehitykseen liitty-
vät riskit otetaan tarvittaessa huomioon myös arvioitaessa
yrityksen yleistä riskiprofiilia.
Yleistä tietoa vaikutusten ja riskien arviointiprosessista
Olennaisuuden arvioinnissa käytettiin seuraavia lähteitä:
Ulkoiset lähteet, kuten:
•
•
•
•
•
Sisäiset lähteet, kuten:
•
•
•
asiakirjat (Carbon Disclosure Project -asiakirjat,
etenemissuunnitelmat, arvioinnit)
•
ihmisoikeuspolitiikka, lapsi- ja pakkotyöhön liittyvät
toimintasuunnitelmat, eettinen politiikka, Code of
Conduct)
•
konsernin molemmat divisioonat ovat päivittäneet
olennaisuusanalyysinsä säännöllisesti, yleensä kahden
tai kolmen vuoden strategiakausien mukaisesti.
•
sidosryhmäkyselyn tulokset
Prosessi pysyi samana kuin vuonna 2024. Raportointi-
kauden aikana Lindex-divisioona arvioi koko arvoketjunsa
ihmisoikeusvaikutukset, ja arvio vahvisti vuoden 2024 kak-
sinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulokset. Lisäksi divisi-
oona päivitti taloudellisen vaikutuksensa suuruuden (EBIT)
vuoden 2024 EBIT-lukujen perusteella.
Koska kaksinkertainen olennaisuus määritellään sekä mää-
rällisesti että laadullisesti, molemmat divisioonat tekevät
ja tarvittaessa päivittävät olennaisuusarvioinnin vuosittain.
Näiden päivitysten perusteella tehdään myös mahdolliset
päivitykset konsernin yleiseen olennaisuusarvioon.
Arvioinnissa noudatetaan kestävyysraportointidirektiivi
(CSRD) vahvistettuja kriteerejä olennaisuuden määrit-
tämiseksi. Kaksinkertainen olennaisuusarviointi kattaa
kaikki eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS) esi-
tetyt kestävyysseikat. Lindex-konserni analysoi vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 1:n yleisten vaatimusten
lisäyksessä A (AR 16) lueteltujen osa- ja osa-osa-aiheiden
osalta.
Konserni määritteli kullekin mahdolliselle vaikutukselle,
riskeille ja mahdollisuuksille eri aikahorisontit, jolloin ne
voivat toteutua. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa
käytetyt aikahorisontit määritellään seuraavasti:
•
•
5 vuotta
•
Arvioinnissa otettiin huomioon myös osa vaikutusten koh-
teena olevista sidosryhmistä, kun määritettiin vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä sidosryhmät, esimerkiksi
divisioonan omat työntekijät, osallistettiin kaksinkertaiseen
olennaisuuden arviointiprosessiin sidosryhmäkyselyn avulla.
Lisäksi kestävyystiedon käyttäjiä kuultiin kyselyjen ja haas-
tattelujen avulla.
Konsernin arvoketjua tarkasteltiin kunkin tunnistetun vaiku-
tuksen, riskin ja mahdollisuuden osalta. Arvioinnin aikana
kukin vaikutus, riski ja mahdollisuus kartoitettiin arvoketjun
eri vaiheissa (arvoketjun alkupäässä, omassa toiminnassa,
arvoketjun loppupäässä), ja ne sijoitettiin arvoketjussa niille
kuuluviin paikkoihin.
Hallituksen toimintakertomus
41
Kuvaus aihekohtaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja
arvioimiseksi
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset on tunnistettu ja
arvioitu käyttäen samaa lähestymistapaa, joka on kuvattu
alaluvussa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvat vaiku-
tukset on määritetty päästölaskennan perusteella. Konserni
on tunnistanut ja arvioinut ilmastoon liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksiaan Task Force on Climate-Related Financial
Disclosuresin (TCFD) -viitekehyksen avulla. Sekä siirtymä-
että fyysisiä riskejä on tarkasteltu, ja TCFD:n viitekehyksen
mukaisesti on tunnistettu mahdollisuuksia muun muassa
resurssitehokkuuden, energialähteiden, tuotteiden ja palve-
lujen, markkinoiden ja kestävyyden aloilla.
Konserni arvioi kroonisia ja akuutteja ilmastoon liitty-
viä riskejä koko arvoketjussa raaka-aineista tuotantoon,
logistiikkaan, myyntiin ja loppukäyttäjiin. Riskit arvioitiin
lyhyellä aikavälillä (alle 5 vuotta), keskipitkällä aikavälillä
(5–10 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 10 vuotta). Prosessiin
kuului riskiluettelon laatiminen, skenaarioiden määrittely ja
aikataulujen asettaminen. Näitä tarkasteltiin ja priorisoitiin
yhteenvedon laatimiseksi eri toimintojen välisten keskuste-
lujen avulla. Ilmastoarviointia tarkastellaan vuosittain jatku-
van parantamisen ja uudelleenarvioinnin tukemiseksi.
Konserni on analysoinut riskejä Kansainvälisen energiajär-
jestön (IEA) ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) skenaarioiden avulla keskittyen RCP 2.6 ja RCP 8.5
-skenaarioihin. Analyysin pääpaino on ollut sekä parhaan
että pahimman mahdollisen skenaarion hahmottamisessa,
jotta kaikki tieteelliseen tutkimukseen nojaavat todennä-
köiset siirtymävaiheen fyysiset riskit ja epävarmuustekijät
voitiin kattaa:
•
RCP 2.6
edustaa vähäpäästöistä skenaariota, jonka
tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle
1,5–2 °C:seen esiteollisesta ajasta. Siinä oletetaan,
että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät välittömästi
ja merkittävästi, että huippu saavutetaan noin vuonna
2020 ja että päästöt vähenevät sen jälkeen jatkuvasti,
jolloin nettopäästöt ovat lopulta negatiiviset vuosisadan
loppuun mennessä. Tämä skenaario on riippuvainen
vahvasta sääntely-ympäristöstä, toimitusketjujen
teknologiakehityksestä ja nopeista muutoksista
kuluttajien käyttäytymisessä.
•
RCP 8.5
on suuripäästöinen skenaario, jossa
oletetaan, että päästöjä pyritään vähentämään vain
vähän, mikä johtaa kasvihuonekaasupitoisuuksien
jatkuvaan kasvuun vuosisadan aikana. Tämä
skenaario viittaa voimakkaaseen lämpenemiseen,
jolloin lämpötila voi nousta 4 °C tai enemmän
esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mennessä,
mikä aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia ja
riskejä ekosysteemeille sekä yhteiskunnille. Tässä
skenaariossa konserni odottaa merkittäviä fyysisiä
riskejä koko arvoketjussa.
Siirtymäriskit:
Konserni on arvioinut siirtymävaiheen
skenaarioihin liittyviä riskejä, erityisesti RCP 2.6:n
tapauksessa. Tähän skenaarioon liittyy merkittäviä lyhyen
aikavälin riskejä, jotka johtuvat esimerkiksi tiukasta
sääntely-ympäristöstä, toimitusketjujen teknologioiden
edellyttämistä muutoksista ja kuluttajakäyttäytymisen
muutoksista.
Fyysiset riskit:
Konserni on arvioinut fyysisiä riskejä
eri skenaarioissa ja ottanut huomioon sekä akuutit että
krooniset riskit. Akuutit riskit, kuten sään ääri-ilmiöt,
vaikuttavat jo nyt joillakin arvoketjun osa-alueilla, ja niiden
odotetaan voimistuvan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Kroonisten riskien, kuten lämpötilan muutosten ja veden
saatavuuden, ennustetaan vaikuttavan keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Tätä analyysia tukevat muun muassa
Climate Impact Explorerin kaltaiset työkalut sekä paikalliset
ja kansalliset arvioinnit, kuten Lindex-divisioonan arvioinnit
vesiriskeistä Aqueduct Water Atlas -työkalun avulla sekä
arvioinnit biodiversiteettiriskeistä WWF:n luontoriskityökalun
avulla.
Pilaantuminen
Lindex-divisioona on tutkinut toimipaikkansa sijainnit World
Resources Instituten kehittämän Aqueduct Water Risk Atlas
-työkalun avulla ymmärtääkseen pilaantumiseen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvoketjussa. Lindex-
divisioona on myös kuullut vaikutuksiin liittyviä eri sidosryh-
miä, kuten kansalaisjärjestöjä. Divisioona ei kuitenkaan ole
vielä ollut suoraan vuoropuhelussa vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa. Lindex-divisioona ei sisällyttänyt
toimipaikkojen sijainteja tai liiketoimintojen seulontaa kak-
sinkertaiseen olennaisuuden arviointiprosessiin. Ympäristön
pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa on noudatettu saman-
laista lähestymistapaa kuin vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien arvioinnissa yleisesti käytetyssä prosessissa.
Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun on kehittänyt World
Resources Institute (WRI). Työkalussa käytetty menetelmä
koostuu neljästä eri vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa
tietoja yhdistetään useista lähteistä, joista esimerkkejä ovat
hydrologiset mallit, satelliittihavainnot ja valtion tilastot.
Toisessa vaiheessa arvioidaan erilaisia indikaattoreita, joita
käytetään veteen liittyvien riskien arvioinnissa. Kolman-
nessa vaiheessa tehdään hydrologinen mallinnus, jossa
simuloidaan veden saatavuutta ja kysyntää eri skenaa-
rioissa. Viimeisessä vaiheessa tehdään riskinarviointi, jossa
vesiriskit analysoidaan yhdistämällä indikaattorit yhdiste-
tyksi riskipistemääräksi. Keskeisiä oletuksia ovat hallitusten-
välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaariot,
sosioekonomiset skenaariot, joissa käsitellään väestön-
kasvua, talouskehitystä ja maankäytön muutoksia, sekä
Hallituksen toimintakertomus
42
historiallisista tiedoista johdetut perusolosuhteet. Lisäksi
pilaantumisen kuormitusta, mukaan lukien maatalouden
valumavedet, teollisuuden päästöt ja yhdyskuntajätevedet,
arvioidaan olemassa olevien tietojen perusteella.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole tarkastellut toimipaikkojaan
tai liiketoimintojaan, jotta se voisi tunnistaa todelliset ja
mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä toteute-
tun sidosryhmien sitouttamisprosessin lisäksi Stockmann-
divisioona ei ole kuullut vaikutusten kohteena olevia
yhteisöjä.
Vesivarat
Lindex-divisioona on seulonut toimipaikkansa sijainnit World
Resources Instituten kehittämän Aqueduct Water Risk Atlas
-työkalun avulla ymmärtääkseen arvoketjunsa veteen liitty-
viä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Aqueduct Water
Risk Atlas -työkalussa käytetyt menetelmät ja oletukset
on esitetty edellä kohdassa, joka käsittelee pilaantumista.
Lindex-divisioona on myös kuullut eri sidosryhmiä vaikutuk-
sista, riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien kansa-
laisjärjestöjä, kuten WaterAidia. Divisioona ei kuitenkaan ole
vielä ollut suoraan vuoropuhelussa vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa. Lindex-divisioona ei ole sisällyt-
tänyt toimipaikkojen tai liiketoiminnan seulontaa kaksinker-
taiseen olennaisuuden arviointiprosessiin, ja vesivaroihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-
sien tunnistamisessa on noudatettu samankaltaista lähes-
tymistapaa kuin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnissa yleisesti käytetyssä prosessissa. Luvussa
E3
Vesivarat
kuvataan maantieteelliset alueet, joilla vesi on
olennainen kysymys divisioonan arvoketjussa.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole seulonut toimipaikkojaan tai
liiketoimintojaan, jotta se voisi tunnistaa todelliset ja poten-
tiaaliset vesivaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdol-
lisuudet omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Kak-
sinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä toteutetun
sidosryhmien sitouttamisprosessin lisäksi Stockmann-divisi-
oona ei ole kuullut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liitty-
vien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa on noudatettu samanlaista lähestymista-
paa kuin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin
yleisessä prosessissa. Lindex-konsernilla ei ole toimipaik-
koja biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla
tai niiden läheisyydessä, mutta konserni hankkii raaka-ai-
neita Intian kaltaisista maista ja vaatteiden märkäkäsittely
tapahtuu Bangladeshin, Intian ja Kiinan kaltaisissa maissa.
Raaka-aineiden hankinta ja märkäkäsittely vaikuttavat
kielteisesti näiden alueiden biologiseen monimuotoisuuteen.
Raaka-aineiden hankintaa ja märkäkäsittelyä pidetään sys-
teemisinä riskeinä, koska ne vaikuttavat veden niukkuuteen
ja konsernin kannalta kriittisten resurssien ehtymiseen. Kon-
serni on tullut siihen tulokseen, että näiden kohteiden
maa-
ja vesialueisiin liittyviä lieventämistoimenpiteitä on tutkittava
tarkemmin tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä konserni ei ole arvioinut suoraan biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäris-
kejä ja fyysisiä riskejä, mutta maa- ja vesialueisiin liittyviä
siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia
arvioitiin konsernin TCFD-analyysissä. Yleisessä kaksinker-
taisessa olennaisuusarviointiprosessissa ei kuultu suoraan
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on
noudatettu samanlaista lähestymistapaa kuin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin yleisessä proses-
sissa. Konserni ei ole seulonut toimipaikkojaan tai liiketoi-
mintojaan kaksinkertaisen olennaisuusarviointiprosessin
aikana.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvä sidosryhmä-
vuoropuhelu on jatkuvaa jäsenyyksien, kumppanuuksien
ja jatkuvien vaikutusarviointien kautta, mukaan lukien
yhteistyö Textile Exchangen kaltaisten organisaatioiden,
korkeakoulujen sekä eri sidosryhmien ja tutkimushankkei-
den kanssa. Sidosryhmävuoropuheluun ei sisälly suoraa
kuulemista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vai-
kutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on
noudatettu samanlaista lähestymistapaa kuin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien yleisessä arviointiprosessissa.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa on otettu
huomioon molempien divisioonien sijaintipaikat ja toiminnot
sekä niiden toimialat ja liiketoimen rakenteet.
Hallituksen toimintakertomus
43
IRO
–2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Tämän raportin luvut ja alaluvut on nimetty ESRS:n mukaisesti, mikä helpottaa navigointia ja varmistaa yhdenmukaisuuden standardin kanssa.
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
ESRS 2 | BP-1 | Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | BP-2 | Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | GOV-2 | Yrityksen hallinto-, johto- toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | GOV-4 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | GOV-5 | Riskienhallinta ja sisäinen kestävyysraportoinnin osalta | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | SBM-1 | Strategia, liiketoimintamalli ja | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | IRO-1 | Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis arviointiprosesseista | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | IRO-2 | Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset | ESRS 2 Yleiset tiedot |
ESRS 2 | MDR-P | Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
ESRS 2 | MDR-A | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
ESRS 2 | MDR-M | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
ESRS 2 | MDR-T | Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
E1 | E1-1 | Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-2 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-3 | Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja | E1 Ilmastonmuutos |
Hallituksen toimintakertomus
44
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
E1 | E1-4 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-5 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-6 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-7 | Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet | E1 Ilmastonmuutos |
E1 | E1-8 | Sisäinen hiilen hinnoittelu | E1 Ilmastonmuutos |
E2 | E2-1 | Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | E2 Pilaantuminen |
E2 | E2-2 | Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit | E2 Pilaantuminen |
E2 | E2-3 | Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet | E2 Pilaantuminen |
E2 | E2-4 | Pilaantumiseen liittyvät mittarit | E2 Pilaantuminen |
E3 | E3-1 | Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet | E3 Vesivarat |
E3 | E3-2 | Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit | E3 Vesivarat |
E3 | E3-3 | Vesivaroihin liittyvät tavoitteet | E3 Vesivarat |
E3 | E3-4 | Mittarit ja vedenkulutus | E3 Vesivarat |
E4 | E4-1 | Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
E4 | E4-2 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
E4 | E4-3 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
E4 | E4-4 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
E4 | E4-5 | Biologisessa monimuutoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvien vaikutusten mittaaminen | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
E5 | E5-1 | Resurssien käyttöön ja toimintaperiaatteet | E5 Resurssien käyttö kiertotalous |
E5 | E5-2 | Resurssien käyttöön ja toimet ja resurssit | E5 Resurssien käyttö kiertotalous |
E5 | E5-3 | Resurssien käyttöön ja tavoitteet | E5 Resurssien käyttö kiertotalous |
E5 | E5-4 | Resurssien sisäänvirtaukset | E5 Resurssien käyttö kiertotalous |
E5 | E5-5 | Resurssien ulosvirtaukset | E5 Resurssien käyttö kiertotalous |
E1 | Taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot | Ympäristötiedot | |
S1 | S1-1 | Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja edustajiensa kanssa | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat esiin tuomiseksi | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-4 | Toimien toteuttaminen kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-6 | Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-7 | Yrityksen omaan työvoimaan kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-8 | Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-9 | Monimuotoisuuden mittarit | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-10 | Riittävä palkka | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-14 | Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | S1 Oma työvoima |
Hallituksen toimintakertomus
45
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus
Nimi Sijainti raportissa
S1 | S1-16 | Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero kokonaisansiot) | S1 Oma työvoima |
S1 | S1-17 | Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset | S1 Oma työvoima |
S2 | S2-1 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | S2 Arvoketjun työntekijät |
S2 | S2-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa | S2 Arvoketjun työntekijät |
S2 | S2-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | S2 Arvoketjun työntekijät |
S2 | S2-4 | Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus | S2 Arvoketjun työntekijät |
S2 | S2-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S2 Arvoketjun työntekijät |
S3 | S3-1 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt |
S3 | S3-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt |
S3 | S3-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt |
S3 | S3-4 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt |
S3 | S3-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt |
S4 | S4-1 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin toimintaperiaatteet | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät |
S4 | S4-2 | Prosessit, jotka koskevat kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät |
S4 | S4-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät |
S4 | S4-4 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät |
S4 | S4-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät |
G1 | G1-1 | Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
G1 | G1-2 | Suhteet toimittajiin | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
G1 | G1-3 | Korruption ja lahjonnan havaitseminen | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
G1 | G1-4 | Korruptio- | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
G1 | G1-6 | Maksukäytännöt | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen |
Hallituksen toimintakertomus
46
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen (1)
Viittaus pilariin 3(2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3)
Viittaus EU:n
ilmastolakiin (4)
Sijainti
raportissa
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 d alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 | Komission delegoitu asetus (EU) liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | ||
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta diligence -prosessista 30 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453(6), taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | ||
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 | Delegoidun asetuksen (EU) artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | ||
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d iv alakohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta | Asetuksen 2021/1119 2 artiklan 1 kohta | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 g alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta | E1 Ilmaston- muutos | ||
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla | E1 Ilmaston- muutos | |
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 | E1 Ilmaston- muutos | |||
ESRS E1-5 Energiankulutus ja yhdistelmä 37 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 | E1 Ilmaston- muutos |
Hallituksen toimintakertomus
47
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen (1)
Viittaus pilariin 3(2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3)
Viittaus EU:n
ilmastolakiin (4)
Sijainti
raportissa
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 | E1 Ilmaston- muutos | |||
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta | E1 Ilmaston- muutos | |
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 1 kohta | E1 Ilmaston- muutos | |
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot päästöhyvitykset 56 kohta | Asetuksen (EU) 2021/1119 artiklan 1 kohta | E1 Ilmaston- muutos | |||
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon fyysisille riskeille 66 kohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen 66 kohdan c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 Lomake 5 Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: joihin kohdistuu fyysinen riski | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, Lomake 2: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 Ilmastoon huomioiminen salkussa 69 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 | Ei olennainen | |||
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 | E3 Vesivarat | |||
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 | E3 Vesivarat | |||
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | Ei olennainen | |||
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 | Ei olennainen |
Hallituksen toimintakertomus
48
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen (1)
Viittaus pilariin 3(2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3)
Viittaus EU:n
ilmastolakiin (4)
Sijainti
raportissa
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 | Ei olennainen | |
ESRS 2 SBM 3 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS 2 SBM 3 - E4 16 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS 2 SBM 3 - E4 16 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 otoisuus ja ekosysteemit | ||
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 otoisuus ja ekosysteemit | ||
ESRS E4-2 Metsäkatoon toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 otisuus ja ekosysteemit | ||
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 | Ei olennainen | |
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte 39 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 | Ei olennainen | |
ESRS 2 SBM-3 - S1 Pakkotyötapausten riski 14 f alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 13 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS 2 kohdan g alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 12 | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja indikaattori 11 | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä prosessit ja toimenpiteet 22 kohta | Liitteen I taulukon indikaattori 11 | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta | Liitteen I taulukon indikaattori 1 | S1 Oma työvoima | |
Hallituksen toimintakertomus
49
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen (1)
Viittaus pilariin 3(2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3)
Viittaus EU:n
ilmastolakiin (4)
Sijainti
raportissa
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c | Liitteen I taulukon indikaattori 5 | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 2 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | Siirtymä- säännös |
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi päivien määrä 88 kohdan e alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 3 | Siirtymä- säännös | |
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen palkkaero 97 kohdan a alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 12 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | S1 Oma työvoima |
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri 97 kohdan b alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 8 | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta | Liitteen I taulukon indikaattori 7 | S1 Oma työvoima | |
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 104 a alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 ja 3 indikaattori 14 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 1 kohta | S1 Oma työvoima |
ESRS 2 SBM-3 - S2 pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit | ESRS 2 Yleiset tiedot | |
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja indikaattori 11 | ||
ESRS S2-1 Arvoketjun toimintaperiaatteet 18 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 | ||
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 | ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 1 kohta | S2 Arvoketjun työntekijät |
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II työntekijät | ||
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | ||
Hallituksen toimintakertomus
50
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen (1)
Viittaus pilariin 3(2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3)
Viittaus EU:n
ilmastolakiin (4)
Sijainti
raportissa
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 | S3 Vaikutus- ten kohteena olevat yhteisöt | |
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 1 kohta | S3 Vaikutus- ten kohteena olevat yhteisöt |
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja loukkaukset 36 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | S3 Vaikutus- ten kohteena olevat yhteisöt | |
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja toimintaperiaatteet kohta 16 | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 | S4 Kuluttajat ja loppu- käyttäjät | |
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 1 kohta | S4 Kuluttajat ja loppu- käyttäjät |
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja loukkaukset 35 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | S4 Kuluttajat ja loppu- käyttäjät | |
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 harjoittaminen | ||
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 harjoittaminen | ||
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | G1 Liike- toiminnan harjoittaminen |
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan normit 24 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 harjoittaminen | ||
Hallituksen toimintakertomus
51
YMPÄRISTÖ
E1
Ilmastonmuutos
E1–1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Lindex-konserni on sitoutunut vähentämään hiilidioksi-
dipäästöjä absoluuttisesti 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 2022 tasosta kaikkien scope-alueiden
osalta. Tavoite vastaa Pariisin sopimuksen tavoitetta
rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, ja
se on Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama.
Tavoitteena on tällä hetkellä lyhyen aikavälin 42 prosentin
vähennys vuoteen 2030 mennessä, vaikka konserni ei ole
asettanut pitkän aikavälin nettonollatavoitetta. Tavoitetaso
määritettiin arvioimalla kolme ilmastoskenaariota: perusske-
naario, keskitason skenaario ja kunnianhimoinen skenaario.
Lopulta valittiin kunnianhimoinen taso. Vähennystavoite
koskee koko konsernia, mutta toistaiseksi vain Lindex-divi-
sioona on laatinut siirtymäsuunnitelman tavoitteen saavutta-
miseksi. Konserni on asettanut myös tavoitteen, joka kattaa
FLAG-kasvihuonekaasupäästöt. Siirtymäsuunnitelma kattaa
vain edellä kuvatun tavoitteen, joka SBTi:ssä luokitellaan
energian tuotannon ja teollisuuden päästöihin. Tavoitteet
kuvataan alaluvussa
E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.
Lindex-divisioonan siirtymäsuunnitelma ei sisällä kuvauk-
sia, jotka koskevat hallintoa, EU-taksonomian mukaisuutta,
biologisen monimuotoisuuden riskien integrointia tai oikeu-
denmukaista siirtymää. Kaikkia näitä aiheita, oikeudenmu-
kaista siirtymää lukuun ottamatta, kuvataan tämän raportin
luvuissa
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli,
taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot, SBM-3 –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanss
a ja
E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Lindex-divisioonan siirtymäsuunnitelma:
Scope 1 & 2 – divisioonan oma toiminta:
Lindex-divisioona on saavuttanut tavoitteensa käyttää
ainoastaan uusiutuvaa sähköä, ja sen tavoitteena on nyt
saada 80 prosenttia lämmitysenergiasta uusiutuvista läh-
teistä ja vähentää energian kokonaiskulutustaan 10 % vuo-
teen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Vuonna 2024
tämä 10 prosentin vähennystavoite saavutettiin. Liiketilojen
todellisen lämmitystilanteen kartoitus on käynnissä, jotta
voidaan varmistaa ilmastovaikutusten arviointien tarkkuus.
Scope 3 – kuljetukset:
Vuoteen 2030 mennessä Lindex-divisioonan tavoitteena
on vähentää lentokuljetuksia 50 % vuoden 2022 tasosta.
Divisioona aikoo myös siirtää tuotantoa lähemmäksi
myyntialueita, mikä vähentää riippuvuutta lentokuljetuk-
sista. Koska Lindex-divisioonan merirahtikuljetuksissa
käytetään jo ainoastaan DHL Global Forwardingin GoGreen
book-and-claim-järjestelmän uusiutuvia polttoaineita, pai-
nopiste on nyt tieliikenteen polttoaineiden korvaamisessa
uusiutuvilla lähteillä.
Scope 3 – kuidut:
Suurimmat vähennykset voidaan saavuttaa lisäämällä
kierrätysmateriaalien käyttöä. Jatkossa divisioona keskit-
tyy myös kuluttajakäytön jälkeisen jätteen ja tekstiilijätteen
kierrätyksen lisäämiseen. Konserni pyrkii vähentämään
materiaalijätettä yhteensä 10 prosenttia koko toimitusket-
jussa vuoteen 2030 mennessä.
Scope 3 – toimittajat:
Vuoteen 2030 mennessä Lindex-divisioona aikoo vähentää
tason 1 toimittajien päästöjä 90 prosenttia sähkön osalta ja
30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden osalta. Tasojen 2 ja
3 toimittajien osalta divisioonan tavoitteena on korvata 50
prosenttia sähköstä uusiutuvilla energialähteillä ja vähentää
fossiilisilla polttoaineilla tuotettavaa energiaa 30 prosenttia.
Lindex-divisioona tekee myös tiivistä yhteistyötä myytävänä
olevien tuotteiden toimittajien kanssa ja tarjoaa teknistä
tukea ja neuvontaa auttaakseen tavarantoimittajia siirty-
mään energiatehokkaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin
perustuviin tuotantoprosesseihin. Lisäksi Lindex-divisioona
tekee yhteistyötä poliittisten päättäjien, oman alansa toimi-
joiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa keskeisissä tuotan-
tomaissa uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
päästöjen vähentäminen 75 prosentilla vuoteen 2030
mennessä.
•
vähentäminen 48 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
•
vähentäminen 46 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
•
aiheutuvien päästöjen vähentäminen 60 prosentilla
ja lämpöenergian tuottamiseen käytettävien
polttoaineiden päästöjen vähentäminen 28 prosentilla
vuoteen 2030 mennessä.
Lindex-divisioona pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet
vuoteen 2030 mennessä divisioonan laajemman ilmastotoi-
mintasuunnitelman puitteissa.
Hallituksen toimintakertomus
52
Siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanon edistyminen ja
raportointivuoden toimet on esitetty alaluvussa
E1–3 Ilmas-
tonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimet
. Lindex-divisioona tiedostaa, että ilmastotavoitteiden
saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja yhteis-
työtä läpi arvoketjun. Divisioona on investoinut jo energia-
tehokkuustoimenpiteisiin, uusiutuvan sähkön sopimuksiin
kaikessa toiminnassaan, uusiutuviin polttoaineisiin ja
vähähiilisten materiaalien käyttöönottoon. Tulevaisuudessa
Lindex jatkaa investointeja vähähiilisiin materiaaleihin,
uusiutuviin lämmönlähteisiin ja kuljetusten biopolttoaineisiin.
Siirtymäsuunnitelmaa tukevia tulevia investointeja arvioi-
daan jatkuvasti. Divisioona osallistuu uusien teknologioiden
kehittämiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiu-
tuvan energian saatavuuden turvaamiseksi tuotantomaissa.
Uudet teknologiat ovat avainasemassa myös tekstiilien
kierrätyksen lisäämisessä ja vähähiilisiin materiaaleihin
siirtymisessä.
Lindex-konserni tiedostaa, että sen toiminta ja toimitusketju
aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista. Nämä
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat voivat johtua muun
muassa materiaalien hankinnasta, valmistusprosesseista,
kuljetuksesta ja jätehuoltokäytännöistä. Datan rajallisen
saatavuuden ja standardoinnin puutteiden vuoksi konserni
ei raportoi kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumiseen liitty-
viä tietoja.
Lindex-divisioonan ilmastotavoitteet on sisällytetty divisi-
oonan yleiseen liiketoimintastrategiaan ja taloudelliseen
suunnitteluun. Divisioona keskittyy tuotevolyymien optimoin-
tiin ylituotannon ja päästöjen vähentämiseksi samalla kun
se pyrkii tasapainoiseen kasvuun.
Lindex-divisioonan johtoryhmä, konsernin johtoryhmä sekä
hallitus ovat hyväksyneet divisioonan siirtymäsuunnitelman,
mikä varmistaa sen yhdenmukaisuuden pitkän aikavälin
strategisten tavoitteiden kanssa.
Stockmann-divisioona on ilmoittanut, että se aikoo laatia
ilmastosiirtymäsuunnitelman vuoden 2025 aikana. Suunni-
telman valmisteluun vaikuttavien kehityshankkeiden sisäi-
sen priorisoinnin vuoksi suunnitelman valmistelua päätettiin
lykätä vuodella. Stockmann on edelleen sitoutunut laati-
maan pitkän aikavälin suunnitelman ja kertoo edistymisestä
tulevissa raporteissa. Divisioonien nykyiset toimet kasvihuo-
nekaasupäästöjen vähentämiseksi perustuvat ISO 14001
-johtamisjärjestelmän toimintasuunnitelmaan, joka liittyy
ilmastonmuutoksen hillintään ja jota tarkastellaan vuosittain.
Toimet on esitetty alaluvussa
E1–3 Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet.
Konsernia ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen
mukaisista vertailuarvoista.
E1–2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikka määrittelee konsernin
sitoumuksen kunnioittaa ympäristöä ja turvata maapallon
terveys ja turvallisuus yhtiön oman toiminnan, sen arvo-
ketjun alku- ja loppupään sekä sen hankinta-, tuotanto-,
logistiikka- ja myyntiprosessien avulla. Politiikka ja sen
tarkemmat tiedot on esitelty luvussa
MDR-P Olennaisten
kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintape-
riaatteet.
Politiikka käsittelee ympäristöä koskevia olennai-
sia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, joita kuvataan
alaluvussa
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoiminta-
mallin kanssa.
Politiikka on suunniteltu tunnistamaan, arvioimaan ja
lieventämään ympäristövaikutuksia aktiivisesti ja vaikutta-
maan myönteisesti yhteisöihin kaikkialla Lindex-konsernin
arvoketjussa. Se käsittelee ilmastoon liittyviä riskejä ja mah-
dollisuuksia. Sen keinoja ovat ennen kaikkea toimitusketjun
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, vähähiilisiin materiaa-
leihin siirtyminen, uusiutuvan energian käyttöön ottaminen
ja erilaiset energiatehokkuustoimenpiteet sekä kiertotalou-
den liiketoimintamalliin siirtymisen edistäminen.
Politiikka kattaa seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät
aiheet:
•
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen erityisesti
toimitusketjussa käyttämällä uusiutuvaa energiaa
ja vähähiilisiä materiaaleja. Konserni on sitoutunut
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosent-
tia vuoteen 2030 mennessä jokaisella scope-alueella
(1, 2 ja 3). Sitoumus noudattaa tieteeseen perustuvia
tavoitteita ja Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen
tavoitetta. Lisäksi konserni sitoutuu vähentämään
absoluuttisia scope 3 FLAG-kasvihuonekaasupäästöjä
30,3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022
tasosta.
•
resilienssin ja sopeutumisen merkitystä Lindex-konser-
nin liiketoimintastrategiassa ja laajemmassa toimialan
yhteistyössä ja edistää perustavanlaatuista muutosta
kohti kiertotaloutta.
•
käyttöönotto: Politiikassa sitoudutaan siirtymään
uusiutuviin energialähteisiin ja parantamaan energia-
tehokkuutta Lindex-konsernin toiminnoissa, mukaan
lukien konsernin myymälät, logistiikka ja toimitusketju.
Erityistä huomiota kiinnitetään tekstiilien käsittelyn
ja tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja
vähähiilisten materiaalien käytön lisäämiseen.
Hallituksen toimintakertomus
53
Lindex-konserni kuulee aktiivisesti eri sidosryhmiä, kuten
toimittajia, kansalaisjärjestöjä, asiakkaita ja yhteistyökump-
paneita, ja pyrkii ottamaan huomioon niiden näkemykset
ja käymään vuoropuhelua ympäristöön liittyvistä asioista.
Tähän sisältyy säännöllisiä vierailuja myytävänä olevien
tavaroiden toimittajien luona, erilaisia kehittämishankkeita,
laajaa toimialayhteistyötä, esimerkiksi jäsenyyksien ja
foorumeihin osallistumisen kautta sekä avoimia viestintä-
kanavia asiakkaiden kanssa esimerkiksi sosiaalisen median
tai kohdennettujen kyselyjen avulla.
Lindex-konserni noudattaa läpinäkyviä raportointikäytäntöjä
sekä EU:n kestävyysraportointidirektiiviä ja muita lakisäätei-
siä velvoitteita. Lisäksi yhtiö viestii ympäristötyönsä edisty-
misestä toimialansa yhteistyötahoille ja muille sidosryhmille
vastuullisuuden parhaiden käytäntöjen edistämiseksi.
Ympäristöpolitiikka on julkaistu Lindex-konsernin verkko-
sivuilla.
E1–3
Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-
periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on kehittänyt ja toteuttanut molemmissa
divisioonissaan keskeisiä toimia, jotka keskittyvät
ilmas-
toon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä tukevat
maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
ja siihen sopeutumiseksi. Toimilla pyritään vähentämään
hiilidioksidipäästöjä konsernin toiminnoissa ja arvoketjussa
kaikilla scope-alueilla (1, 2 ja 3). Näihin toimiin sisältyy toi-
menpiteitä, joissa keskitytään fossiilivapaisiin ja uusiutuviin
energialähteisiin siirtymiseen, energiatehokkuuden paranta-
miseen, kuljetuspäästöjen vähentämiseen sekä muutoksiin
tuotteiden valmistuksessa käytettyjen kuitujen hankinnassa
ja toimitusketjun prosesseissa. Lindex-divisioonan toimet
ovat osa sen siirtymäsuunnitelmaa. Suunnitelma ja odo-
tettavissa olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset
on esitetty alaluvussa
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää
koskeva siirtymäsuunnitelma
. Stockmann-divisioonassa
toiminta jatkuu ja noudattaa divisioonan strategisia vastuulli-
suuden painopisteitä, jotka on laadittu vuosiksi 2022–2025.
Lindex-divisioonan toimet:
•
Scope 1 & 2 – divisioonan oma toiminta:
Lindex-divisioona hankkii uusiutuvaa energiaa, jolla on
alkuperätakuu, myymälöiden, toimistojen ja varastojen
energian kulutukseen. Siirtyminen LED-valaistukseen
myymälöissä kaikkialla maailmassa (myymäläalueet)
saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana. Vuonna 2025
Lindex-divisioona jatkoi tätä työtä keskittymällä myy-
mälöiden varastotiloihin. Työtä jatketaan vuonna 2026.
Tämän seurauksena sähkönkulutus omissa toimin-
noissa väheni 3 prosenttia vuonna 2025 vuoteen 2024
verrattuna ja 19 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
•
Scope 3 – kuljetukset:
Lindex-divisioona on jatkanut kuljetuksista aiheutuvien
päästöjen vähentämistä siirtymällä lentokuljetuksista
merikuljetuksiin. Vuonna 2025 lentokuljetukset vähe-
nivät puoleen: 0,6 prosentista 0,3 prosenttiin tilausten
kokonaismäärästä. Divisioona on myös jatkanut työtä
tieliikenteen polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla
lähteillä siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin Skaraslät-
tenin kuljetuksissa ja tekemällä yhteistyötä PostNordin
ja Schenkerin kanssa, jotka ovat lisänneet uusiutuvien
polttoaineiden käyttöä.
•
Scope 3 – kuidut:
Lindex-divisioona on edistynyt merkittävästi kierrätys-
kuituihin siirtymisessä varsinkin puuvillan ja polyamidin
osalta. Divisioona saavutti vuoden 2026 tavoitteensa jo
vuonna 2025: 74 prosenttia tuotteista sisälsi kierrätys-
kuituja.
•
Scope 3 – toimittajat:
Lindex-divisioonan tason 1 toimittajat ja vertikaaliset
toimittajat ovat siirtyneet uusiutuviin energialähteisiin.
Näiden toimittajien osuus divisioonan kaikista toimi-
tuksista on 80 prosenttia ja 40 prosenttia energian
kokonaiskulutuksesta. Suurin osa päästövähennyk-
sistä on kuitenkin toteutettava toimitusketjun loppu-
päässä tasoilla 2 ja 3, erityisesti energiaintensiivisessä
tuotannossa ja märkäkäsittelyssä. Uusiutuvan sähkön
käyttöönotossa saavutettiin merkittävää edistystä,
mutta fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähen-
tämiseksi tullaan kuitenkin tarvitsemaan lisätoimia.
Uusiutuvia polttoaineita ei käytetty. Raportointivuonna
Lindex-divisioona alkoi kerätä tietoa valituilta toimit-
tajilta niiden ensisijaisista energianlähteistä ja pyrkii
suhteuttamaan tiedot omaan osuuteensa niiden liike-
toiminnasta. Tietojen odotetaan vaikuttavan vuoden
2026 päästölaskentaan.
Lindex-divisioonan edistyminen
•
Scope 1 & 2:
Vuoteen 2022 verrattuna Lindex-divisi-
oona on vähentänyt scope 1 -päästöjä 38 prosenttia,
pääasiassa ottamalla käyttöön sähkö- ja hybridiajoneu-
voja. Vuonna 2025 scope 1 ja 2 -päästöt kasvoivat 22
prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tämä kasvu johtui
pääasiassa neliömetrien kokonaismäärän kasvusta
omissa toiminnoissa. Jatkossa Lindex-divisioona
keskittyy uusiutuviin energialähteisiin lämmityksen
kattamiseksi. Lindex-divisioona kartoittaa parhaillaan
uusiutuvia lämmitysratkaisuja ja tekee yhteistyötä
vuokranantajien kanssa, jotta se voi siirtyä käyttämään
niitä.
•
Scope 3:
Vuonna 2025 vaatteiden valmistuksen pääs-
töt (scope 3, luokka 1) kasvoivat suurempien sisään-
ostomäärien ja valikoimamuutosten vuoksi. Jatkossa
Lindex-divisioona tasapainottaa huolellisesti strategista
kasvusuunnitelmaansa keskittyen samalla selkeästi
jokaisen tuotteen arvon optimointiin. Ylituotannon mini-
moimiseksi divisioona keskittyy toimittamaan oikean
määrän oikeaa tuotetta oikeaan paikkaan. Riippuvuus
resursseista ja yhteistyöstä:
Hallituksen toimintakertomus
54
•
Scope 3 – kuljetukset:
Uusiutuviin polttoaineisiin
siirtyminen ja siihen liittyvien kustannusten ymmärtämi-
nen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua liikekumppanei-
den kanssa.
•
Scope 3 – kuidut
: Yhteistyö toimialan kumppaneiden
kanssa on ratkaisevan tärkeää kierrätettyjen ja uusiu-
tuvien raaka-aineiden käytön lisäämiseksi.
•
Scope 3 – toimittajat:
Lindex-divisioona tukee
aktiivisesti tavarantoimittajiensa energiasiirtymää
antamalla tietoa, kouluttamalla ja käymällä poliittista
vuoropuhelua uusiutuvan energian saatavuuden lisää-
miseksi.
Stockmann-divisioonan toimet
Scope 1 & 2:
•
scope-alueiden päästöjen seurannan tarkkuutta ja
kattavuutta kehittämällä päästölaskentaa. Paremman
tarkkuuden ansiosta divisioona voi asettaa päästövä-
hennystavoitteet ja laatia siirtymäsuunnitelman konser-
nin SBT-tavoitteiden mukaisesti.
•
töjensä energiatehokkuutta optimoimalla rakennus-
automaatiota, seuraamalla kulutusta, reagoimalla
kulutuspoikkeamiin, auditoimalla energiankulutusta ja
lisäämällä LED-tekniikan käyttöä korjaushankkeissa.
•
könkulutustaan ja lisäsi sertifioitujen uusiutuvien
sähkön- ja lämmönlähteiden osuutta. Vuonna 2025
divisioonan sähkö- ja lämmitysenergiasta oli 76 (2024:
60) prosenttia uusiutuvaa. Uusiutuvan energian osuus
Suomessa kasvoi eniten itsehankitussa sähkössä ja
lämmityksessä.
• Stockmann-divisioonan Suomen-tavarataloilla on ollut
ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä käytössä
vuodesta 2003, ja Viron ja Latvian tavaratalot sovelta-
vat toiminnassaan ympäristöjärjestelmän toimintata-
poja ja -ohjeita.
Scope 3:
•
päästöistä aiheutuu ostetuista tavaroista ja palveluista
(scope 3.1). Divisioona vähensi niistä aiheutuvia pääs-
töjä, mikä selittyy muutoksilla tuotekategorioissa ja
palveluhankintojen vähentämisellä. Lisäksi päästöjä on
pyritty aktiivisesti vähentämään esimerkiksi lisäämällä
kierrätysmateriaalien määrää tuotteissa.
•
densa päästöjä ja pyrkii vähentämään niitä. Kulje-
tuksiin liittyvät päästöt kasvoivat 7 prosenttia vuonna
2025.
Stockmann-divisioonan edistyminen
•
Scope 1 & 2:
Stockmann-divisioona on vähentänyt
yhteenlaskettuja scope 1 ja 2 -päästöjään 18 prosent-
tia vuodesta 2022 pääasiassa vähentämällä sähkön-
kulutusta ja lisäämällä uusiutuvan sähkön, lämmityk-
sen ja jäähdytyksen osuutta (scope 2). Vuonna 2025
päästöt vähenivät edelleen.
•
Scope 3:
Suurimmat vähennykset scope 3:ssa on
saavutettu ostettujen tavaroiden ja palveluiden katego-
riassa, jossa vähennys on 7 prosenttia vuoteen 2024
verratttuna ja 26 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Vähennysten taustalla on ostettujen tavaroiden kate-
gorioiden ”sähkölaitteet” ja ”huonekalut” painon lasku
toimintokohtaisessa osassa sekä tuotantoon liittymät-
tömien hankintojen kokonaiskustannusten lasku.
Stockmann-divisioonan toimet ovat jatkuvia ja
perustu-
vat ISO 14001 -johtamisjärjestelmän ilmastonmuutoksen
hillintää koskevaan toimintasuunnitelmaan. Suunnitelmaa
tarkastellaan vuosittain. Stockmann-divisioonaa aloittaa
siirtymäsuunnitelman laatimisen vuonna 2026. Divisioona
jatkaa toimiensa mukauttamista konsernin vähennystavoit-
teisiin ja tarkentaa kuinka paljon se odottaa kasvihuone-
kaasupäästöjen vähenevän.
Divisioonan kyky toteuttaa nämä toimet riippuvat resurssien
saatavuudesta ja kohdentamisesta. Divisioona on sijoittanut
keskeisiä resursseja, henkilöstöresurssit mukaan lukien,
onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi.
Vaikka toiminta- (OpEx) ja pääomamenot (CapEx) liitty-
vät konsernin toimien toteuttamiseen, taloudelliset tiedot
on järjestetty liiketoimintojen eikä vastuullisuusskriteerien
mukaan, eikä rahamääriä julkisteta.
Hallituksen toimintakertomus
55
E1–4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita, jotka perustuvat sen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin toimintaperiaatteisiin.
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen näyttö,
johon tavoite
perustuu
Tavoitteen laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy Lindex-konsernin ympäristöpolitiik- kaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä sopeutumista. | Vuoteen 2030 mennessä konserni on vähentänyt absoluuttisia CO 2 e-markkinapoh- jaisia energia- teollisuuslähteistä syntyviä päästöjä 42 prosenttia sekä scope 1:n, 2:n että 3:n osalta vuoteen 2022 verrattuna. | Tavoite on tietee- seen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama vuonna 2024. | Tavoite kattaa koko arvoketjun (tuotanto- ketjun alkupää, oma toiminta ja tuotanto- ketjun loppupää). Scope 3:n osalta tavoite sisältää kaikki kategoriat. Ainoas- taan Lindex-kon- sernin myymälät ja lähtevä varastointi, jota konserni ei kus- tanna, on sisällytetty mukaan kohtaan 3.9., ja ainoastaan kodinkoneiden elin- kaaren aikana käy- tetty energia sisältyy kohtaan 3.11. | 2022 | 12 429 tonnia CO 2 e scope 1 ja 2 osalta 193 437 tonnia CO 2 e scope 3:n osalta | 13 879 tonnia CO 2 e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta (12 % kasvu) 150 756 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta (22 % vähennys) | 12 505 tonnia CO 2 e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta (1 kasvu) 146 037 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta (25 % vähennys) | Molempien divisioonien sisäiset sidos- ryhmät osallistuivat tavoitteen asetannan työryhmään. Työryhmä sisälsi myös ulkoisia sidosryhmiä, kuten konsultteja. Science Based Targets -aloite (SBTi) vahvisti tavoitteen vuonna 2024. Scope 3 -arviointiprosessi suoritettiin, jotta voitiin varmistaa, että perusvuoden laskelmat kattavat kaikki set päästölähteet, ja useimmille luokille laadittiin yksityiskohtaiset inventaariot. Perusvuosi määriteltiin kahden peräkkäi- sen vuoden tietojen tarkastelun jälkeen, jotta poikkeamat voitiin minimoida ja edustavuus parantuisi. |
Tällä hetkellä perusvuosi heijastaa tar- kasti toiminnan laajuutta ja ulkoisia vai- kutuksia. Laskelmamenetelmien muut- tuessa perusvuotta voidaan tarkistaa, mutta sitä ei tulla tarkistamaan toiminnan tai ulkoisten tekijöiden perusteella. | |||||||||
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy Lindex-konsernin ympäristöpolitiik- kaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä sopeutumista. | Vuoteen 2030 mennessä konserni on vähentänyt maasta aiheutuvia FLAG-päästöjä (metsä, maa ja maatalous) 30,3 prosenttia. | Tavoite on tietee- seen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama vuonna 2024. | Tavoite sisältää tuo- tantoketjun alkupään päästöt tason 4 toimittajien osalta. | 2022 | 53 802 tonnia CO 2 e | 42 272 tonnia CO 2 e (21 % vähennys) | 43 293 tonnia CO 2 e (20 % vähennys) | Molempien divisioonien sisäiset sidos- ryhmät osallistuivat tavoitteen asetannan työryhmään. Työryhmä sisälsi myös ulkoisia sidosryhmiä, kuten konsultteja. Science Based Targets -aloite (SBTi) vahvisti tavoitteen vuonna 2024. Tavoite on absoluuttinen, ja se sisältää käytäntöjä, jotka edistävät biodiversitee- tin säilyttämistä, minimoivat maaperän heikentymistä ja tukevat uudistavia menetelmiä. |
Hallituksen toimintakertomus
56
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen näyttö,
johon tavoite
perustuu
Tavoitteen laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy Lindex-konsernin ympäristöpolitiik- kaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä sopeutumista. | Vuoteen 2030 nessä Lindex-divi- sioona on vähen- tänyt absoluuttisia CO 2 e-markkinapoh- jaisia energia- teollisuuslähteistä syntyviä päästöjä 42 prosenttia sekä scope 1:n, 2:n että 3:n osalta vuoteen 2022 verrattuna. | Tavoite on tietee- seen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama konser- nitasolla 2024. | Tavoite kattaa koko arvoketjun (tuotanto- ketjun alkupää, oma toiminta ja tuotanto- ketjun loppupää). | 2022 | 5 920 nia CO 2 e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta 122 734 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta | 7 770 tonnia CO 2 e Scope 1:n ja 2:n osalta (31 % kasvu) 104 428 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta (15 % vähennys) | 7 198 tonnia CO 2 e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta (22 % kasvu) 104 237 tonnia CO2e Scope 3:n osalta (15 vähennys) | Tavoite molemmat oman osuutensa saavuttamisessa. |
Lindex- | Ympäristöpolitiikka: | Vuoteen 2030 | Tavoite on tietee- | Tavoite sisältää tuo- | 2022 | 34 288 | 18 034 tonnia | 19 067 tonnia | Tavoite |
divisioona | Tavoite liittyy suoraan Lindex-konsernin ympäristöpolitiik- | mennessä Lin- dex-divisioona on vähentänyt maasta | seen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen | tantoketjun alkupään päästöt tason 4 toimittajien osalta. | tonnia CO 2 e | CO 2 e (47 % vähennys) | CO2e (44 % vähennys) | molemmat divisioonat ovat vastuussa oman osuutensa saavuttamisessa. | |
kaan, joka koskee | aiheutuvia FLAG | rajoittamisen | |||||||
ilmastonmuutoksen | -päästöjä (metsä, | kanssa ja Science | |||||||
hillitsemistä ja siihen | maa ja maatalous) | Based Targets | |||||||
sopeutumista. | 30,3 prosenttia. | -aloitteen (SBTi) | |||||||
vahvistama konser- | |||||||||
nitasolla | |||||||||
2024. | |||||||||
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy Lindex-konsernin ympäristöpolitiik- kaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä sopeutumista. | Vuoteen 2030 mennessä Stock- mann-divisioona on vähentänyt absoluuttisia CO 2 e-markkinapoh- jaisia energia- teollisuuslähteistä syntyviä päästöjä 42 prosenttia sekä scope 1:n, 2:n että 3:n osalta vuoteen 2022 verrattuna. | Tavoite on tietee- seen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama konser- nitasolla 2024. | Tavoite kattaa koko arvoketjun (tuotanto- ketjun alkupää, oma toiminta ja tuotanto- ketjun loppupää). | 2022 | 6 509 nia CO 2 e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta 70 702 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta | 6 109 tonnia CO 2 e Scope 1:n ja 2:n osalta (6 % vähennys) 46 328 tonnia CO 2 e Scope 3:n osalta (34 % vähennys) | 5 308 tonnia CO2e Scope 1:n ja Scope 2:n osalta (18 vähennys) 41 801 tonnia- CO2e Scope 3:n osalta (41 vähennys) | Tavoite molemmat oman osuutensa saavuttamisessa. |
Hallituksen toimintakertomus
57
E1–5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Polttoaineen kulutus,
Hiilestä tai hiilituotteista | 0 | 0 |
Raakaöljystä ja öljytuotteista | 318* | 282 |
Maakaasusta | 1 934 | 1 975 |
Muista fossiilista lähteistä | 0 | 0 |
Ostetusta tai hankitusta sähköstä, lämmöstä, höyrystä ja jäähdytyksestä | 43 984 | 38 324 |
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 46 236* | 40 581 |
Fossiilisten osuus (%) | 47,6 %* | 43,9 % |
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus yhteensä (MWh) | 2 439 | 1 877 |
Ydinvoiman osuus kokonaiskulutuksesta (%) | 2,5 % | 2,0 % |
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa | 0 | 0 |
Uusiutuvista energialähteistä ostetusta tai hankitusta säh- köstä, lämmöstä, höyrystä ja jäähdytyksestä | 48 428 | 48 258 |
Itse polttoaineena uusiutuvasta energiasta | 0 | 1 730 |
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 48 428 | 49 988 |
Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%) | 49,9 %* | 54,1 % |
joka on peräisin 2024 2025
2024 2025
Energian kokonaiskulutus yhteensä (MWh) | 97 103* | 92 446 |
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus liikevaihtoa kohti (MWh/ EUR) | 0,000103 | 0,000097 |
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta saatu liikevaihto, joita on käytetty energiaintensiteetin laskentaan (MEUR) | 940,1 | 952,3 |
Kokonaisliikevaihto, mainittu (MEUR) | 940,1 | 952,3 |
*
Yrityksen autojen energiankulutus on lisätty, mikä vaikutti
raakaöljyyn ja öljytuotteisiin. Vuonna 2024 raportoitiin 18 MWh, minkä
seurauksena fossiilisen energian kokonaiskulutus oli 45 936 MWh ja
kokonaisenergiankulutus 96 803 MWh. Fossiilisten energialähteiden osuus
oli tällöin 47,5 % ja uusiutuvien energialähteiden osuus 50,0 %.
Energiankulutustiedot ovat peräisin eri tietolähteistä ja
parhaista arvioista, kattaen sekä energiankulutuksen
että eri energialähteet. Johdonmukaisen laskentatavan
varmistamiseksi on käytetty arvioita, kun fossiilisten
lähteiden tiedot eivät ole olleet selkeästi määritelty. Vuoden
2024 luvut on päivitetty sisältämään myös yrityksen
ajoneuvojen kulutus.
Suurin osa konsernin energiankulutuksesta on ostettua.
Uusiutuvien lähteiden alkuperätakuut kattavat koko
Lindex-divisioonan ja osittain Stockmann-divisioonan
sähkönkulutuksen. Lindex-divisioonan kaikkikanavainen
varasto tuottaa uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Vuonna 2025
energiaa tuotettiin 2 606 MWh.
Lindex-konserni toimii ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä
alalla, sillä molempien divisioonien pääliiketoiminta
on NACE-luokituksen G-osion eli tukkukaupan ja
vähittäiskaupan piirissä. Stockmann-divisioona myös
vuokraa tilojaan alivuokralaisille ja saa alivuokrasopimus-
ja käyttöoikeusmaksuja, jotka ovat NACE-luokituksen
L-osion piirissä. Koska molemmat alat kuuluvat
ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin, kokonaistulojen
ja ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta
saatujen tulojen osuus on sama. Lisätietoja Lindex-
konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksestä, liitteissä 2.2.1.1 ja
2.2.1.2.
Hallituksen toimintakertomus
58
E1–6
Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Takautuva | Tavoitevuosi | |||||
Perusvuosi (2022) | 2024 | 2025 | Muutos (2024–2025) % | 2030 | Vuotuinen tavoite/ perusvuosi % | |
SCOPE 1 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasujen scope 1 2 -ekv.) | 223 | 542 7 | 522 | -4 % | 129 | 5,25 % |
% säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin kasvihuonekaasupäästöistä (scope 1) | 0 % | 0 % | 0 % | - | - | - |
SCOPE 2 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Sijaintiperusteiset (tCO 2 eq) | 10 234 | 7 488 8 | 7 495 | 0 % | - | - |
Markkinaperusteiset (tCO 2 eq) | 12 206 | 13 338 9 | 11 984 | -10 % | 7 079 | 5,25 % |
SCOPE 3 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasupäästöjen scope 3 -bruttopäästöjen kokonaismäärä (tCO 2 -ekv.) | 270 837 | 1 | 211 925 10 | 208 909 | -1 % | 149 693* 22 | 4,74 % 24 |
1 Ostetut tavarat ja palvelut | 223 027 | 2 | 173 317 11 | 171 648 | -1 % | - | - |
2 Tuotantohyödykkeet | 7 179 | 6 775 12 | 6 221 | -8 % | - | - | |
3 Polttoaineeseen ja energiaan (eivät sisälly | 5 594 | 3 119 13 | 2 999 | -4 % | - | - | |
4 Tuotantoketjun | 4 098 | 3 | 2 987 | 2 157 | -28 % | - | - |
5 Toiminnassa muodostuva jäte | 177 | 91 14 | 98 | 8 % | - | - | |
6 Liiketoimintaan liittyvä | 661 | 503 15 | 370 | -26 % | - | - | |
7 Työsuhteisten | 3 752 | 3 107 16 | 3 021 | -3 % | - | - | |
9 Kuljetukset tuotantoketjun | 77 | 4 | 50 17 | 53 | 6 % | - | - |
11 Myytyjen tuotteiden käyttö | 24 438 | 19 688 18 | 20 368 | 3 % | - | - | |
12 Myytyjen tuotteiden | 128 | 349 19 | 370 | 6 % | - | - | |
14 Franchising | 1 705 | 1 940 | 1 605 | -17 % | - | - |
KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) 2 -ekv.) | 281 294 5 | 219 955 20 | 216 926 | -1 % | ||
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset 2 -ekv.) | 283 265 6 | 225 805 21 | 221 414 | -2 % | 156 902* 23 | 4,71 % 25 |
*
)
Vain kotitalouslaitteiden elinkaaren aikana käytetty energia sisältyy kohtaan 3.11.
1)
300 593,
2)
219 132,
3)
4 175,
4)
33 652,
5)
311 050,
6)
313 022,
7)
533,
8)
9 080,
9)
13 220,
10)
258 080,
11)
179 221,
12)
6 682,
13)
2 473,
14)
153,
15)
852,
16)
3 558,
17)
33 513,
18)
26 436,
19)
265,
20)
267 693,
21)
271 833,
22)
145 265,
23)
152 473,
24)
4,97 %,
25)
4,99 % (Luvut raportoitu vuonna 2024)
Hallituksen toimintakertomus
59
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./EUR) | 0,000228 | -2,6 |
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./EUR) | 0,000233 | -3,2 |
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty | 952,3 | 1,3 |
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti 2024 2025
*
)
0,000285, *
)
0,000289 (Luvut raportoitu vuonna 2024)
Liikevaihto Lindex-konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä, ks. Tilinpäätöksen liitetiedot 2.2. 1.1 ja 2.2.1.2.
Muutos
(2024–2025) %
kulutustietoihin, ja käytetyt päästökertoimet ovat peräisin
Ison-Britannian DEFRA:n (ympäristö-, elintarvike-, ja maa-
seutuasioiden osasto) julkaisusta. Kylmälaitteiden vuodot
perustuvat osittain todellisiin tietoihin, kun taas niiden tilojen
osalta, joissa ei ole ollut mahdollisuutta ilmoittaa vuodoista,
arviot perustuvat neliömetreihin. Kylmäainevuotoja koskevat
päästökertoimet ovat peräisin DEFRA:lta ja the Swedish
Environmental Protection Agencyltä (Naturvårdsverket).
Scope 2
Todelliset sähkönkulutustiedot on kerätty tiloista, joista
tiedot ovat olleet saatavilla. Niiden tilojen osalta, joista ei ole
saatavilla todellisia tietoja, kulutus on arvioitu käytettävissä
Biogeeniset päästöt 2024 2025
Scope 1 (suorat päästöt) | 3 | 3 |
Scope 2 (epäsuorat päästöt, markkinaperusteiset) | 27 | 27 |
Scope 3 (epäsuorat päästöt) | 11 883 | 12 758 |
Yhteensä | 11 913 | 12 788 |
Vuonna 2025 konserni laajensi kestävän kehityksen rapor-
tointiohjelmansa käyttöä, minkä ansiosta suurempi osa
päästölaskennasta voitiin suorittaa raportointiohjelmaa käyt-
täen. Siksi kestävyysohjelmiston toimittamat biogeeniset
päästöt (scope 1) on lisätty myös vuodelle 2024. Logistiik-
kakumppanit ja muut toimittajat eivät tällä hetkellä raportoi
biogeenisiä päästöjä koskevia tietoja. Lisäksi lämmityksen
(scope 2) biogeenisiä päästöjä koskevia tietoja ei ole saata-
villa. Biomassan polttamisesta tai biologisesta hajoamisesta
aiheutuvat biogeeniset CO
2
-päästöt on jätetty pois kaikista
raportoituista scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuo-
nekaasupäästöistä. Luokat 8 (tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät), 10 (myytyjen tuotteiden jalostus),
13 (tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät) ja 15
(investoinnit) on jätetty pois Scope 3 -raportoinnista, koska
ne eivät koske Lindex-konsernin toimintaa. Konserni ei
vuokraa varoja tuotantoketjun alkupäässä tai loppupäässä
eikä sillä ole investointeja, jotka aiheuttaisivat näihin luok-
kiin kuuluvia päästöjä. Vuoden 2025 raportissa on jätetty
pois luokkaan 9 kuuluva asiakkaiden liikenne, koska sitä ei
vaadita GHG-protokollassa.
Metodologia päästöjen laskemiseen
Päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet ovat peräisin
sekä Position Green -raportointiohjelmasta (https://www.
positiongreen.com/) että kolmannen osapuolen konsulteilta,
jotka ovat erikoistuneet päästölaskentaan. Scope 3:ssa
0,4 % päästöistä perustuu ensisijaisiin tietoihin. Jotta
tietojen laatuun sovellettaisiin edelleen varovaista
lähestymistapaa, sekä ensisijaisiin että toissijaisiin tietoihin
perustuvat arviot on luokiteltu toissijaisiksi. Kolmannen
osapuolen konsultit ovat vahvistaneet myytävänä olevien
tavaroiden valmistuksesta aiheutuvien päästöjen laskelmat.
Ulkopuolinen taho ei ole vahvistanut muita mittauksia
varmennusprosessin lisäksi.
Scope 1
Oma lämmöntuotanto perustuu todellisiin tietoihin kaasun
ja kevyen polttoöljyn kulutuksesta. Käytetyt päästökertoimet
ovat peräisin Energiföretagenin julkaisemasta julkaisusta
“Överenskommelse i värmemarknadskommitén 2021”. Myös
työsuhdeautojen päästöt perustuvat todellisiin polttoaineen
olevien tietojen keskiarvon perusteella käyttäen lähteenä
jäännösjakaumaa. Lindex-divisioonassa ostetaan alkuperä-
takuita, jotka kattavat sähkönkulutuksen kaikissa toimipai-
koissa. Stockmann-divisioonassa on ostettu alkuperätakuita
ja hankittu todistuksia toimittajalta uusiutuvalle energialle
joidenkin Suomen toimipaikkojen osalta.
Lindex-divisioonan osalta lämmitys on arvioitu neliömetrien
perusteella. Kaukolämmön oletetaan olevan ensisijainen
energianlähde Pohjoismaissa, kun taas kaikissa muissa
maissa oletetaan keskimääräinen energialähteiden yhdis-
telmä. Pieni osa tiloista ei käytä lämmitystä. Stockmann-
divisioona kerää todelliset lämmityskulutiedot osasta
toimitilojaan ja arvioi loput. Useimpien kiinteistöjen osalta
ostoenergian kulutus arvioitiin neliömetrien perusteella, jotta
saatiin Stockmann-divisioonan osuus kiinteistöjen kokonai-
senergiankulutuksesta.
Stockmann-divisioonan osalta kerätään ensisijaiset tiedot
jäähdytyksestä. Jos todellisia tietoja ei ole ollut saatavilla,
tiedot on arvioitu neliömetrien perusteella. Lindex-divisioo-
nan osalta jäähdytyksen on arvioitu toimivan sähköener-
gialla, joten se on otettu huomioon sähkönkulutuksessa
scope 2:n alla.
Hallituksen toimintakertomus
60
Konsernin käyttämästä 88 490 (2024: 94 907) MWh:n
energiamäärästä 43 (2024: 50) prosenttia on peräisin alku-
perätakuun ja uusiutuvan energian sertifikaattien kaltaisten
välineiden kanssa ostetusta sähköstä 26 % sertifikaateista
on yhdessä välineiden kanssa (bundled) ja 74 % välineitä
erikseen (unbundled).
Käytetyt päästökertoimet on saatu Vattenfallilta,
Swedenergyltä, Suomen Energiateollisuudelta ja
Association of Issuing Bodiesilta (AIB), tai on käytetty
toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kaukolämmön osalta
käytettiin jäännössähkön päästökertoimia.
Scope 3
Luokka 1 Ostetut tavarat ja palvelut:
Muut kuin tuo-
tantoon liittyvät hankinnat (OpEx) on pääosin laskettu
kustannusperusteisten taloudellisten tietojen perusteella.
Päästökertoimet on johdettu Euroopan ympäristökeskuksen
toimittamasta Exiobase 3.9 -tietokannasta.
Lindex-divisioonassa suurinta osaa tason 1 toimittajia
koskevat kaupallisten tavaroiden tuotannosta aiheutuvat
päästöt laskettiin käyttämällä tietoja kankaiden painosta ja
koostumuksesta sekä ensisijaisten toimittajien tietoja ener-
gian- ja vedenkulutuksesta. Pakkausmateriaaleja koskevat
tiedot kerättiin toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) kautta.
Stockmannin-divisioonassa kaupallisten tavaroiden tuotan-
nosta aiheutuvat päästöt laskettiin käyttämällä tuotetyypeit-
täin ostettujen tuotteiden lukumäärää sekä arvioitua painoa
ja materiaalikoostumustietoja. Pakkausmateriaalit laskettiin
laskutustietojen perusteella ja käyttämällä parhaita arvioita.
Lindex- ja Stockmann-divisioonien väliset ostot jätettiin
pois kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Kaupallisten
tavaroiden päästöjen laskennassa on käytetty useita pääs-
tökertoimien lähteitä: Food and Agriculture Organization
Statistics (FAOSTAT), DEFRA sekä SBTI Flag -työkalu.
Luokka 2 Tuotantohyödykkeet:
Investoinneista aiheutuvat
päästöt lasketaan menoperusteisella menetelmällä, joka
hyödyntää taloudellisia tietoja. Päästökertoimet on johdettu
ympäristökeskuksen toimittamasta Exiobase 3.9 -tietokan-
nasta. Ensisijaisia tietoja ei ole käytetty.
Luokka 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toimin-
nat:
Hiilidioksidipäästöjen laskentatyökalu laskee päästölu-
vut automaattisesti scope 1- ja scope 2 -tietojen perusteella.
Päästökertoimet ovat peräisin DEFRA:lta, IEA:lta ja AIB:ltä.
Luokka 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu:
Tuotantoketjun alkupään kuljetuksiin ja jakeluun
liitty-
vät päästötiedot saatiin suoraan logistiikkakumppaneilta
tCO
2
e:nä. Niiden kumppaneiden osalta, joiden tiedot olivat
saatavilla vain osasta vuotta, luvut laskettiin uudelleen siten,
että ne edustavat koko vuotta.
Luokka 5 Jäte:
Ensisijaisia tietoja käytettiin, kun niitä oli
saatavilla. Puuttuvat jätemäärät arvioitiin käyttämällä neliö-
metrejä tai työntekijöiden lukumäärää yhdistettynä todellisiin
tietoihin tai ostettuihin määriin perustuviin arvioihin. Kierrä-
tysaste arvioitiin joissakin tapauksissa myymälöissä käytet-
tävissä olevien kierrätysvaihtoehtojen perusteella. Käytetyt
päästökertoimet ovat peräisin DEFRA:lta.
Luokka 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen:
Liike-
toimintaan liittyvän matkustamisen päästöt laskettiin matka-
toimistoilta ja muilta henkilöstökuljetusyrityksiltä kerättyjen
ensisijaisten tietojen sekä kilometrikorvausten perusteella.
Hotelliyöpymiset mitattiin öinä. Päästökertoimien lähteet
ovat peräisin DEFRA:lta ja Network For Transport Measure-
silta (NTM).
Luokka 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkalii-
kenne:
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenteeseen
liittyvät päästöt laskettiin työntekijöiden lukumäärän, henki-
löstöhallinnon arvioiden ja oletusten perusteella siitä, mitkä
voivat olla työntekijöiden matkustusmuodot ja keskimää-
räiset välimatkojen pituudet työpaikan ja kodin välillä. Osa
Lindex-divisioonan luvuista perustuu kaikille työntekijöille
lähetetyn kyselyn tuloksiin. Käytetyt päästökertoimet ovat
peräisin NTM:ltä.
Luokka 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä:
Luo-
kan laskelmat sisältävät lähtevän varastoinnin. Lähtevään
varastointiin liittyvät päästöt arvioitiin kolmannen osapuolen
myyntimäärien perusteella, jotka muunnettiin kuutiomet-
reiksi. Käytetyt päästökertoimet ovat peräisin SMED & IVL
Report C 619:stä ja AIB:ltä. Tuotantoketjun loppupään kulje-
tusten laskennassa ei ole käytetty ensisijaisia tietoja.
Luokka 11 Myytyjen tuotteiden käyttö:
Myytyjen tuottei-
den käytöstä aiheutuvat päästöt arvioitiin myytyjen laitteiden
ja tekstiilien määrän ja niiden arvioidun painon perusteella.
Lisäksi arvioitiin laitteiden sekä tekstiilien pesun ja kuivauk-
sen energiankulutus. Ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla.
Lindex- ja Stockmann-divisioonien väliset ostot jätettiin pois
kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Päästökertoimet
ovat peräisin SMED & IVL Report C 619:stä ja AIB:ltä.
Luokka 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän
lopussa:
Laskenta perustui myytyjen tuotteiden lukumää-
rään, jotka laskettiin uudelleen arvioidun painon mukaan,
ja pakkausmateriaaleihin. Päästökertoimet ovat peräisin
DEFRA:lta ja AIB:ltä. Lindex- ja Stockmann-divisioonien
väliset ostot jätettiin pois kaksinkertaisen laskennan välttä-
miseksi.
Luokka 14 Franchising:
Vain Lindex-divisioonalla on
franchising-sopimuksia. Päästöt laskettiin pääasiassa fran-
chising-yhtiöiden scope 1- ja scope 2 -päästöistä kerättyjen
ensisijaisten tietojen perusteella. Jos tietoja ei ollut saa-
tavilla, arvioita tehtiin edellisen vuoden tai tämän vuoden
ostotietojen perusteella. Käytetyt päästökertoimet ovat
peräisin Kansainväliseltä energiajärjestöltä (IEA) ja AIB:ltä.
Hallituksen toimintakertomus
61
E1–7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuone-
kaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen
hillintähankkeet
Konserni ei raportoi kasvihuonekaasupäästöjen poistoja ja
hillitsemishankkeita, jotka on rahoitettu päästöhyvityksillä,
koska tällaisia hankkeita ei tällä hetkellä ole käynnissä.
Vaikka konserni ei tällä hetkellä osallistu tällaisiin aloitteisiin,
niiden sisällyttämistä konsernin kestävyystoimiin arvioidaan
tulevaisuudessa.
E1–8
Sisäinen hiilen hinnoittelu
Tällä hetkellä konserni ei sovella sisäisiä hiilen hinnoittelu-
järjestelmiä.
Hallituksen toimintakertomus
62
E2
E2–1
Pilaantuminen
set tai erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaat bioker-
tyvät (PBT/vPvB) luokittelukriteerit, sekä vastaavaa huolta
aiheuttavien kemikaalien käyttö, kuten hormonitoimintaa
häiritsevät aineet (ED) ja herkistävät aineet REACH-ase-
tuksen liitteen XIII mukaisesti. Konserni pyrkii vähentämään
E2–2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on ryhtynyt toimiin pilaantumisen hallitsemi-
seksi ja erityisesti kemiallisen pilaantumisen ehkäisemiseksi
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on ottanut käyttöön ympäristöpolitiikan,
jossa käsitellään ympäristön pilaantumiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten hallintaa. Tämä politiikka ja siihen
liittyvät yksityiskohdat on esitelty luvussa
MDR-P Olennais-
ten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toiminta-
periaatteet.
Politiikan yleisiä pilaantumista koskevia tavoitteita ovat
pilaantumisen vähentäminen, vaarallisten aineiden pois-
taminen, toimitusketjun avoimuuden varmistaminen ja
mikromuovipäästöjen estäminen. Ympäristöpolitiikka kattaa
tekstiilien valmistusprosesseista ja maatalouskäytännöistä
aiheutuvaan veden ja maaperän pilaantumisen.
Politiikassa käsitellään pilaantumisen ehkäisemistä ja
lieventämistä keskittymällä myrkyllisten aineiden poista-
miseen koko arvoketjussa, raaka-aineiden hankkimiseen
sertifioiduista, kestävästi hoidetuista lähteistä ja vaatimalla
kaikilta toimitusketjun toimijoilta tehokkaita jäte- ja jäte-
vesihuoltokäytäntöjä. Lindex-konsernin omien merkkien
osalta noudatetaan kiellettyjen ja rajoitettujen aineiden
luetteloa (RSL) sekä tuotannossa kiellettyjen ja rajoitettujen
aineiden luetteloa (MRSL), jotta vaarallisten kemikaalien
käyttö voidaan minimoida tai ne voidaan poistaa käytöstä
kokonaan ja siten suojella vettä ja maaperää. Luetteloihin
sisältyvät rajoitetut kemikaalit ovat haitallisia ympäristölle,
allergisoivia, hormonaalisia haitta-aineita tai aiheuttavat
merkittäviä terveysriskejä työntekijöille ja kuluttajille. Eri-
tyisesti kielletään sellaisten aineiden käyttö, jotka täyttävät
syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle
vaaralliset (CMR), hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylli-
vaarallisten aineiden esiintymisen riskiä tekemällä kirjallisia
sopimuksia toimittajien kanssa, ottamalla käyttöön digitaali-
sen kemikaalien hallintatyökalun ei-toivottujen kemikaalien
jäljittämiseksi ja korvaamiseksi sekä testaamalla materiaa-
leja ja tuotteita säännöllisesti.
Politiikkaan sisältyy myös toimia mikromuovisaasteen torju-
miseksi ja tekstiilien kuitupäästöjen vähentämisen asettami-
seksi etusijalle, sekä yhteistyön alan kumppaneiden kanssa
innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi. Politiikkaan sisältyy
toimenpiteitä, joilla huolehditaan turvallisen veden ja sani-
taation saatavuudesta arvoketjuun liittyvissä yhteisöissä
kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin. Konserni
pyrkii suojelemaan paikallisyhteisöjen terveyttä ja ympä-
ristöä vähentämällä pilaantumista kaikkialla arvoketjussa,
erityisesti tekstiilien valmistuksessa ja maataloudessa.
Ympäristöpolitiikassa ei tällä hetkellä käsitellä suoraan
pilaantumiseen liittyvien tapausten ja hätätilanteiden välttä-
mistä. Konsernilla on kuitenkin onnettomuuksien sattumista
varten hätätilanteiden toimintastrategia, jossa esitetään
toimenpiteitä ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutus-
ten rajoittamiseksi, kuten yhteistyön tekeminen kolmansien
osapuolten kanssa korjaavien toimien toteuttamiseksi ja
vastuullisten veden ja pilaantumisen hallintakäytäntöjen
asettaminen etusijalle. Yhteisöjen, erityisesti haavoittuvien
ryhmien, tukeminen on keskeinen osa toimintastrategiaa.
Lisäksi Lindex-divisioonalla on käytössä prosessi, johon
kuuluu järjestelmällinen vaikutustenarviointi ja toimittajien
sitouttaminen, jotta mahdolliset riskit voidaan tunnistaa ja
niihin puuttua, sekä ympäristöpolitiikan säännöllinen tarkas-
telu.
kaikkialla arvoketjussaan.
Lindex-divisioonan toimet
•
tehtävillä sopimuksilla
•
•
vaatimusten sisällyttäminen toimittajien ympäristöjär-
jestelmiin
•
suhteiden edistäminen tarjoamalla kemikaalien hal-
lintaa ja jätevesihuollon parhaita käytäntöjä koskevaa
koulutusta, työpajoja ja seminaareja
•
kemikaalien hallinnassa, ja poistetaan asteittain
vaatimustenvastaisia toimittajia toimittajien toiminta-
periaatteiden, kestävyyssitoumusten ja toimittajien
ympäristötuloskortin perusteella
•
kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen kestävää
mikromuoveihin liittyvää kemikaalien käyttöä. Micro-
fibre Consortiumin sitoutuneena jäsenenä se
osallis-
tuu aktiivisesti kuitupäästöjä koskevaan testaukseen.
Tavoitteena on lieventää kuitupäästöjen ympäristövai-
kutuksia ja lopulta vähentää niiden vaikutukset nollaan.
Hallituksen toimintakertomus
63
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
väheneminen
•
kaikkialla toimitusketjussa
•
Vastuullisuutta valvotaan vaatimalla myytävän tavaran
toimittajia noudattamaan tuotannossa rajoitettujen kemi-
kaalien luetteloa (MRSL) ja ylläpitämään
kemikaaliluette-
loa (Chemical Inventory List, CIL) vaatimustenvastaisten
aineiden tunnistamiseksi ja korvaamiseksi. Jos tavarantoi-
mittajat eivät täytä näitä vaatimuksia, tai jos havaitaan liian
suuria määriä rajoitettuja aineita, toimittajien on ryhdyttävä
välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi
käytettyjen kemikaalien mukauttaminen ja prosessien kehit-
täminen vaatimusten mukaisiksi. Lisäksi läpinäkyvyys ja
vaatimustenmukaisuus varmistetaan säännöllisellä rapor-
toinnilla, auditoinneilla, paikan päällä tehtävillä tarkastuk-
silla, lopputuotteiden testauksella ja palautemekanismeilla.
Digitaalisen kemikaalien hallinnan työkalun käyttöä on
laajennettu, ja yhä useammilla tehtailla on mahdollisuus
lisätä käyttämänsä kemikaalit työkaluun. Tutkimus- ja
kehitystoiminnan avulla Lindex-divisioona pyrkii kehittä-
mään innovatiivisia ratkaisuja kuituihin liittyvien päästöjen
vähentämiseksi.
Nämä toimet ovat jatkuvia ja kattavat koko arvoketjun,
mukaan lukien tason 1 toimittajat (suorat), tason 2 toimit-
tajat (alihankkijat) ja tason 4 toimittajat (raaka-ainelähteet).
Toimia sovelletaan kaikilla Lindex-divisioonan markkinoilla,
mukaan lukien keskeiset markkinat, kuten Bangladesh,
Kiina, Intia, Pakistan ja Turkki. Samalla keskitytään vastuul-
liseen materiaalien hankintaan sertifiointijärjestelmien, kuten
OCS-standardin (Organic Content Standard), GOTS-stan-
dardin (Global Organic Textile Standard) ja GRS-standardin
(Global Recycled Standard) kautta, ja edistetään seuraavan
sukupolven käytäntöjä, kuten uusiutuvaa maataloutta. Myy-
tävänä olevien tavaroiden toimittajat ovat ensisijainen vai-
kutuksen kohteena oleva sidosryhmä, mutta myös sisäisillä
sidosryhmillä, asiakkailla, sääntelyelimillä ja kansalaisjärjes-
töillä on rooli vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa ja
ympäristövaikutusten vähentämisessä. Toimien edistymistä
seurataan luvussa
E2–3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
esitettyjen tavoitteiden avulla.
Jatkuvaa koulutusta ja arviointeja toteutetaan vuosittain, ja
kuitupäästöjen testauksen tavoitteet on asetettu vuodelle
2026. Konkreettiset pilaantumiseen liittyvät tavoitteet vuo-
sille 2026–2030 asetetaan vuoden 2026 kuluessa.
Stockmann-divisioonan toimet
•
sisältyy vaatimus noudattaa EU:n ja Suomen
kemikaalisääntelyä.
•
säännöllisen kemiallisen testauksen.
•
säännöllisen kemiallisen testausprosessin
laajentamista koko toimitusketjuun. Stockmann-
divisioona uudisti tavarantoimittajien ohjeet
ja yhdenmukaisti niille asetetut vaatimukset
Lindex-divisioonan vaatimusten kanssa. Uudet
toimittajavaatimukset lähetettiin toimittajille vuonna
2025, ja testausprosessi käynnistyy vuonna 2026.
Lisäksi merkittävä osuus divisioonan omista
tuotemerkeistä hankitaan Lindex-divisioonan
toimittajilta, mikä varmistaa, että samoja
tuotantostandardeja noudatetaan monilta osin.
Lindex-konsernin toimintasuunnitelmien toteuttaminen ei
edellytä merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja (OpEx tai
CapEx).
Hallituksen toimintakertomus
64
E2–3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Lindex-konsernilla on veden ja maaperän pilaantumiseen liittyviä yleisiä tavoitteita, ja Lindex-divisioonalle asetetaan erityiset, mitattavissa olevat ja aikataulutetut kautta 2026–2030 koskevat
tavoitteet vuoden 2026 kuluessa.
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt kuvaus
suhteesta politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen
näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoitteen
perusarvo
Tulokset
2024
Tulokset
2025
Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pyrkiä aktiivisesti maankäytön hallintaan käyt- tämällä sertifioiduista, kes- tävästi hoidetuista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita ja noudattamalla vastuullista lähestymistapaa käyttöön ja saastumisen ehkäisemiseen. | Vuoteen 2025 mennessä myytävänä olevien tavaroiden toimittajien on luovuttava veden ja maaperän pilaantumista tavien vaarallisten kemikaalien käytöstä ja saavutettava ympäris- töarviointityökalussa pistemäärä neljä. Lindex-divisioonan pitkän välin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tavarantoi- mittajat ottavat alan johtavan aseman kemikaalien hallinnassa ja näyttävät esimerkkiä alalla tekstiiliteollisuuden innovatiivisia ja tieteeseen perustuvien ratkai- sujen avulla. Lindex-divisioonan on minimoida sia älykkäämmillä koostumuksilla vähentäen myrkyllisiä aineita ja parantamalla prosessien tehokkuutta koko arvoketjussa. | Lindex-divisioonan kemikaalien hallintaan liittyvät nykyiset ovat vapaaehtoisia ja täysin EU:n säädösten mukaisia, mukaan lukien REACH/ECHA-standardit (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset/Euroopan kemikaalivirasto) sekä konsernin ympäristöpolitiikka. Tavoitteet perustuvat vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön, sillä REACH/ ECHA, AFIRM (Apparel Footwear International RSL Management), ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals) ja ASTM (American Society and Materials) perustuvat tieteelliseen tietoon. | Tavoite kattaa tuotantoket- jun alkupään toimitusketjun tasot 1–2. | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemikaa- lien kartoit- tamiseen. Ensimmäi- nen mitattu arvo oli 79 prosent- tia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Lyhyen aikavälin tavoite Lindex-divisioonan myytävänä olevien tavaroiden toimittajat, joiden toiminnassa kemikaaleja ovat ottaneet ympäristöjärjestelmän. hallinta, ja että vähintään kemikaaleista on Lindex-divisioonan luettelon (Manufacturing Restricted List, tuotannossa mukaisia, ja että niillä on todennettavissa oleva suunnitelma 100 prosentin vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Arviointiasteikko on yhdestä viiteen, jolloin arvosana yksi osoittaa merkittäviä puutteita hallinnassa ja arvosana viisi tarkoittaa alan asemaa kemikaalien hallinnassa, innovatiivisten käytäntöjen hyödyntämistä tehtaan ulkopuolella. Arvosana että toimittajalla on käytössä hallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan järjestel- mällisesti arvioida kaikki kemialliset vaarat ja riskit ennen ostamista. Tavoite Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat tavoitteiden asettamiseen, sillä divisioona tuntijoita, kansalaisjärjestöjä, ja useita johtavia tavarantoimittajia, Groupia. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pyrkiä aktiivisesti maankäytön hallintaan käyt- tämällä sertifioiduista, kes- tävästi hoidetuista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita ja noudattamalla vastuullista lähestymistapaa käyttöön ja saastumisen ehkäisemiseen. | Vuoteen 2026 mennessä Lindex-divisioonan kierrätetään ja/tai hankitaan kes- tävästi (tunnustettujen sertifiointi- järjestelmien kautta). | Tavoite kattaa tuotantoket- jun alkupään toimitusketjun tason 4. | 2018 | 0 % | 88 % | 91 % | Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat asettamiseen; divisioona kuuli teksttiilialan asian- tuntijoita, kansalaisjärjestöjä ja Textile Exchange -järjestöä. Tavoite |
Hallituksen toimintakertomus
65
Lindex-divisioona seuraa pilaantumiseen liittyvien politiikko-
jensa tehokkuutta arvioimalla myytävänä olevien tavaroiden
toimittajia säännöllisillä auditoinneilla, kuten ympäristövai-
kutusten arvioinneilla, ja pisteyttää ne vastuullisuuden ja
liiketoiminnan tuloksen perusteella. Työkalussa arvioidaan
toimittajia asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi on alhaisin
ja viisi on korkein pistemäärä. Digitaalinen kemikaalien hal-
lintatyökalu tukee jatkuvaa seurantaa ja raportointia, ja sen
avulla Lindex-divisioona voi seurata toimittajien edistymistä.
Lisäksi säännöllisellä tuotetestauksella varmistetaan, että
tuotteet noudattavat pilaantumisen valvonnan standardeja.
Se auttaa myös vähentämään ympäristöriskejä.
Stockmann-divisioona ei vielä auditoi järjestelmällisesti
tavarantoimittajien kykyä hallita ympäristöasioita. Divisi-
oonan tavoitteena on syventää tietämystä pilaantumiseen
liittyvistä vaikutuksista ja asettaa tavoitteita sen avulla.
Asiaankuuluvat sidosryhmät osallistetaan tavoitteiden tar-
kempaan määrittelyyn.
E2–4
Pilaantumiseen liittyvät mittarit
Lindex-konsernin merkittävät pilaantumiseen liittyvät ympä-
ristövaikutukset aiheutuvat ensisijaisesti sen arvoketjussa
eikä sen omissa toiminnoissa. Tämän vuoksi konserni ei
ilmoita epäpuhtauksia, joita se aiheuttaa omissa toiminnois-
saan, eikä tuottamiaan tai käyttämiään mikromuoveja.
E3
Vesivarat
E3–1
Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään veteen
liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Tämän politiikka ja siihen liittyvät yksityiskohdat on esitelty
luvussa
MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemi-
seksi vahvistetut toimintaperiaatteet.
Politiikan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että
Lindex-konsernin omat toiminnot, arvoketju ja muut kump-
panit noudattavat Lindex-konsernin ympäristöstandardeja,
mukaan lukien vesivarojen hallinnan periaatteet. Politiikassa
käsitellään kierrätys-, regeneratiivisten ja luonnonmukaisten
käytäntöjen edistämistä ja käyttöönottoa vedenkulutuksen
minimoimiseksi yhteistyössä kumppaneiden kanssa sekä
kestävien vesihuoltokäytäntöjen ja turvallisen ja kohtuuhin-
taisen vesihuollon varmistamista arvoketjussa. Politiikassa
käsitellään myös vesien pilaantumiseen liittyviä riskejä, joita
ovat muun muassa vaarallisten kemikaalien ja jätteiden
päästöt, ja se sisältää toimia, joilla vähennetään yhtiön vai-
kutuksia vesistöihin ja ekosysteemeihin. Vesistöjen pilaan-
tumisen kannalta keskeinen huolenaihe on kuitupäästöt, ja
politiikassa niihin puututaan asettamalla tavoitteet mikro-
muovisaasteen minimoimiseksi ja tekemällä yhteistyötä
toimialan kumppanien kanssa innovatiivisten ratkaisujen
kehittämiseksi.
Politiikassa tunnustetaan, että on tärkeää vähentää veden-
kulutusta alueilla, joilla vesistressi on suuri, ja sitä sovel-
letaan toimintoihin, jotka sijaitsevat vesipulasta kärsivillä
alueilla. Politiikka koskee myös liikekumppaneita ja tavaran-
toimittajia, joiden on noudatettava samoja periaatteita. Poli-
tiikka ottaa huomioon eri sidosryhmät, kuten tuotantolaitos-
ten lähellä sijaitsevat paikallisyhteisöt, jotka voivat hyötyä
paremmasta vesihuollosta, sekä työntekijät ja tavarantoimit-
tajat, jotka ovat vastuussa toimien toteuttamisesta.
E3–2
Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni jatkoi raportointivuoden aikana vedenkulu-
tuksen ja vesien pilaantumisen hallintaan liittyviä toimia eri-
tyisesti alueilla, joilla on suuri vesiriski. Tällaisia riski-alueita
ovat muun muassa Bangladesh, Intia, Pakistan ja Vietnam.
Lindex-divisioonan toimet
•
parannetaan vedenkäyttöä, uudelleenkäyttöä ja
tehokkuutta sekä toimittajien auditointia, ja asetetaan
kriteerit vesi- ja jätevesihuollolle ja järjestetään
parhaita käytäntöjä koskevaa koulutusta.
•
järjestetään työpajoja ja tarjotaan kannustimia
vedenkulutuksen vähentämiseksi, jäteveden
käsittelyn parantamiseksi ja kestävien käytäntöjen
käyttöönottamiseksi.
•
kanssa Bangladeshissa ohjelmaan, joka edistää
puhtaampaa tuotantoa, ja laajensi yhdessä globaalien
toimittajien kanssa vesi- ja kemikaalitehokkaiden
valmistusprosessien noudattamista.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
sijaisista vesilähteistä tärkeimmillä tuotantoalueilla.
Toimien soveltamisala kattaa tuotantoketjun alkupään
toimittajat, ja ne keskittyvät erityisesti niihin, jotka
toimivat alueilla, joilla on suuri vesistressi. Vaikutusten
vähentämiseksi toimittajat ovat vähentäneet haitallisten
Hallituksen toimintakertomus
66
kemikaalien määrää ja parantaneet veden käytön
tehokkuutta ja varmistaneet, että he noudattavat paikallisia
päästömääräyksiä. Säännöllinen jäteveden testaaminen
ja jatkuva koulutus koskien kehittyneiden kemiallisten
teknologioiden hyödyntämistä tuotannossa tukevat jatkuvaa
parantamista.
Lindex-divisioona varmistaa, että tavoitteissa edistytään
jatkuvan seurannan, avoimen raportoinnin ja palaute-
mekanismien avulla. Tulevina vuosina divisioona tukee
kokeiluhankkeita, luopuu vaiheittain toimittajista, jotka eivät
noudata vaatimuksia, ja laajentaa toimiaan vesivarojen
suojelemiseksi samalla, kun se edistää kestävyystavoitteita
kaikkialla toimitusketjussaan. Toimien edistymistä seurataan
luvussa
E3–3 Vesivaroihin liittyvät tavoitteet
esitettyjen
tavoitteiden avulla.
Stockmann-divisioonan toimet
Stockmann-divisioona seuraa tavaratalojen, ravintoloiden,
keittiöiden ja saniteettitilojen vedenkulutusta. Divisioona
muun muassa opastaa vuokralaisia tehokkaaseen veden-
käyttöön, korjaa vuodot nopeasti ja korvaa vanhat kalusteet
vedenkäytöltään tehokkaammilla vaihtoehdoilla remonttien
yhteydessä.
Merkittävimmät veteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdol-
lisuudet liittyvät kuitenkin arvoketjun toimintoihin, erityisesti
veden käyttöön raaka-aineiden tuotannossa ja tuotteiden
valmistuksessa, jota varten ei vielä ole laadittu erityisiä
toimintasuunnitelmia. Suunnitelmien laatiminen on tulevien
vuosien ensisijainen tavoite.
Molempien divisioonien suunniteltujen toimien toteuttami-
nen ei edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomame-
noja (CapEx).
E3–3
Vesivaroihin liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut mitattavissa olevia, aikatau-
luun sidottuja tavoitteita vesihuollolle ja keskittyy erityisesti
vesiriskialueisiin.
Stockmann-divisioona jatkaa vedenkulutuksen seurantaa
tavarataloissaan. Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mah-
dollisuuksiin liittyviä tavoitteita tai prosesseja, joiden avulla
seurataan ja mitataan politiikkojen ja toimien tehokkuutta, ei
vielä ole.
Hallituksen toimintakertomus
67
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoit-
teeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen näyttö,
johon tavoite perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulok-
set 2024
Tulokset
2025
Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristö- politiikka: Tavoite liittyy suo- raan politiikassa mainittuun teeseen vähentää vedenkäyttöä koko arvoketjussa ja keskittyä erityisesti vesi-intensiivisiin materiaaleihin ja tuotantoproses- seihin. | Vuoteen 2025 mennessä 80 prosenttia kaupallisista tavarantoimitta- jista odotetaan saavuttavan opti- maalisen veden- käytön tehok- kuuden, mikä tarkoittaa veden käytön vähen- tämistä, veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä pro- sesseissa sekä jäteveden käsitte- lyä ympäristönor- mien mukaisesti ennen jäteveden johtamista. | Keskeisiä EU:n direktiivejä tiivi 2018/851/EU (jätepuitedirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuitedirek- tiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden mittaamisessa käytettävän ympäris- töarviointityökalun kehittämisessä otettiin huomioon kansainväliset stan- dardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Responsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästöstandardit. Ei perustu vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat. | 2019 | Vuoden 2019 painopis- teenä oli nyky- tilanteen kartoitta- minen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Tällä lyhyen aikavälin suhteellisella tavoitteella on suora ja välitön tus tehtaiden vedenkäyttöön. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta käyttämällä ristöarviointityökalua, jossa toimittajia arvioidaan asteikolla viiteen, jossa yksi on alhaisin ja viisi on korkein arvosana. Arvosana viisi tarkoittaa, että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100-prosenttista vedenkäytön tehokkuutta varten ja että se on edistynyt tavoitteessa merkittävästi. Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräysten noudattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä vedenkäytön tehokkuudessa, ja arvosanat yksi ja kaksi tarkoittavat, on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Lindex-divisioona vaiheittain luopumaan toimittajista, joiden arvosana on oinnin piirissä ovat toimittajat, jotka toimivat vesi-intensiivisellä Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä ja lisäämällä veden kierrätystä, että laadullisesti kolmannen osapuolen tekemien jätevesitestausten avulla. Ulkopuolinen taho ei ole nut tavoitetta, ja se on vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä esimerkiksi tuotantomaiden kansalaisjärjestöjen ja muiden kanssa, jotta määritellyt vesiriskit voidaan tunnistaa ja niihin puuttua. Näiden kumppanuuksien tarkoitus on auttaa ymmärtämään haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen perusteella. |
Lindex- divisioona | Ympäristö- politiikka: Tavoite liittyy suo- raan politiikassa mainittuun tavoit- teeseen vähentää vedenkäyttöä koko arvoketjussa ja keskittyä erityisesti vesi-intensiivisiin materiaaleihin ja tuotantoproses- seihin. | Vuoteen 2030 mennessä 80 prosentilla kaupallisten tuotteiden toimit- tajista pitäisi olla kattavat vesi- huoltoperiaatteet käytössä. Pitkän aikavälin tavoit- teeseen kuuluu ekosysteemien ennallistaminen ja vesistöalueta- son vesihuollon parantaminen, mistä hyötyvät sekä toimittajat että paikalliset yhteisöt. | Keskeisiä EU:n direktiivejä tiivi 2018/851/EU (jätepuitedirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuitedi- rektiivi). Lisäksi toiminnan tehok- kuuden mittaamisessa käytettävän ympäristöarviointityökalun työkalua kehittämisessä kehitettäessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Responsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästöstandardit. Ei perustu vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat. | 2019 | Vuoden 2019 painopis- teenä oli nykyti- lanteen kartoitta- minen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Tavoitteen arvosana, kykenee todentamaan toimet, joihin se on ryhtynyt vedenkäytön vähentämiseksi ja jäteveden kierrättämiseksi ja että se EU:n säädöksiä ja kansainvälisiä standardeja että konsernin ympäristö- politiikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan merkittävämpi ja laajempi vaikutus veden laatuun ja saatavuuteen alueellisella maailmanlaajuisella tasolla. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta käyttämällä ristöarviointityökalua, jossa toimittajia arvioidaan asteikolla viiteen, jossa yksi on alhaisin ja viisi on korkein arvosana. Arvosana viisi tarkoittaa, että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100-prosenttista vedenkäytön tehokkuutta varten ja että se on edistynyt tavoitteessa merkittävästi. Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräysten noudattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä vedenkäytön tehokkuudessa, ja arvosanat yksi ja kaksi tarkoittavat, on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Arvioinnin toimittajat, jotka toimivat vesi-intensiivisellä alalla. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä lisäämällä kierrätystä, että laadullisesti kolmannen osapuolen tekemien jätevesitestausten avulla. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tetta, ja se on vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä tuotantomaiden kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien jotta määritellyt vesiriskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan Näiden kumppanuuksien tarkoitus on auttaa ymmärtämään haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien |
Hallituksen toimintakertomus
68
E3–4
Mittarit ja vedenkulutus
Lindex-konsernin merkittävät vesivaroja koskevat ympä-
ristövaikutukset ovat pääasiassa peräisin sen arvoketjusta
eivätkä niinkään sen omista toiminnoista. Tämän vuoksi
konserni ei julkista tietoja oman toimintansa vedenkulutuk-
sesta.
E4
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4–1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen moni-
muotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Lindex-konsernilla ei ole tällä hetkellä erityistä biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaa siirtymä-
suunnitelmaa. Konserni aikoo kuitenkin laatia ja hyväksyä
suunnitelman lähitulevaisuudessa ja sisällyttää biologisen
monimuotoisuuden entistä tiiviimmin strategiaansa ja liike-
toimintamalliinsa.
E4–2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia ja riskejä. Tämän politiikka ja siihen liittyvät
yksityiskohdat on esitelty luvussa
MDR-P Olennaisten
kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperi-
aatteet.
Politiikkaan sisältyy sitoumus ehkäistä ja vähentää konser-
nin arvoketjun vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen
ja luonnon ekosysteemeihin. Politiikassa käsitellään biologi-
sen monimuotoisuuden vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä,
kuten maaympäristön tilan heikentymistä, maankäytön
muutosta, ilmastonmuutosta ja pilaantumista.
Jotta konserni voisi saavuttaa maankäyttöä ja biologista
monimuotoisuutta koskevat maailmanlaajuiset tavoitteet, se
keskittyy ensisijaisesti vähentämään riippuvuutta luonnon-
varoista ja maa-alueista, joita tarvitaan konsernin tuotteiden
valmistamiseen. Omien tuotemerkkien tuotteiden osalta
tämä saavutetaan lisäämällä kierrätysmateriaalien käyttöä
sekä konsernin kiertotalousmallilla, jolla pyritään irrotta-
maan kasvu resurssien käytöstä. Konserni sitoutuu siihen,
ettei metsäkatoa tai muita luonnon ekosysteemien muutok-
sia aiheuteta, ja lisää materiaalien jäljitettävyyttä.
Konserni keskittyy parantamaan ekosysteemien eheyttä
kehittämällä maankäyttöä ja ostamalla vastuullisilta toimit-
tajilta peräisin olevia raaka-aineita, koska niillä on pienin
vaikutus maaperään ja ne on tuotettu kunnioittaen ihmis-
oikeuksia. Politiikassa käsitellään myös vaikutuksia, joita
Lindex-divisioonan sitoutumisella uudistuvaan maatalouteen
on yhteisöihin. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymis-
tapa sekä ekosysteemivaikutusten että sosiaalisten seu-
rausten turvaamiseksi tiloilla, joiden kanssa Lindex-konserni
tekee suoraa yhteistyötä.
Biologinen monimuotoisuus liittyy läheisesti muihin esimer-
kiksi vettä, pilaantumista ja ilmastoa koskeviin ympäristö-
vaikutuksiin. Jotta biologisen monimuotoisuuden vähene-
mistä voitaisiin edelleen rajoittaa, on välttämätöntä puuttua
kaikkiin näihin vaikutuksiin. Niitä kuvataan kohdissa
E1
Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen
ja
E3 Vesivarat
.
E4–3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on puuttunut biologiseen monimuotoisuu-
teen ja ekosysteemeihin liittyviin merkittäviin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin erilaisin toimin.
Hallituksen toimintakertomus
69
Lindex-divisioonan toimet
•
käytöstä: Lindex-divisioona vähentää ympäristövai-
kutuksiaan optimoimalla tuotevolyymit, siirtymällä
kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja lisäämällä
kierrätyskuitujen käyttöä. Tämä vastaa SBTN:n
(Science Based Targets for Nature) viitekehystä, jonka
tavoitteena on minimoida riippuvuus maa- ja luon-
nonvaroista. Lisätietoja strategiasta löytyy kohdasta
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
. Vuonna 2025
Lindex-divisioona lisäsi kierrätyskuitujen käyttöä pai-
non perusteella 73 (2024: 58) prosenttiin.
•
hallintaa parantamalla: Lindex-divisioonan tavoitteena
on, että kaikki materiaalit hankitaan uusiutuvista tai
kierrätetyistä lähteistä vuoteen 2026 mennessä. Tavoit-
teen saavuttamisessa käytetään avuksi esimerkiksi
Textile Exchange -järjestön vastuullisten käytäntöjen
standardeja. Lisäksi Lindex-divisioona parantaa jäljitet-
tävyyttä luomalla suoria kumppanuussuhteita puuvillan
viljelijöiden ja kierrätyskuitujen tuottajien kanssa, mikä
takaa vastuullisuuden kuidun tuotannosta valmiisiin
vaatteisiin.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona lisäsi uusiutuvista
tai kierrätetyistä lähteistä peräisin olevien kuitujen
kokonaisosuuden 91 (2024: 88) prosenttiin. Jäljitet-
tävyyden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Lindex-divi-
sioona investoi Textile Genesis -nimiseen jäljitettävyys-
alustaan. Ensimmäiseksi alustalle lisätään divisioonan
puuvillantuottajat ja sitten MMCF-tuottajat. Tavoitteena
on, että kaikki materiaalit on lisätty alustalle vuoden
2027 loppuun mennessä.
•
Lindex-divisioona tukee puuvillan tuottajien siirtymistä
luomuviljelyyn ja uusiutuvaan maatalouteen hankki-
malla puuvillaa suoraan näiltä tuottajilta. Tavoitteena
on parantaa maaperän terveyttä, lisätä hiilen sidontaa
ja edistää biologista monimuotoisuutta.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona solmi lisää suoria
kumppanuuksia puuvillanviljelijöiden kanssa, ja ne
toimittavat yhteensä 8 prosenttia kaikesta puuvillasta.
•
oona vähentää vedenkäyttöä ja ylläpitää veden laatua
kaikessa toiminnassaan ja kaikkialla toimitusketjus-
saan. Yksityiskohtaisia tietoja näistä aloitteista on
esitetty kohdissa
E2 Pilaantuminen
ja
E3 Vesivarat
.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
maankäytöstä
•
•
maatalouskäytäntöjen jatkuva parantaminen
Kukin toimintasuunnitelma on sidottu erityisiin tavoitteisiin
ja aikatauluihin, kuten tuotteiden 15 prosentin kierrätyskui-
tusisällön saavuttaminen 70 prosentissa tuotteista vuoteen
2026 mennessä sekä kiertotalouden liiketoimintamallien
5 prosentin liikevaihto-osuuden varmistaminen ja uusiutu-
vaan ja kierrätettyyn puuvillaan siirtyminen vuoteen 2030
mennessä.
Lindexin vahva läsnäolo tuotantomaissa mahdollistaa sen,
että Lindex-divisioona voi tehdä vesihuollon käytäntöjä kos-
kevaa yhteistyötä suoraan paikallisten toimittajien kanssa ja
toimia yhteistyössä maatilaryhmien kanssa. Lisäpalautetta
kerätään yhteistyössä Textile Exchange -järjestön kanssa.
Paikallisen sitouttamisen ansiosta Lindex-divisioona voi
sisällyttää alueellisen ymmärryksen ja luontoon perustuvat
ratkaisut biologista monimuotoisuutta koskeviin aloitteisiinsa
ja varmistaa, että käytännöt vastaavat kunkin alueen erityis-
tarpeita. Tätä sitouttamista vahvistetaan tulevaisuudessa.
Lindex-divisioona ei tällä hetkellä käytä toimintasuunnitel-
missaan biologisen monimuotoisuuden kompensaatioita,
koska se keskittyy suorien vaikutusten vähentämiseen ja
kestäviin käytäntöihin.
Stockmann-divisioonan toimet
•
kinoille tuotteita, joiden raaka-aineisiin sovelletaan
EU:n metsäkatoasetusta (EUDR). EUDR:än noudat-
tamiseksi Stockmann-divisioona on arvioinut valmiu-
tensa täyttää tulevat sääntelyvaatimukset. Vuonna
2025 Stockmann-divisioona päivitti EUDR:n toimeen-
panosuunnitelmaa asetukseen ja divisioonan tuotevali-
koimaan tehtyjen muutosten perusteella.
•
yhtiön oman tuotemerkin vaatteiden ja asusteiden
biologista monimuotoisuutta koskevien vaikutusten
arvioinnin. Arvioinnissa keskityttiin tason 1 toimittajiin.
Jotta arviointi voidaan laajentaa koskemaan myös
materiaalituotantoa, jossa merkittävimmät vaikutukset
ilmenevät, Stockmann-divisioona pyrkii parantamaan
tiedon saatavuutta koko toimitusketjussaan. Divisioona
aikoo päättää tunnistettujen olennaisten vaikutusten
mittareista vuoden 2026 aikana.
•
riaalien osuutta mallistoissaan. Vuonna 2025 osuus oli
3,39 (2024: 2,85) prosenttia.
Molempien divisioonien suunniteltujen toimien toteuttami-
nen ei edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomame-
noja (CapEx).
Hallituksen toimintakertomus
70
E4–4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikatauluun sidottuja tavoitteita, jotka liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoittee-
seen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon
tavoite perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoitteen
perusarvo
Tulokset
2024
Tulokset
2025
Lisätiedot
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen sitoutua siihen, että metsäkatoa tai muuta luonnon ekosysteemien muutta- mista ei tapahdu kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2030 mennessä maankäyttöön liittyviä FLAG-päästöjä on vähennetty (metsä, maa ja maatalous) prosenttia. Tähän tavoitteeseen sisältyvät biologista monimuotoisuutta säilyt- tävät käytännöt, maaym- päristön tilan heikkene- misen minimoiminen ja uudistavien käytäntöjen edistäminen. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten viiteke- hysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • • | Tavoite sisältää toi- mitusketjun alkupään Tason 4 toimittajien päästöt. | 2022 | 53 802 tonnia CO 2 e | 42 272 tonnia CO 2 e (21 % vähennys) | 43 293 tonnia CO 2 e (20 % vähennys) | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Näiden abso- luuttisten tavoitteiden asettamisessa ei ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuo- toisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun poliittiseen tavoittee- seen sitoutua siihen, että metsäkatoa tai muuta luonnon ekosys- teemien muuttamista ei tapahdu ja että kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikesta puuvillasta on jäljitet- tävissä tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehys- ten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2023 | 87 % | 93 % | 93 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen sitoutua siihen, että metsäkatoa tai muuta luonnon ekosysteemien muutta- mista ei tapahdu kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2026 men- nessä 100 prosenttia kaikista selluloosapoh- jaisista muuntokuiduista on jäljitettävissä tunnus- tettujen sertifiointijärjes- telmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehys- ten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2023 | 97 % | 99 % | 97 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Tätä tavoitetta asetettaessa ei ole käytetty ekologisia kynnysar- voja tai luonnon oita. Tavoite on suhteellinen. WWF antoi palautetta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. |
Hallituksen toimintakertomus
71
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoittee-
seen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon
tavoite perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoitteen
perusarvo
Tulokset
2024
Tulokset
2025
Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen riippuvuutta luonnon- varoista ja tuotteiden tuottamiseen tarvitta- vasta maa-alasta. | Vuoteen 2026 men- nessä 70 prosenttia kista tuotteista sisältää vähintään 15 prosenttia kierrätysmateriaaleja. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehys- ten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2021 | 16 % | 59 % | 74 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Tätä tavoitetta asetettaessa ei ole käytetty ekologisia kynnys- arvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompen- saatioita. Tavoite on suhteellinen ja osuutta tuotettujen kappaleiden määrästä. WWF antoi palautetta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. Vuoden 2024 tulos on tarkistettu vuoksi. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen parantaa ekosysteemien eheyttä parantamalla maankäytön hallintaa käyttämällä raa- ka-aineita kestävästi hoidetuista lähteistä, jotka minimoivat vaiku- tukset ja kunnioittavat ihmisoikeuksia. | Vuoteen 2026 men- nessä 100 % Lindexin materiaaleista kierrä- tetään ja/tai hankitaan kestävästi (tunnustettu- jen sertifiointijärjestel- mien kautta). | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehys- ten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2018 | 0 % | 88 % | 91 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksil- taan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityi- sesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon käytön ja laadun osalta. Tavoitteita ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. Tavoite suhteellinen. WWF antoi palautetta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittui- hin tavoitteisiin, jotka koskevat jatkuvan parantamisen ja parhaiden käytäntöjen varmistamista sekä aktiivista sitoutumista maiseman paran- tamiseen ja uuden sukupolven töjen edistämiseen, kuten uudistavaan maatalouteen. | Vuoteen 2030 men- nessä 100 % Lindexin neitseellisestä puuvil- lasta tulee viljelijöiltä, joiden kanssa teemme suoraa yhteistyötä varmistaaksemme siirtymisen luonnonmu- kaiseen ja uudistavaan maatalouteen. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehys- ten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa kos- kevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2024 | 5 % | 5 % | 8 % | Maan käyttöön liittyvä sitoutumistavoite: Lindex divisioona edistää aktiivisesti viljelyn tunnistetuilla riskialueilla tekemällä yhteistyötä suoraan viljelijöiden kanssa ja varmistamalla siirtymisen luonnonmukaiseen ja uudistavaan maatalouteen. Tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai kompensaatioita. Tavoite WWF antoi palautetta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ’Kickstarting Biodiversity Program’. |
Stockmann-divisioonan tämänhetkinen tavoite on noudattaa EU:n metsäkatoasetusta (EUDR).
Tarkemmista biologista monimuotoisuutta koskevista tavoitteista päätetään vuoden 2026 aikana.
Hallituksen toimintakertomus
72
E4–5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja
ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvien vaikutusten mittaaminen
Lindex-konsernilla ei ole omia toimipaikkoja, jotka sijaitse-
vat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla
tai niiden läheisyydessä. Yhtiö on kuitenkin tunnistanut
olennaisia vaikutuksia useilla eri alueilla: maankäytön
muutos, vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
sekä makean veden käytön muutos. Keskeiset riskit liittyvät
raaka-aineiden, erityisesti puuvillan ja puupohjaisten kuitu-
jen, käyttöön sekä tuotantoprosesseihin, erityisesti arvoket-
jun yksiköihin, joissa tehdään märkäkäsittelyä. Konserni ei
julkista biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutusmit-
tareita, koska olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-
det johtuvat ensisijaisesti sen arvoketjusta eikä sen omista
toiminnoista.
Hallituksen toimintakertomus
73
E5
Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5 –1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä keskeisiä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä
politiikka ja siihen liittyvät yksityiskohdat on esitelty luvussa
MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
vahvistetut toimintaperiaatteet.
Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta Lindex-konserni
on sitoutunut seuraaviin tavoitteisiin:
•
ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja uusien
liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi
•
periaatteiden noudattaminen, joiden avulla
varmistetaan, että tuotteet ja materiaalit pysyvät
mahdollisimman korkealaatuisina ja pitkään kierrossa
•
optimointi, jätteiden syntymisen ehkäisemisen sekä
pilaantumisen ehkäiseminen
•
vaikutuksista maksimoimalla tuotteiden arvo,
vähentämällä liikatuotantoa ja skaalaamalla
kiertotalouden liiketoimintamalleja ja palveluja
•
edellä sekä hyödyntäen uusiutuvia tai kierrätettyjä
materiaaleja
• Aktiivinen yhteistyö toimialan sidosryhmien kanssa
kierrätysmateriaalien ja käytettävissä olevien
kiertotalouden ratkaisujen lisäämiseksi
•
kehittäminen, joka pitää tuotteet ja materiaalit
kierrossa, on resurssitehokas ja toimii uusiutuvalla
energialla.
Konserni lisää myös tuotteiden pitkäikäisyyttä hoito-,
korjaus- ja uudelleenmyyntipalveluilla ja edistää vastuullista
kulutusta avoimella viestinnällä. Konserni edellyttää kaikilta
yhteistyökumppaneiltaan kiertotalouden periaatteiden
noudattamista ja avoimuuden varmistamista jätteiden
syntymisen ehkäisemisessä.
E5 –2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimet ja resurssit
Lindex-konserni on kehittänyt ja toteuttanut molemmissa
divisioonissa keskeisiä toimia, jotka keskittyvät resurssien
käytön optimointiin ja kiertotalouden käytäntöjen edistämi-
seen. Toimet ovat konsernin vastuullisuustavoitteiden ja
ympäristöpolitiikan mukaisia, ja ne on suunniteltu täyt-
tämään resurssien käytön, kiertotalouden ja resurssien
kohdentamisen vaatimukset. Näiden toimien toteuttaminen
molemmissa divisioonissa ei edellytä merkittäviä toiminta-
(OpEx) tai pääomamenoja (CapEx).
Lindex-divisioonan toimet
•
vasti vähentämään ylituotantoa. Ilmastosiirtymäsuun-
nitelman avulla kehitettiin selkeä suunnitelma, jolla
kasvu ja kestävät käytännöt tasapainotetaan ja varmis-
tetaan, että jokaisesta tuotteesta saadaan maksimaali-
nen arvo normaalihintaisen myynnin, alennusmyyntien
ja kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisen
avulla.
• Kiertotalouteen perustuva tuotteiden suunnittelu:
Lindex-divisioonalla on käytössään kymmenen kierto-
talouden mukaista suunnitteluperiaatetta, joilla pyritään
pidentämään tuotteiden käyttöikää ja parantamaan nii-
den kierrätettävyyttä. Näissä periaatteissa keskitytään
suunnitteluun, jonka tavoitteena on käyttöä kestävät
tuotteet, kierrätysmateriaalien käyttö ja eri kierrätyss-
tandardien noudattaminen.
Vuonna 2025 divisioona jatkoi suunnitteluperiaatteiden
yhdenmukaistamista ESPR-asetuksen säännöksiin.
Työtä asetuksen kaikkien periaatteiden sisällyttämi-
seksi päivittäiseen toimintaan tehdään parhaillaan.
Tavoitteena on vahvistaa kestävyysvaatimuksia ja
materiaalistrategiaa vaatimustenmukaisuuden yllä-
pitämiseksi, hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia
ja varmistaa, että kaikki liiketoimintastrategiat, kuten
tuotetarjonta, sisäänoston ja valikoiman suunnittelu,
asiakaslupaus ja tuotemerkkialusta, perustuvat suun-
nitteluperiaatteisiin.
•
Lindex-divisioona on edistynyt tuotteiden ja materiaa-
lien kierrossa pitämisessä optimoimalla toimitusketju-
aan, kehittämällä kumppanuuksia ja ottamalla käyttöön
järjestelmiä, kuten RFID-merkinnät ja tietoon perus-
tuva ennakointi, sekä myös jätteiden ja liikatuotan-
non vähentäminen suunnittelussa. Kaikkikanavaisen
jakelukeskuksen kaltaisilla hankkeilla ja yhteistyöllä
Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin kaltaisten
kumppaneiden kanssa pyritään tekemään tekstiilijät-
teen kierrätyksestä suljettu kierto ja varmistaa kierrä-
tyskuitujen saatavuus, jotta voidaan lisätä joustavuutta
ja vähentää riippuvuutta luonnonvaroista.
Vuoden 2025 aikana Lindex-divisioona liittyi Tekstil-
prohon perustajajäseneksi. Tekstilpro on norjalainen
tuottajavastuuorganisaatio, joka auttaa muoti- ja
tekstiilialaa käsittelemään tekstiilijätettä EU:n jätepuite-
direktiivin mukaisesti.
Hallituksen toimintakertomus
74
•
kehittää asiakaslähtöisiä, kannattavia ja skaalautuvia
kiertotalouden liiketoimintamalleja ja palveluita ja
kouluttaa asiakkaita kestävämpiin kulutustottumuksiin.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona laajensi käytettyjen
lastenvaatteiden tarjontaa seitsemään uuteen
myymälään. Käytettyjä lastenvaatteita on nyt
myynnissä yhteensä 13 myymälässä (10 Ruotsissa
ja 3 Suomessa). Divisioona laajensi myös naisten
käytettyjen vaatteiden tarjontaa Norjassa yhteen
myymälään, ja nyt myymälöitä on yhteensä viisi.
Vuoden 2025 aikana Lindex-divisioona aloitti myös
käytettyjen vaatteiden myynnin kuluttajalta kuluttajalle
Revive Retail -verkkoalustalla.
•
divisioona noudattaa pakkauksissa kiertotalouden
periaatteita eikä käytä pakkausmateriaaleja
tarpeettomasti. Vuonna 2025 muovipakkauksista
97 prosenttia valmistettiin 100-prosenttisesti
kierrätetystä ja kierrätettävästä materiaalista.
Kuljetuksissa käytettyjen muovipakkausten
kierrätettävyys on arvioitu pakkausohjeiden, nimettyjen
pakkaustoimittajien tuottaman muovin ja pistokokeiden
perusteella. Ruotsin, Norjan, Suomen ja Liettuan
myymälöissä toteutettavilla tuotteiden keräysohjelmilla
pyritään pidentämään tuotteiden käyttöikää
uudelleenkäyttö- ja kierrätysaloitteilla, joita toteutetaan
yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi Fretexin ja
Myrornan, kanssa.
•
edellyttää yhteistyötä kaikkialla arvoketjussa.
Kumppanuudet tekstiilien kierrättäjien, kuten
Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin, kanssa
ovat avainasemassa tekstiilien kierrätyksen
skaalaamisessa. Lisäksi Lindex-divisioona tekee
yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuu
toimialan hankkeisiin, jotka tukevat kiertotalouteen
siirtymisen edellyttämää perustavanlaatuista muutosta.
Esimerkiksi Lindex-divisioona osallistui Boråsin
tiedepuiston demonstraatioon, jossa tutkittiin, miten
teknologisia innovaatioita, liiketoimintamalleja,
toimintatapoja, käyttäytymistä ja infrastruktuuria pitäisi
kehittää, jotta järjestelmämuutos voisi toteutua.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
maksimointi volyymin optimoinnilla, pienentämällä
alennusmyyntien alennuksia ja normaalihintaisen
myynnin lisäämisellä sekä kiertotalouden
liiketoimintamalleilla.
•
kierrätettävyyteen perustuvat tuotteet, jotka edistävät
divisioonan siirtymistä kiertotalouden mukaiseen
liiketoimintaan ja edistää itse kiertotaloutta.
•
Resurssitehokkaat, uusiutuvalla energialla toimivat
tuotantoprosessit, joissa keskitytään uudelleenkäyttöön
ja kierrätykseen ja jotka sopivat kiertotalouden
liiketoimintamalleihin.
•
pitkäikäisyyden parantaminen hoito-, korjaus- ja
uudelleenmyyntipalveluiden avulla.
Lindex-divisioonan toimet kattavat sekä arvoketjun alku-
että loppupään.
Stockmann-divisioonan toimet
•
luominen ja toteuttaminen omille tuotemerkeille.
Vuonna 2025 Stockmann alkoi kartoittaa ESPR-
asetuksen mukaisia kiertosuunnitteluperiaatteita
koskevia valmiuksiaan. Tavoitteena on lisätä
kierrätysmateriaalien käyttöä ja parantaa
tuotetestauksen seurantaa tuotteiden kestävyyden
varmistamiseksi. Toimintasuunnitelmat resursseineen
ja aikatauluineen laaditaan myöhemmin. Työ
kiertosuunnittelun periaatteiden sisällyttämiseksi
päivittäiseen toimintaan on käynnissä.
• Laajempi valikoima kierrätysmateriaaleja sisältäviä
tuotteita: Stockmann-divisioonan tavoitteena on
lisätä vastuullisesti hankittuja materiaaleja sisältävien
tuotteiden määrää divisioonan premium-tuotteiden
tarjoomassa. Tällä hetkellä Stockmann-divisioonalla
ei ole saatavilla määrällistä dataa siitä, kuinka paljon
divisioona on saanut kasvatettua vastuullisesti
hankittujen tuotteiden määrää. Divisioona asettaa
etusijalle sellaiset myytävän tavaran toimittajat, jotka
tarjoavat kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita,
ja divisioona arvioi omien tuotemerkkiensä kestävyyttä
asteikolla 1–4, jossa yksi tarkoittaa, että kestävyyttä ei
ole otettu huomioon, ja neljä tarkoittaa tuotemerkkiä,
joka perustuu kestävyyteen.
•
vähentäminen: Vuonna 2025 Stockmann-
divisioona päivitti toimittajaohjeensa, joihin
sisältyy pakkausohjeet, joilla vähennetään
omien merkkituotteiden kuljetuksissa käytettäviä
pakkausmateriaaleja. Pakkausmuovit muodostavat
suurimman osan divisioonan muovijätteestä.
•
pidentämiseksi: Neljässä Stockmann-divisioonan
tavaratalossa Suomessa on vaatteiden keräysohjelma
tekstiilien kierrätyksen tehostamiseksi. Keräysohjelmia
toteutetaan yhdessä kumppaneiden, kuten Helsingin
seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ja Lounais-Suomen
Jätehuollon (LSJH) kanssa. Stockmannin tavarataloilla
on myös ompelupalvelu, jossa voi korjauttaa
Stockmannilta tai muualta ostettuja tuotteita tai teettää
niihin muutoksia.
•
kiertotalouden liiketoimintamalleilla toimiviin
kumppanuuksiin, kuten Relove, joka on Stockmann-
divisioonan pitkäaikainen kumppani ja toimii sekä
Helsingin että Tampereen tavarataloissa, ja Ninyes,
jonka kanssa Helsingin tavaratalo tekee yhteistyötä
käytettyjen lastenvaatteiden myynnissä.
Hallituksen toimintakertomus
75
Stockmann-divisioonalla on omassa toiminnassaan jatkuvia
kiertotalouteen ja kierrätykseen liittyviä toimia, jotka
liittyvät ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän kiertotalouden
tavoitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien
lahjoittaminen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja
hyväntekeväisyyteen, jätteiden lajittelun parantaminen
omassa toiminnassa selkeillä kiinteistökohtaisilla
lajitteluohjeilla, muovin määrän vähentäminen
pakkausmateriaaleissa, omien tuotemerkkien tuotteiden
pakkauksia koskevien toimittajaohjeiden päivittäminen,
henkilökunnan opastaminen pakkausmateriaalien käytössä
ja pakkausmateriaaleihin liittyvän kierrätettävyystiedon
tarjoaminen.
Stockmann-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
Kiertotalouden mukaisten suunnitteluprosessien
luominen ja toteuttaminen pidentää Stockmann-
divisioonan omien tuotemerkkien tuotteiden elinkaarta.
Tuotteiden suunnittelu kiertotalouden mukaisesti
vähentää jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
•
suunnittelu kiertotalouden mukaisesti vähentää jätteen
määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
•
tuotteita: Kierrätysmateriaaleja sisältävien tuotteiden
valikoiman laajentaminen lisää asiakkaiden
mahdollisuuksia ostaa tuotteita, joilla on pienempi
ympäristöjalanjälki.
•
ja markkinoinnilla valistetaan asiakkaita vastuullisista
kulutuskäytännöistä ja kannustetaan heitä tekemään
tietoisempia ostopäätöksiä.
Yllä esitetyt toimenpiteet ovat jatkuvia ja linkittyvät vuosien
2022–2025 strategiakauden tavoitteisiin. Vuonna 2026
Stockmann-divisioona päivittää toimintasuunnitelmansa ja
lisää siihen olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän kiertotalouteen
liittyvät toimenpiteet päivitetään vuosittain. Toimenpiteet
kattavat Stockmann-divisioonan omat toiminnot kaikissa
toimintamaissa.
E5 –3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut kiertotalouden liiketoiminta-
malliin siirtymistä ja konsernin ympäristöpolitiikan toteutu-
mista koskevia tavoitteita. Näillä vapaaehtoisilla tavoitteilla
pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia, parantamaan
resurssitehokkuutta ja edistämään kierrätettyjen ja vastuulli-
sesti hankittujen materiaalien käyttöä.
Hallituksen toimintakertomus
76
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä poli-
tiikka ja lyhyt kuvaus
suhteesta politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteelli-
nen näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeim- massa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, opti- moida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen synnyn ja saastumisen. | Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden liiketoimintamallit ja -palvelut, kuten jälleenmyynti, vuokraus tai korjauspalvelut, muodostavat 5 prosenttia Lindex- divisioonan koko- naisliikevaihdosta. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa koko arvoket- jun (tuotanto- ketjun alkupää, oma toiminta ja tuotantoketjun loppupää). | 2024 | 0,02 % | 0,02 % | 0,02 % | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatiota ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Edistymistä tarkastellaan ja jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Kiertotalouden liiketoimintamallin tulokset perustuvat käytetyn tavaran myyntiin, jossa myyntiä voidaan seurata muiden kategorioiden myynnin ohella. on osa RMS:n budjettiluokitusta. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeim- massa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, opti- moida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen synnyn ja saastumisen. | Vuoteen 2026 mennessä 100 % Lindex-divisi- oonan materi- aaleista ovat kierrätettyjä ja/tai hankitaan kestä- västi (tunnustettu- jen sertifiointijär- jestelmien kautta). | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2018 | 0 % | 88 % | 91 % | Kestävämmillä materiaaleilla tarkoitetaan materiaa- leja, jotka on valmistettu uusiutuvista lähteistä ja tuotettu menetelmillä, joilla on pienempi negatiivinen vaikutus verrattuna perinteisiin vaihto- ehtoihin Textile Divisioona tekee yhteistyötä alan kumppaneiden, kuten Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin kanssa skaalaamalla tekstiilistä tekstiiliin (textile-to- textile) -kierrätysratkaisuja ja kuluttajanjälkeisiin kierrätettyihin materiaaleihin. Edistymistä tarkastellaan ja jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeim- massa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, opti- moida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen synnyn ja saastumisen. | Vuoteen 2026 mennessä 70 prosenttia kaikista tuotteista sisältää vähintään 15 pro- senttia kierrätys- materiaaleja. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2021 | 16 % | 59 % | 74 % | Tavoitteessa keskitytään käytön lisäämiseen, mikä riippuvuutta neitseellisistä materiaaleista. Divisioona tekee yhteistyötä alan kumppaneiden, kuten Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin kanssa skaalaamalla tekstiilistä tekstiiliin (textile-to-textile) -kierrätysratkaisuja ja varmistaakseen pääsyn kuluttajanjälkeisiin kierrätettyihin materiaaleihin. Edistymistä tarkastellaan ja jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite suhteellinen ja tulos edustaa osuutta tuotettujen kappaleiden määrästä. Vuoden 2024 tulos on tarkistettu vuoksi. |
Hallituksen toimintakertomus
77
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä poli-
tiikka ja lyhyt kuvaus
suhteesta politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteelli-
nen näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeim- massa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, opti- moida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen synnyn ja saastumisen. | Vuoteen 2025 mennessä kaikki paperi- ja muovi- pakkaukset noudattavat divisi- oonan kiertota- louden mukaista materiaali- strategiaa. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa omat toiminnot. | 2020 | 0 % | Vuonna 2024 Lindex-divisioo- nan muovi- pakkauksista 98 prosenttia valmistettiin 100-pro- senttisesti kierrätetystä ja kierrätettävästä materiaalista. | Vuonna 2025 Lindex-divisioo- nan muovi- pakkauksista 97 prosenttia valmistettiin 100-pro- senttisesti kierrätetystä ja kierrätettävästä materiaalista. | Tavoitetta ei saavutettu. nys johtuu pääasiassa eri muovipakkausluokkien välisen jakautumisen muutoksesta. Muovipakka- ukset vähenivät kokonaisuudessaan 28 % vuonna 2025. Kosmetiikkaan liittyvät pakkaukset ovat ainoa luokka, joka ei noudata divisioonan kiertotalous- materiaalistrategiaa. Jatkossa suunnitelmana on siirtyä kosmetiikkapakkauksissa enemmän muovista paperiin. Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatioita ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Tulos on arvioitu Lindex-divisioonan pakkausohjei- den, nimettyjen pakkaustoimittajien ja perusteella. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite on absoluuttinen. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeim- massa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, opti- moida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen synnyn ja saastumisen. | Vuoteen 2025 mennessä kaikilla divisioonan omilla myymälöillä on asianmukaiset ja paperi- ja muovijätevirtojen kierrätysjärjes- telmät. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa omat toiminnot. | 2020 | 89 % | Vuonna 2024 92 % kaikista Lindex-divisioo- nan myymä- löistä pystyi tarjoamaan asianmukai- sen keräys- kierrätysjärjes- telmän, jossa oli mahdollisuus kierrättää sekä paperi- että muovijätettä. 95 % myymä- löistä pystyi kierrättämään muovia ja 97 paperijätettä. | Vuonna 2025 93 % kaikista Lindex-divisioo- nan myymä- löistä pystyi tarjoamaan asianmukai- sen keräys- kierrätysjärjes- telmän, jossa oli mahdollisuus kierrättää sekä paperi- että muovijätettä. 95 % myymä- löistä pystyi kierrättämään muovia ja 96 paperijätettä. | Tavoitetta ei saavutettu. Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatioita ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Edistymistä tarkastellaan ja jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite suhteellinen. |
Hallituksen toimintakertomus
78
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen
näyttö,
johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoitteen
perus-
vuosi
Tavoitteen
Tulokset 2024
perusarvo
Tulokset
Lisätiedot
2025
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Kiertotalouden lyhyen aikavälin tavoitteina on tutkia kehittää Stockmann-divisioonan suunnitteluprosesseja kohti kiertotalouden liiketoimintamalleja, optimoida tuotepakkausmateriaalien käyttöä ja lisätä kierrätysmateriaalin ja sertifioidun materiaalin käyttöä omien tuotemerkkien pakkauksissa, kehittää tuotevalikoimaa kiertotalouden liiketoimintamallien pohjalta sekä lisätä asiakkaiden tietoisuutta vastuullisesta kulutuksesta kierrätysmahdollisuuksista. | Tavoite kattaa omat toiminnot. | 2022 | Tavoitteet on asetettu vuosina 2022– 2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmässä mainitaan jatkuva parantaminen, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Ympäristöjärjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. | ||
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Kiertotalouden pitkän aikavälin tavoitteet ovat suunnitteluprosessien jatkuva kehittäminen uusien kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi, tuote- palveluvalikoiman seuraaminen ja kehittäminen, kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden seuraaminen ja edistäminen sekä yhteydenpito asiakkaisiin ja työntekijöihin. | Tavoite kattaa omat toiminnot. | 2022 | Tavoitteet on asetettu vuosina 2022– 2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. ISO 14001 -standardissa mainitaan jatkuva parantaminen, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Järjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. | ||
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Stockmann-divisioonan -ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti divisioona on asettanut tavaratalojen kierrätysasteelle seuraavan tavoitteen: 75 prosenttia Suomessa ja 60 prosenttia Baltiassa. | Tavoite kattaa omat toiminnot. | 2022 | Suomessa kierrätysaste 79 % Baltiassa 52 % | Suomessa kierrätysaste 80 % Baltiassa 54 % | Tavoitteet on asetettu vuosina 2022– 2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. Tavoite Baltiassa 50 prosenttia, mutta tavoitetta nostettiin 60 prosenttiin vuonna 2024. ISO 14001 -standardissa mainitaan jatkuva parantaminen, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Järjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. |
Hallituksen toimintakertomus
79
E5 –4
Resurssien sisäänvirtaukset
Lindex-divisioonan olennaiset resurssien sisäänvirtaukset
liittyvät tuotteissa ja pakkauksissa käytettyihin
raaka-aineisiin. Stockmann-divisioonan resurssien
sisäänvirtaukset liittyvät muoti- ja kodintekstiilien sekä
kodin kovien tuotteiden valmistuksessa käytettyihin raaka-
aineisiin. Stockmann-divisioonan osalta tiedot kattavat vain
divisioonan omien merkkien tuotteet.
Vuonna 2025 konsernin tuotteet sisälsivät seuraavia
keskeisiä materiaaleja, jotka kattavat 90 % käytettyjen
materiaalien kokonaispainosta:
•
•
•
•
Muihin materiaaleihin kuuluvat materiaalit kuten nahka,
untuva, lasi ja metalli. Näiden materiaalien lisäksi konserni
käytti pakkausmateriaaleina paperia, muovia ja pahvia.
Konsernin tuotteiden ja palvelujen
valmistukseen käytetyt materiaalit
2024 2025
Teknisten ja biologisten materiaa- lien kokonaispaino | 9 598 tonnia | 9 744 tonnia |
Biologisten, kestävästi hankittujen materiaalien prosenttiosuus | 41,7 % | 41,2 % |
Uudelleenkäytettyjen jen komponenttien sekä uusiomateriaalien paino | 4 626 tonnia | 5 438 tonnia |
Uudelleenkäytettyjen jen komponenttien prosenttiosuus | 48,2 % | 55,8 % |
Konserni noudattaa Textile Exchangen standardeja ja serti-
fiointijärjestelmiä, sekä sitoutuu standardeihin kuten Organic
Content -standardiin, In-Conversion Cotton -standardiin,
Global Recycling -standardiin ja Lenzing-standardeihin.
Näitä standardeja sovelletaan puuvillan ja selluloosapoh-
jaisten tekokuitujen kaltaisiin materiaaleihin. Joidenkin
pakkausmateriaalien, kuten kartongin ja paperin, kestävästä
hankinnasta on vain vähän tietoa. Konsernin kaskadikäyttö-
periaate perustuu sen asettamiin tavoitteisiin, jotka liittyvät
kiertotalouteen nojaaviin suunnitteluperiaatteisiin ja kestä-
västi hankittujen materiaalien käyttöön. Kaskadikäyttöperi-
aatteita ei kuitenkaan ole sovellettu materiaalikohtaisesti.
Tavoitteet on esitelty yksityiskohtaisesti kohdassa
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet.
Metodologia resurssien sisäänvirtausten laskemiseen
Tiedot resurssien sisäänvirtauksista kerättiin tilattujen tuot-
teiden painoista, lukuun ottamatta kovia asusteita ja joitakin
kovia kodintuotteita, kuten kelloja ja joulukoristeita, niiden
monimutkaisen rakenteen vuoksi. Pakkauksia koskevat
tiedot kerättiin tuotteiden myyntipakkausten, verkkokaupan
muovipussien, ostoskassien, markkinointimateriaalien, myy-
mälöissä jaettavien lahjapakkausten ja kuljetuspakkausten
materiaalien painosta. Uudelleenkäytettyjä ja kierrätettyjä
materiaaleja koskevissa tiedoissa ei ole päällekkäisyyttä.
Konserni ei kykene raportoimaan resurssien sisäänvirtauk-
sia koskevia tietoja koko yhtiön osalta. Lindex-divisioonan
painopiste on tekstiilituotteiden tietojen raportoinnissa, eikä
kosmetiikan osalta raportoida mitään luokkaa. Lähestymis-
tapaa arvioidaan tulevaisuudessa. Stockmann-divisioonan
osalta tiedot sisältävät vain Stockmann-divisioonan oman
tuotemerkin tuotteet eivätkä sisällä muita tuotemerkkejä.
Pääsy muiden tuotemerkkien tietoihin riippuu pitkälti muiden
tuotemerkkien omista raportointiprosesseista, ja päällekkäi-
sen raportoinnin välttämiseksi Stockmann-divisioona ei pyri
pääsemään käsiksi näihin tietoihin. Muu ulkopuolinen taho
kuin kestävyysselvityksen varmentaja ei ole validoinut näitä
tietoja.
E5 –5
Resurssien ulosvirtaukset
Lindex-divisioonan tuotantoprosessista syntyvät keskeiset
tuotteet ovat naisten muoti, alusvaatteet, lastenvaatteet,
kosmetiikka ja asusteet. Lindex-divisioonalla on käytössään
kymmenen kiertotalouden mukaista suunnitteluperiaatetta,
ja divisioona on keskittynyt näiden periaatteiden juurrutta-
miseen osaksi järjestelmiä ja toimintatapoja. Suunnittelupe-
riaatteet on kuvattu alaluvussa
E5–2 Resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
. Kaikki divisi-
oonan tuotteet kuuluvat näiden suunnitteluperiaatteiden
soveltamisalaan.
Stockmann-divisioonan tuotantoprosesseissa syntyvät
tuotteet ovat divisioonan oman merkin tuotteet, kuten
muoti- ja kodintavaran tekstiilit ja kodin kovat tuotteet,
kuten astiat, puiset keittiövälineet, lasi- ja keramiikkatuot-
teet, korit, valokuva- ja julistekehykse, sekä muut pienet
koriste-esineet. Näiden lisäksi Stockmann-divisioona myy
muiden tuotemerkkien tuotteita, kuten muotia, kosmetiikkaa
ja elintarvikkeita. Stockmann-divisioona ei kuitenkaan tuota
näiden tuoteryhmien tuotteita. Stockmann-divisioona on
alkanut kartoittaa ESPR-asetuksen mukaisia kiertosuun-
nitteluperiaatteita koskevia valmiuksiaan, kuten kohdassa
E5–2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit
on kuvattu. Stockmann-divisioona ei vielä pysty
julkaisemaan luetteloa kiertotalouden periaatteiden mukai-
sesti suunnitelluista tuotteista.
Pakkausten osalta konserni on sitoutunut poistamaan
käytöstä tarpeettomat pakkausmateriaalit ja siirtymään
kierrätysmateriaalien käyttöön pakkauksissa. Lindex-divisi-
oona on pyrkinyt poistamaan kertakäyttömuovit kuljetuspak-
kauksista, jotka muodostavat suurimman osan divisioonan
muovijätteestä. Kertakäyttömuovia käytetään vain herkästi
särkyville tai rikki meneville tuotteille. Stockmann-divisioona
Hallituksen toimintakertomus
80
pyrkii aktiivisesti vähentämään muovin käyttöä pakkauk-
sissa ja suosii kartongin käyttöä. Divisioona korostaa
myös kestävien materiaalien käyttöä ja pyrkii minimoimaan
pakkausmateriaalien käytön aina, kun se on mahdollista
tuotteen näkökulmasta. Suurin osa molempien divisioonien
käyttämistä pakkausmateriaaleista käytetään maissa, joissa
kierrätystietoisuus ja -infrastruktuuri ovat kehittyneet, mikä
takaa näiden resurssien paremman hallinnan.
Konsernin markkinoille tuomien tuotteiden odotettu kestä-
vyys vastaa toimialan keskiarvoa eri tuoteryhmissä, kuten
naistenvaatteissa, lastenvaatteissa, alusvaatteissa ja kodin-
tarvikkeissa. Vaikka kestävyyttä ei ole virallisesti arvioitu
alan keskiarvoon verrattuna, arvio tästä perustuu konsernin
resurssien optimointiin ja kiertotalouden mukaisiin suunnitte-
luperiaatteisiin, jotka ovat verrannollisia alan standardeihin.
Tällä hetkellä konsernilla ei ole tietoa omien tuotemerk-
kiensä tuotteiden korjattavuudesta. Molemmat divisioonat
kuitenkin edistävät asianmukaisia tuotteiden huoltokäytän-
töjä ja tarjoavat mahdollisuuksia tuotteiden korjaamiseen,
esimerkiksi tarjoamalla hoito- ja korjausohjeita. Nämä ohjeet
ovat helposti kuluttajien saatavilla molempien divisioo-
nien verkkosivuilla. Lisäksi molemmat divisioonat tukevat
aktiivisesti tuotteiden korjattavuutta tarjoamalla asiakkaille
esimerkiksi korjaustuotteita, kuten suihkeita, vetoketjuja,
vaatelaastareita, ompelupakkauksia, kuminauhoja ja heijas-
tinnauhoja.
Pidentääkseen puuvillan käyttöikää farkkujen osalta,
Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Biostoren kanssa,
jonka tarkoituksena on parantaa farkkukankaan väriä ja
kuntoa. Biostorea käytetään divisioonan kaikissa second-
hand tuotteissa, mutta tuote on myös suoraan asiakkaiden
ostettavissa. Stockmann-divisioona tarjoaa korjauspalvelua
vaurioituneille tuotteille ja antaa asiakkaille mahdollisuuden
antaa palautetta tuotteiden korjauskelpoisuudesta, millä on
suora vaikutus tuotteiden suunnitteluprosesseihin. Kon-
sernilla ei ole käytössä vakiintunutta luokitusjärjestelmää
korjattavuutta varten.
Kierrätettävien aineiden osuus tuotteissa ja
pakkauksissa
2024 2025
Tuotteiden kierrätettävän materiaalin paino (kg) | 2 951 707 |
Tuotteiden kokonaispaino | 7 568 202 |
Tuotteiden kierrätysaste | 39 % |
Kierrätettävien materiaalien osuus pakkauksissa
2024 2025
Pakkausten kierrätettävän materiaalin paino (kg) | 294 308 |
Pakkausten kokonaispaino (kg) | 304 762 |
Pakkausten kierrätysaste (%) | 96,6 % |
Metodologia tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden
laskemiseen
Tuotteiden kestävyyden osalta ei olla huomioitu
elintarvikkeita ja kosmetiikkaa, koska näitä tuotteita ei olla
suunniteltu kestäviksi. Tekstiilituotteiden kierrätettävyyttä
koskevissa laskelmissa ei ole otettu huomioon asusteita tai
kodin kovia tavaroita.
Tekstiilituotteiden osalta laskelma perustuu tilattujen
vaatteiden painoon, jotka ovat täyttäneet alla olevat kriteerit:
•
•
•
•
•
yhteenlaskettuna
Muovipakkausten kierrätettävyys on arvioitu pakkausohjei-
den, nimettyjen pakkaustoimittajien tuottaman muovin ja
pistokokeiden perusteella. Muita merkittäviä oletuksia ei ole
käytetty. Stockmann-divisioonan osalta tiedot sisältävät vain
omien tuotemerkkien tuotteet, eivät muita tuotemerkkejä.
Pääsy muiden tuotemerkkien tietoihin riippuu pitkälti muiden
tuotemerkkien omista raportointiprosesseista, ja päällekkäi-
sen raportoinnin välttämiseksi Stockmann-divisioona ei pyri
pääsemään käsiksi näihin tietoihin. Muu taho kuin kestä-
vyysraportin varmentaja ei ole varmentanut tuloksia.
Hallituksen toimintakertomus
81
Jäte
Vaarallinen jäte (tonneissa) | 14 | 17 |
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten | 1 | 0 |
Kierrätykseen | 4 | 8 |
Muihin hyödyntämistoimiin | 0 | 6 |
Polttoon | 5 | 2 |
Kaatopaikalle | 4 | 1 |
Muuhun loppukäsittelyyn | 0 | 0 |
Radioaktiivinen jäte | 0 | 0 |
Tavanomaiset jätteet (tonneissa) | 4 490 | 5 232 |
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten | 36 | 111 |
Kierrätykseen | 3 269 | 4 275 |
Muihin hyödyntämistoimiin | 0 | 2 |
Polttoon | 1 089 | 749 |
Kaatopaikalle | 96 | 95 |
Muuhun loppukäsittelyyn | 0 | 0 |
Syntyneen jätteen kokonaismäärä | 4 505 | 5 248 |
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä | 1 193 | 847 |
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus | 26,5 % | 16,1 % |
2024 2025
Konsernin merkitykselliset jätevirrat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
elintarviketeollisuuden sivutuotteet (Luokka 3)
•
•
•
Konsernin toimialan kannalta merkitykselliset jätevirrat
•
•
•
•
•
•
•
•
Metodologia jätetietojen laskemiseen
Lindex-konserni noudattaa kansallisia jätelainsäädäntöjä,
jotka velvoittavat tiettyihin jätteiden hävittämistoimiin.
Jätedataa hyödynnettiin suoraan silloin, kun ne olivat
saatavilla konsernin jätehuollon kumppaneilta.
Lindex-divisioonan osalta muovin, pahvin ja paperin
jätevirrat johdettiin toiminnanohjausjärjestelmistä ja
toimittajien raporteista. Koska muovi-, paperi- ja kartonki-
jätteen tarkat luvut eivät ole aina saatavilla – koska osa
jätteestä päätyy myymälä- tai asiakasjätteeksi – arvioita
tehtiin ostettujen määrien perusteella. Muita jätevirtoja
koskevat tiedot saatiin toimittajien raporteista.
Stockmann-divisioonan osalta puuttuvat jätemäärät arvioitiin
käyttämällä neliömetrejä ja työntekijöiden lukumäärää sekä
joitakin todellisia jätemäärätietoja sekä joitakin jätetietoja
aiemmilta vuosilta. Jätetietoja kerättiin 11 kuukauden ajan
(tammi–marraskuu 2025). Joulukuun 2025 tiedot ovat
vuoden 2024 joulukuuhun perustuvia arvioita. Jätetiedot
saatiin jätehuollon raporteista Suomessa ja Latviassa, ja
Virossa laskuista. Datan keskeiset oletukset liittyvät eri
jäteluokkiin ja niiden saatavuuteen jätehuollon raporteissa.
Esimerkiksi joissakin tavarataloissa kartonki, muovi, metalli,
energiajäte, sekajäte ja elintarvikerasva olivat jäteluokkia,
jotka jouduttiin arvioimaan.
Muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja
ei ole validoinut jätetietoja. Konserni pystyy raportoimaan
jätetiedot kaikista yhtiön toiminnoista.
Hallituksen toimintakertomus
82
Taksonomia-asetuksen
8 artiklan mukaiset
tiedot
EU:n taksonomiakelpoinen ja taksonomian
mukainen toiminta
Taustaa
EU:n taksonomia on vastuullisen rahoituksen luokittelu-
järjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta vastuul-
lista taloudellista toimintaa. Sen tavoitteena on yhteisesti
määritettyjen kriteerien ja avoimen raportoinnin avulla lisätä
investointeja sellaiseen toimintaan, joka edistää merkittävästi
ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista Euroopan vihreän
kehityksen ohjelman mukaisesti. EU:n taksonomia koostuu
EU:n taksonomia-asetuksesta (EU 2020/852) ja komission
delegoiduista säädöksistä. Asetuksessa on kuusi keskeistä
ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmas-
tonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen
kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
ja vähentäminen sekä 6) biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Ympäristö-
tavoitteet ohjaavat yrityksiä kestävää taloutta edistävän
toiminnan raportoimisessa.
Lindex-konserni on selvittänyt, mitkä Stockmann- ja Lindex-
divisioonien toiminnoista kuuluvat taksonomian piiriin. Kon-
serni on raportoinut EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti
vuodesta 2021 lähtien. Lindex-konserni seuraa EU-takso-
nomiaan liittyviä seikkoja ja raportoi tiedot EU:n komission
ohjeiden mukaisesti.
Liiketoiminta vähittäiskaupan alalla
Tätä raporttia laadittaessa vähittäiskauppa, joka on Lindex-
konsernin ensisijainen toiminta-alue, ei kuulu EU:n takso-
nomian toimialoihin. Vähittäiskaupalla voi olla merkittävä
vaikutus taksonomian ympäristötavoitteisiin, kuten kierto-
talouteen, mutta sitä koskevia kriteerejä ei ole vielä julkaistu.
Taksonomiakelpoisen taloudellisen toiminnan arviointi
Taksonomiakelpoiset toimet on kuvattu delegoiduissa
taksonomiasäädöksissä, ja niitä varten on olemassa tekniset
arviointikriteerit. Lindex-konsernin kannalta ensisijainen
toiminta, joka on määritelty taksonomiakelpoiseksi ilmastoa
koskevassa delegoidussa säädöksessä 2021/2139, on
toiminta
7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
(Omien
tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta). Lindex-konserni
on arvioinut myös muita mahdollisesti soveltuvia toimia,
mutta on todennut niiden olevan joko epäolennaisia tai
merkityksettömiä, kuten jäljempänä selvennetään.
Talousluvut, jotka koskevat taksonomiatoimintaa
6.5.
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
alittavat tällä hetkellä Lindex-konsernin
määrittelemät olennaisuuden kynnysarvot, joten toiminta on
luokiteltu ei-kelpoiseksi. Lindex-konserni on myös arvioinut
ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen 2023/2486
mukaista taloudellista toimintaa. Vaikka toiminta
3.2. Ole-
massa olevien rakennusten korjaus
koskee Lindex-konser-
nia, siihen liittyvien ennalta määriteltyjen olennaisuusrajojen
mukaisia määriä ei ole saavutettu. Toiminta
5.4. Käytettyjen
tavaroiden myynti
ei ole merkityksellinen konsernin kannalta,
koska Stockmann-divisioonan osalta käytettyjen tavaroiden
myyntiä harjoittavat yhteistyökumppanit ja Lindex-divisioonan
osalta niiden myynti ei ole olennaista.
Kiinteistöomistukset
EU taksonomiassa on määritelty vastuullisen taloudellisen
toiminnan kriteerit kiinteistöliiketoiminnalle (Toiminta
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
). Konsernin
Stockmann-divisioonalla on yhdeksän kiinteistöä –
kahdeksan tavarataloa ja yksi jakelukeskus.
Stockmann-divisioonan tavaratalojen ja jakelukeskuksen
vuokrasopimuksia käsitellään konsernin tilinpäätöksessä
käyttöoikeusomaisuutena IFRS 16:n mukaisesti.
Suurin osa Lindex-divisioonan yli 400 myymäläkiinteistöistä
on käyttöoikeusomaisuutta, ja ne raportoidaan IFRS 16
-standardin mukaisesti. On kuitenkin myös joitakin myymälän
liikevaihtoon perustuvia käyttöleasingsopimuksia, joita ei
raportoida käyttöoikeusomaisuutena ja jotka eivät näin ollen
kuulu toiminnon
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
soveltamisalaan. Lindex-divisioonan uusi kaikkikanavainen
jakelukeskus kuuluu myös toiminnan 7.7 soveltamisalaan,
ja se on sisällytetty EU:n taksonomia-arvioinnin piiriin.
Koska Lindexin kaikkikanavainen jakelukeskus rakennettiin
31. joulukuuta 2020 jälkeen, sen on toiminnan 7.7 mukaan
täytettävä toiminnassa
7.1 Uusien rakennusten rakentaminen
määritellyt kriteerit.
Lindex-divisioonan kahta vanhempaa jakelukeskusta
koskevat käyttöoikeussopimukset irtisanottiin vuoden 2024
alussa, mutta ne ovat kuitenkin edelleen taksonomiakelpoisia
lyhytaikaisen vuokrauksen toimintamenojen osalta.
Taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen
arviointi
Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella
taksonomian mukaiseksi, sen on täytettävä EU:n
määrittelemät tekniset arviointikriteerit. Kriteerien mukaan
toiminnan on ”merkittävästi edistettävä” vähintään yhtä
ympäristötavoitetta ja vältettävä aiheuttamasta ”merkittävää
Hallituksen toimintakertomus
83
haittaa” jollekin muulle viidestä tavoitteesta. Lisäksi konsernin
olisi noudatettava vähimmäistason suojatoimia.
Lindex-konserni on arvioinut, miten ja missä määrin sen
toiminta liittyy taloudelliseen toimintaan, jota voidaan pitää
ympäristön kannalta kestävänä taksonomia-asetuksen (EU)
2020/852 3 ja 9 artiklan mukaisesti. Konserni on keskittynyt
teknisiin arviointikriteereihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen
hillintää koskevan ympäristötavoitteen saavuttamiseen.
Merkittävä edistäminen
EU:n ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen tekniset
arviointikriteerit sisältävät kriteerit ilmastonmuutoksen hillitse-
mistavoitteen saavuttamiseksi toiminnalle
7.7 Rakennusten
hankinta ja omistaminen
. Merkittävää edistämistä koskevissa
kriteereissä edellytetään, että rakennuksella on vähintään
luokan A energiatehokkuustodistus. Lisäksi kriteereissä
edellytetään, että suuria rakennuksia, jotka eivät ole asuin-
rakennuksia, käytetään tehokkaasti energiatehokkuuden
valvonnan ja arvioinnin avulla.
Stockmann-divisioonan käytössä olevaista kiinteistöistä
Jusslan jakelukeskuksen energiatehokkuusluokka on A.
Se täyttää myös LEED-rakennusluokitusjärjestelmän
vaatimukset, ja sillä on Gold-luokitus.
Lindex-divisioonan myymälät sijaitsevat pääasiassa
kauppakeskuksissa tai suurissa rakennuksissa, ja niiden
käytössä on siten vain pieni osa koko kiinteistöstä. Kaikki
vuoden 2025 aikana tehdyt uudet tai uudelleen neuvotellut
vuokrasopimukset, jotka koskevat käyttöoikeusomaisuutta,
kuuluvat toiminnan
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
soveltamisalaan
. Koska todisteiden ja tietojen kerääminen
kiinteistöistä, joissa Lindex-divisioonan myymälät sijaitsevat,
on hyvin työlästä ja koska asianosaisten osapuolten määrä
on hyvin suuri ja Lindexin myymälöiden kattama kiinteistöjen
pinta-ala pieni, Lindex-konserni ei ole tehnyt perusteellista
arviointia siitä, onko Lindex-divisioonan myymälöillä
merkittävä edistävä vaikutus.
Lindex-divisioonan kaikkikanavainen jakelukeskus kuuluu
myös toiminnan
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
soveltamisalaan, koska se rakennettiin 31. joulukuuta 2020
jälkeen. Merkittävää edistämistä koskevissa kriteereissä
edellytetään, että rakennuksen energiatehokkuus on sen
tehokkuustodistuksen mukaan vähintään 10 prosenttia
alhaisempi kuin kansallisissa toimenpiteissä asetetut lähes
nollaenergiarakennusta koskevat vaatimukset. Kriteereissä
edellytetään myös, että pinta-alaltaan yli 5 000 m
2
ten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys mitataan ja että elinkaaren
aikana aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali
(GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta ja se
ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä. Koska uudelle
kaikkikanavaiselle jakelukeskukselle ei ole annettu EPC-luo-
kitusta vuodesta 2025 lähtien, keskus ei ole luokituksen
mukainen, eikä lisäarviointia ole tehty.
Ei merkittävää haittaa
Ei merkittävää haittaa -periaatteen kriteerien mukaan
rakennusten hankintaa ja omistamista koskevassa
toiminnassa on tehtävä perusteellinen ilmastoriskien ja
haavoittuvuuden arviointi ja tunnistettava ja arvioitava
toiminnan kannalta olennaiset fyysiset ilmastoriskit. Lindex-
konserni ei ole toistaiseksi tunnistanut ilmastoriskejä,
mukaan lukien fyysisiä ilmastoriskejä Ei merkittävää haittaa
-periaatteen kriteerien mukaisesti. Konserni päivittää
tilanteensa Ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamisen
osalta, kun ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi on
tehty.
Vähimmäistason suojatoimet
Lindex-konserni on tarkistanut ihmisoikeuksia, lahjontaa
ja korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua koskevat
vähimmäistason suojatoimet, jotka sisältyvät EU:n
taksonomia-asetukseen. Lindex-divisioonan toimenpiteet
ovat linjassa näiden vähimmäistason suojatoimien kanssa,
ja Stockmann-divisioonan toimenpiteet ovat linjassa
lahjontaa, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua koskevien
vähimmäistason suojatoimien kanssa. Stockmann-divisioona
ei kuitenkaan vielä ole ottanut käyttöön ihmisoikeuksia
koskevaa due diligence -prosessia. Stockmann-divisioonan
odotetaan laativan prosessin lähivuosina.
Lindex-konsernin Code of Conduct -toimintaperiaatteissa,
ihmisoikeuspolitiikassa, korruption vastaisissa periaatteissa
ja muissa vastaavissa politiikoissa määritellään periaatteet
ja normit, joita työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja
muiden liikekumppaneiden odotetaan noudattavan. Konserni
on sitoutunut noudattamaan ja edistämään kansainvälisesti
tunnustettuja työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia normeja.
Raportointikauden aikana Lindex-konsernissa ei ole ollut
työlainsäädännön tai ihmisoikeuksien rikkomuksia, eikä
yritystä tai sen johtoa ole tuomittu oikeudessa korruptiosta.
Konserni noudattaa verolainsäädäntöä, mikä tarkoittaa,
että sillä on käytössä verotusta koskeva toimintatapa eikä
verolakeja ole rikottu. Konserni noudattaa reilua kilpailua
koskevaa lainsäädäntöä, eikä ylempää johtoa ole tuomittu
kilpailulainsäädännön rikkomisesta.
Lindex-konserni pyrkii vahvistamaan ihmisoikeuksia koske-
vaa due diligence -prosessiaan varmistaakseen, että se on
yhdenmukainen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden kanssa. Lue lisää ihmisoikeuksista,
lahjonnasta ja korruption torjunnasta tämän raportin luvusta
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
.
Menetelmä EU:n taksonomian keskeisten
tulosindikaattoreiden määrittämiseksi ja
laskemiseksi
Laatimisperiaatteet
Taksonomian keskeisten tulosindikaattorien määritelmät
perustuvat tietojen antamista koskevaan delegoituun sää-
dökseen, joka täydentää taksonomia-asetusta ja noudattaa
asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan 2 kohdan mukaisia
tiedonantovaatimuksia. Taksonomian raportointi kattaa
Hallituksen toimintakertomus
84
Lindex-konsernin molemmat divisioonat eli Stockmannin
ja Lindexin. Tulosindikaattoreiden laskelmat noudattavat
yleisiä olennaisuusperiaatteita, ja ne on määritetty konsernin
taloudellisten raportointitietojen perusteella. Tiedot on esitetty
Lindex-konsernin vuoden 2025 talouskatsauksen konserni-
tilinpäätöksen liitetiedoissa IFRS-standardien mukaisesti.
Kaksinkertaisen laskennan riskiä ei ole, koska soveltuvat
keskeiset tulosindikaattorit tunnistettiin konsernitasolla.
Ainoastaan liiketoimet kolmansien osapuolten kanssa on
otettu huomioon. Liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot
liittyvät kokonaisuudessaan ainoastaan ilmastonmuutoksen
hillintää koskevaan ympäristötavoitteeseen. Prosentti-osuuk-
sien määrittämiseksi taksonomiakelpoinen ja taksonomian
mukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot suh-
teutetaan kokonaisliikevaihtoon, kokonaispääomamenoihin
ja kokonaistoimintamenoihin EU:n taksonomian määritelmien
mukaisesti.
Taulukot, joista käy ilmi EU:n taksonomia-asetuksessa
edellytetty taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus,
löytyvät tämän luvun lopusta.
Liikevaihto
Kokonaisliikevaihto on konsernituloslaskelmassa 31. joulu-
kuuta 2025 ilmoitettu liikevaihto, joka oli 952,3 miljoonaa
euroa, ks. liitetieto 2.2.1.1.
Lindex-konsernin taksonomiakelpoinen liikevaihto lasketaan
alivuokraus- ja käyttöoikeussopimuksista saatavana liike-
vaihtona, joka oli raportointivuonna 18 miljoonaa euroa.
Ainoastaan Stockmann-divisioonan tavarataloilla on liike-
vaihtoa alivuokraus- ja käyttöoikeussopimuksista. Osuus
Lindex-konsernin taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrästä
lasketaan alivuokraus- ja käyttöoikeussopimusten liike-
vaihdon osuutena Lindex-konsernin kokonaisliikevaihdosta.
Lindex-konsernin kannalta merkityksellistä taloudellista
toimintaa koskevan teknisten arviointikriteerien mukaisen
arvion perusteella konserni katsoo, ettei mikään osa se
liikevaihdosta ole taksonomian mukainen.
Pääomamenot (CapEx)
Taksonomia-asetuksessa määriteltyjen pääomamenojen
kokonaismäärä määritellään aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden lisäykseksi tilivuoden aikana ennen poistoja,
lyhennyksiä ja mahdollisia uudelleenarvostuksia, mukaan
lukien uudelleenarvostuksista ja arvonalennuksista johtuvat
lisäykset vuodelle 2025, ja ilman käyvän arvon muutoksia.
Vuoden 2025 pääomamenot olivat yhteensä 86,1 miljoonaa
euroa, ks. liitetiedot 3.2, 3.3 ja 3.5.
Lindex-konsernin taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin
lasketaan käyttöoikeusrakennuksiin ja -rakenteisiin, omistet-
tuihin rakennuksiin sekä ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin
töihin kohdistuvat investoinnit, jotka 31. joulukuuta 2025
olivat 57,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 sekä kokonai-
sinvestointien että taksonomiakelpoisten investointeihin
oikeuttavien pääomamenojen lasku vuoteen 2024 verrattuna
johtui siitä, että Lindex-divisioonassa neuvoteltiin vuonna
2024 enemmän korkeamman arvon sopimuksia kuin vuonna
2025. Stockmann-divisioona jatkoi vuonna 2024 joidenkin
tavaratalojen vuokrasopimuksia sekä vuokran indeksointia,
mikä johti kokonaisinvestointien ja taksonomian mukaisen
investointien kasvuun vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2025.
Kaikki tukikelpoiset pääomamenot katsotaan luokkaan (a)
kuuluviksi pääomamenoiksi, jotka liittyvät omaisuuseriin tai
prosesseihin, jotka liittyvät taksonomiakelpoiseen tai takso-
nomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. Lindex-konser-
nin taksonomiakelpoisten pääomamenojen osuus lasketaan
pääomamenoina sekä ennakkomaksuina ja keskeneräisinä
töinä, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin ja omistettuihin rakennuk-
siin, suhteessa Lindex-konsernin EU:n taksonomian määritel-
miin perustuvien pääomamenojen kokonaismäärään.
Konserni ei edellä kuvattujen teknisten arviointikriteerien
perusteella tunnistanut lainkaan taksonomian mukaisia
pääomamenoja.
Toimintamenot (OpEx)
EU-taksonomian toimintamenojen tulosindikaattorin määritel-
män mukaan kokonaistoimintamenot sisältävät tutkimus- ja
kehitystoiminnan, rakennusten korjaustoimenpiteet, lyhyt-
aikaiset vuokrasopimukset, huollon ja korjaukset sekä kaikki
muut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen
huoltoon liittyvät suorat menot. Lindex-konsernin toiminta-
menot eivät sisällä ICT-kuluja, koska ylläpitoon liittyviä
ICT-kuluja ei ole mahdollista erottaa muista ICT-kuluista.
Taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot vuonna
2025 olivat yhteensä 42,4 miljoonaa euroa, ks. liitetieto 2.6.
Lindex-konsernin määritelmän mukaan taksonomiakelpoiset
toimintamenot ovat kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä toiminta-
menoja, jotka 31. joulukuuta 2025 olivat 3,9 miljoonaa euroa.
Lindex-konsernin taksonomiakelpoisten toimintamenojen
osuus lasketaan kiinteistöjen ylläpitoon liittyvien toiminta-
menojen osuutena Lindex-konsernin kokonaistoimintame-
noista taksonomian määritelmän mukaisesti.
Konserni ei tunnistanut lainkaan taksonomian mukaisia
toimintamenoja edellä kuvattujen teknisten arviointikriteerien
perusteella.
Hallituksen toimintakertomus
85
mukaisten
luokitusjärjestelmä
-
(A.2.) osuus
2024
(18)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat
tiedot
Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset toiminnot | Koodi(t) (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Ympäristön pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän (A.1) tai kelpoisten liikevaihdosta, vuosi | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A.
A.1.
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat toiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2.
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 18,0 | 1,9 % | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 2,0 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) | 18,0 | 1,9 % | 100 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 2,0 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1. + A.2.) | 18,0 | 1,9 % | 100 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 2,0 % | |||
B.
KEL -
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL -
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
K - Kyllä,
luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E - Ei,
luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisen ja ei-taksonomiakelpoisen toiminnan liikevaihtoa.
Lindex-konsernin vuoden 2025 luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan liikevaihdosta 18,0 (18,4) miljoonaa euroa eli 1,9 (2,0) % oli luokitusjärjestelmäkelpoista.
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) | 934,3 | 98,1 % |
Yhteensä (A+B) | 952,3 | 100,0 % |
Hallituksen toimintakertomus
86
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset toiminnot | Koodi(t) (2) | Pääomamenot (3) | Osuus pääomamenoista, vuosi 2025 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän (A.1) tai kelpoisten pääomamenoista, | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A.
mukaisten
luokitusjärjestelmä
-
(A.2.) osuus
vuosi
2024
(18)
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1.) | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat toiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2.
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 57,5 | 66,9 % | KEL | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 74,1 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2.) | 57,5 | 66,9 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 74,1 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1. + A.2.) | 57,5 | 66,9 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 74,1 % | |||
B.
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenot | 28,5 | 33,1 % |
Yhteensä (A+B) | 86,1 | 100,0 % |
KEL -
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL -
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
K - Kyllä,
luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E - Ei,
luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisia ja ei-taksonomiakelpoisia investointeja.
Lindex-konsernin vuoden 2025 luokitusjärjestelmäkelpoisista ja ei-luokitusjärjestelmän mukaisista pääomamenoista 57,5 (103,6) miljoonaa euroa eli 66,9 (74,1) % oli luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Hallituksen toimintakertomus
87
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset toiminnot | Koodi(t) (2) | Toimintamenot (3) | Osuus toimintamenoista, vuosi 2025 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Ympäristön pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A. 1.) tai luokitusjärjestel - mäkelpoisten (A.2.) osuus toimintame - noista, vuosi 2024 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A.
A.1.
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1.) | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat toiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2.
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta ja (Omien tai leasing-kiinteistöjen | CCM 7.7 | 3,9 | 9,1 % | KEL | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 10,1 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2.) | 3,9 | 9,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 10,1 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1. + A.2.) | 3,9 | 9,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 10,1 % | |||
B.
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintamenot | 38,5 | 90,9 % |
Yhteensä (A+B) | 42,4 | 100,0 % |
KEL -
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL -
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
K - Kyllä,
luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E - Ei,
luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisia ja ei-taksonomiakelpoisia investointeja.
Lindex-konsernin vuoden 2025 luokitusjärjestelmäkelpoisista ja ei-luokitusjärjestelmän mukaisista toimintamenoista 3,9 (4,2 ) miljoonaa euroa eli 9,1 (10,1) % oli luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Hallituksen toimintakertomus
88
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Lindex-konserni ei toteuttanut ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyviä toimintoja vuonna 2025, kuten alla olevasta taulukosta
käy ilmi ja kuten täydentävässä ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä 2022/1214 edellytetään ilmoitettavan:
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, EI
kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että
polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten EI
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, sekä
niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista EI
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten EI
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai EI
jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä EI
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Hallituksen toimintakertomus
89
SOSIAALINEN
VASTUULLISUUS
S1
Oma työvoima
S1–1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on laatinut ja ottanut käyttöönsä politiikat,
joissa yhtiö huomioi työvoimaansa liittyviä olennaisia vai-
kutuksia. Näihin kuuluvat ihmisoikeuspolitiikka ja ilmoitus-
kanavapolitiikka. Yhdessä nämä politiikat edistävät ihmis-
oikeuksien kunnioittamista, monimuotoisuutta, osallisuutta
ja kaikkien työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua.
Konsernin kaikki yhteiskunnallisiin näkökohtiin liittyvät
toimintaperiaatteet, jotka yhdessä muodostavat ohjeet
ihmisoikeuksien, monimuotoisuuden ja osallisuuden
edistämiseksi sekä konsernin oman työvoiman ja
arvoketjun työntekijöiden oikeudenmukaisen ja eettisen
kohtelun varmistamiseksi on esitelty luvussa
MDR-P
Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut
toimintaperiaatteet.
Toimintaperiaatteet koskevat kohdassa
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
kuvattuja olennaisia vaikutuksia. Luvussa
MDR-P
Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut
toimintaperiaatteet
lueteltujen toimintaperiaatteiden lisäksi
konsernilla on toimintaperiaatteita ja ohjeita, jotka koskevat
syrjintää ja häirintää esimerkiksi sukupuoli-identiteetin,
seksuaalisen suuntautumisen, rodun, kansallisuuden,
etnisen tai sosiaalisen alkuperän, vammaisuuden, kielen,
poliittisen mielipiteen, uskonnon tai iän perusteella.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona otti käyttöön uudet Code
of Conduct -toimintaperiaatteet (Ethics the Lindex Way).
Niiden tarkoitus on vahvistaa sitoutumista vastuullisiin
liiketoimintatapoihin, eettiseen käyttäytymiseen,
osallisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Code of
Conduct -toimintaperiaatteet perustuvat olemassa oleviin
toimintaperiaatteisiin ja luovat selkeät puitteet niiden
noudattamiselle. Niissä on hyödynnetty myös Lindexin
konsernitason Code of Conduct -toimintaperiaatteita,
mutta ne on räätälöity vastaamaan paremmin divisioonan
toimintaympäristöä ja strategisia painopisteitä. Käyttöönoton
tueksi Lindex-divisioona valmistelee koulutusohjelmaa, jolla
pyritään tavoittamaan kaikki työntekijät ja varmistamaan,
että päivitetyt standardit ymmärretään selkeästi ja että niitä
sovelletaan johdonmukaisesti koko organisaatiossa.
Uudet toimintaperiaatteet ovat osoitus Lindex-divisioonan
jatkuvista pyrkimyksistä sisällyttää eettinen toiminta
osaksi päivittäistä toimintaa ja vahvistaa toiminnan
yhdenmukaisuutta sekä sisäisten arvojen että ulkoisten
odotusten kanssa. Lindex-divisioona täydensi konsernin
laajuista kehystä divisioonan omilla Code of Conduct
-toimintaperiaatteillaan, jotta se voisi tarjota ohjeita ja
vastuumekanismeja, jotka vastaavat sen henkilöstön ja
liiketoimintaympäristön realiteetteja.
Stockmann-divisioonalla on tasa-arvo- ja syrjimättömyys-
suunnitelma, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan
työpaikan rakenteelliset ongelmat ja asettaa tavoitteet
tasa-arvoisemman työympäristön luomiseksi. Suunnitelman
ensisijaisena tavoitteena on luoda syrjimätön, osallistava ja
oikeudenmukainen työpaikka. Stockmann-divisioonalla on
käytössä laaja työtapaturmien ehkäisyä koskeva politiikka.
Lindex-konserni on yhdenmukaistanut ihmisoikeus-
politiikkansa muun muassa seuraavien globaalisti
tunnustettujen viitekehysten kanssa:
•
Bill of Human Rights)
•
työelämän perusoikeuksista ja keskeiset
yleissopimukset
•
poistamisesta, lapsen oikeuksista ja kaikkinaisen
rotusyrjinnän poistamisesta
•
vastuulliseen liiketoimintaan ja YK:n Global Compact
-aloite
•
periaatteet
•
koskevat periaatteet sekä Unicefin lasten oikeuksia
ja liiketoimintaa koskevat periaatteet ohjaavat myös
politiikkaa (Women’s Empowerment Principles ja the
Children’s Rights and Business Principles).
Toimintaperiaatteiden noudattaminen perustuu työn-
tekijöiden koulutukseen ja ilmoitusmekanismeihin,
esimerkiksi ilmoituskanavajärjestelmään. Stockmann-
divisioonan näihin periaatteisiin liittyvää koulutusta kuvataan
tarkemmin kohdissa
G1–1 Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
ja G
1–4
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
.
Lindex-divisioona suunnittelee aloittavansa niihin liittyvän
koulutuksen vuonna 2026. Ilmoitusmekanismeja kuvataan
tarkemmin kohdassa
S1–3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi.
Periaatteiden toimeenpanosta vastaavat
konsernin johtoryhmä ja divisioonat kaikilla osastoilla ja
koskien kaikkia työntekijöitä.
Hallituksen toimintakertomus
90
S1–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Divisioonat sitouttavat henkilöstöään erilaisin tavoin,
esimerkiksi henkilöstökyselyjen, kehityskeskusteluiden,
ammattiliittojen ja henkilöstökomiteoiden avulla. Näillä
menetelmillä kerätään palautetta työntekijöiltä, tuetaan
hyvinvointia ja edistetään osallistavaa ja yhteistoiminnallista
työympäristöä. Seuraavassa kuvataan divisioonien sovelta-
mia sitouttamismenetelmiä.
Lindex-divisioona
Lindex-divisioonan henkilöstötutkimus, Lindex Voice,
tehdään yleensä kahdesti vuodessa ja sillä kerätään tietoa
hyvinvoinnista, motivaatiosta, strategian noudattamisesta
sekä monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osalli-
suudesta (DEI). Kysely toteutettiin raportointivuoden aikana
vain kerran, koska kyselytutkimuksen palveluntarjoaja
vaihtui, mikä vaikutti tilapäisesti kyselyjen järjestämiseen.
Tuloksia verrataan toimialan standardeihin. Tuoreimmassa
vuonna 2025 järjestetyssä kyselyssä sitoutumisaste oli
8,4/10, ja osallistumisaste oli 72 prosenttia. Henkilöstö- ja
viestintäjohtaja on vastuussa Lindex Voice -kyselystä ja
tuloksien jakamisesta johdolle ja hallitukselle, jotta ne voivat
huolehtia tarvittavasta ohjauksesta. Kyselyt käännetään
paikallisille kielille, jotta eri näkökulmat voidaan ottaa huo-
mioon ja työntekijöiden osallistuminen ja heidän tarpeidensa
huomioiminen pystytään varmistamaan.
Lindex-divisioona käy vuosittain kaikkien työntekijöiden
kanssa kehityskeskusteluita, joihin liittyy säännöllinen
seuranta. Esihenkilöt ovat vastuussa näiden keskustelujen
toteuttamisesta tiimiensä kanssa, ja henkilöstö- ja viestintä-
johtaja valvoo niiden toteuttamista.
Lindex-divisioonassa työntekijöillä on ammattiliittoon
kuuluva edustaja Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa sekä
asianmukaisesti valitut työntekijöiden edustajat Liettuassa ja
Virossa. Työntekijöiden edustajat osallistuvat kunkin toimin-
tamaan käytännöistä riippuen 1–6 yhteiseen vuosittaiseen
kokoukseen, joissa keskustellaan työehtosopimuksista,
palkoista, työajoista ja muista työehdoista, työturvallisuus-
kysymyksistä työntekijöiden suojelemiseksi mahdollisilta
terveys- ja turvallisuusriskeiltä ja kielteisiltä vaikutuksilta,
työpaikan menettelytavoista, mukaan lukien konfliktinrat-
kaisumekanismit, sekä urakehitystä tukevista koulutus- ja
kehittymismahdollisuuksista. Niissä maissa, joissa Lindex-
divisioonalla ei ole työntekijöiden edustajia, divisioonan
tavoite on vahvistaa vaihtoehtoisia vuorovaikutusmenetel-
miä lähitulevaisuudessa.
Stockmann-divisioona
Stockmann-divisioonan henkilöstökysely eli henkilöstö-
barometri on tärkein keino selvittää työntekijöiden hyvin-
vointiin liittyviä asioita sekä tunnistaa erityistä huomiota
vaativat asiat. Divisioona on tehnyt erilaisia parannuksia
aiempien kyselytulosten perusteella. Työhyvinvointia on
pyritty parantamaan vahvistamalla oppimis- ja kehittymis-
mahdollisuuksia sekä rekrytointikäytäntöjä. Tutkimus
toteutettiin kerran vuonna 2025. Vuoden 2025 kyselyssä 48
prosenttia vastaajista antoi keskeisille mittareille – työhön
sitoutuminen, yleinen työtyytyväisyys, aikomus pysyä ja
todennäköisyys suositella yhtiötä – myönteisen arvion.
Tulokset perustuvat yhteensä 1 168 vastaukseen.
Divisioonassa järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa
kaikille työntekijöille suunnattuja kehityskeskusteluja, joissa
käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: yhteistyö ja
hyvinvointi, tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnit-
telu, henkilökohtainen kehitys ja oppiminen sekä tulevai-
suus divisioonassa. Divisioonan esihenkilöillä on operatiivi-
nen vastuu valvoa, että nämä keskustelut käydään.
Jokaisessa Stockmann-divisioonan Suomen toimipaikassa
on henkilöstötoimikunta, joka kokoontuu neljä kertaa
vuodessa. Toimikuntien keskeisenä tehtävänä on edistää
työyhteisön kehitystä ja parantaa työhyvinvointia paikalli-
sesti. Henkilöstötoimikuntien lisäksi työntekijöiden edustajat
tapaavat kuukausittain divisioonan operatiivisen johtajan,
henkilöstöjohtajan ja myyntijohtajan ylimmän johdon ja työn-
tekijöiden välisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi.
Työntekijöiden tyytyväisyyttä näihin prosesseihin mitataan
henkilöstökyselyllä, ja tulokset ovat esihenkilöiden saata-
villa. Kehittämisestä ja rekrytoinneista vastaava Head of
Talent Attraction and Development on vastuussa kehitys-
keskusteluprosessista ja sen kehittämisestä. Henkilöstö-
kyselyn toteuttamisesta ja tuloksista vastaa divisioonan
henkilöstöjohtaja ja työsuhdejuristi vastaa yhteistyöstä
henkilöstön edustajan kanssa ja sen tuloksista.
S1–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Lindex-konsernilla on prosesseja työntekijöihin
kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi sekä
kanavat huolenaiheiden tai valitusten esittämistä varten
Whistleblowing-direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti.
Lindex-konsernin ilmoituskanava on eri sidosryhmien
käytettävissä, ja sen avulla huolenaiheista voi ilmoittaa
anonyymisti. Kanavan toteuttaa ulkopuolinen kumppani,
WhistleB, Whistleblowing Center.
Huolenaiheet käsitellään konsernin ilmoituskanavapolitiikan
mukaisesti. Politiikkaan sisältyy due diligence -prosessi
ilmoituksen paikkansapitävyyden varmistamiseksi, ja jotta
haitalliset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet voidaan
Hallituksen toimintakertomus
91
määrittää. Syrjintä, joka voisi kohdistua henkilöihin, jotka
ovat joko ilmoittaneet huolenaiheestaan vilpittömästi tai
jotka ovat osallistuneet tutkintaan, on kiellettyä ja voi
johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin, kuten työsuhteen
päättämiseen.
Ilmoituskanavan lisäksi kummassakin divisioonassa
kannustetaan työntekijöitä nostamaan huolenaiheita esiin
suoraan tiimin vetäjälle, esihenkilölle, henkilöstöhallinnon
edustajalle, turvallisuusosaston edustajalle, vastuullisuus-
osaston edustajalle, lakiosaston edustajalle tai sisäisen
tarkastuksen edustajalle. Kaikki ilmoitukset käsitellään luot-
tamuksellisesti, ja luottamuksellisuus säilytetään niin hyvin
kuin mahdollista.
Kumpikin divisioona arvioi ja valvoo säännöllisesti valitus-
mekanismiensa tehokkuutta seuraamalla työntekijöiden
luottamusta kyselytutkimusten avulla. Lindex-divisioonan
henkilöstökyselyn kysymys ”Jos työssäni tapahtuisi vakava
väärinkäytös, olen varma, että Lindex-divisioona ryhtyisi toi-
miin tilanteen korjaamiseksi” auttaa arvioimaan tietoisuutta
ja luottamusta näihin prosesseihin. Stockmann-divisioonan
tutkimuksessa kysytään kokevatko työntekijät, että he
voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja ratkaista työhön liittyviä
erimielisyyksiä. Palautteen avulla varmistetaan jatkuva
parantaminen ja ylläpidetään järjestelmän saavutettavuutta
ja luotettavuutta työntekijöiden huolenaiheiden käsittelemi-
seksi kummassakin divisioonassa. Muiden väärinkäytök-
sistä ilmoittavien sidosryhmien osalta asioita seurataan ja
valvotaan tapauskohtaisesti. Ilmoitusmekanismin tehokkuus
varmistetaan riippumattoman kolmannen osapuolen palve-
luntarjoajan avulla.
S1–4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Konserni on sitoutunut noudattamaan paikallisia ja
kansainvälisiä lakeja, jotta sen liiketoiminnasta mahdollisesti
aiheutuvia tai todellisia kielteisiä vaikutuksia voidaan
lieventää ja käsitellä. Konserni jatkaa ihmisoikeuksia
koskevan huolellisuusvelvoitteensa kehittämistä sekä
arvioi ja laatii samalla aktiivisesti toimintasuunnitelmia
ja tavoitteita, joilla pyritään puuttumaan olennaisiin
vaikutuksiin, jotka kohdistuvat esimerkiksi työ- ja
yksityiselämän tasapainoon, terveyteen ja turvallisuuteen
sekä yhdistymisvapauteen.
Työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseksi konserni pyrkii
luomaan ennustettavia työvuorosuunnitelmia ja tarjoamaan
joustavia työjärjestelyjä, jotka edistävät työntekijöiden
yleistä hyvinvointia. Terveyden ja turvallisuuden osalta
konserni varmistaa, että paikallista lainsäädäntöä
noudatetaan, turvallisuuskoulutuksia järjestetään,
välttämättömät laitteet hankitaan ja seurannasta
huolehditaan.
Konserni on sitoutunut puolustamaan työntekijöiden oikeutta
yhdistyä vapaasti ja käydä työehtosopimusneuvotteluja.
Omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimet
raportointikauden aikana
Lindex-divisioona
•
oikeusasiantuntemuksen ylläpitämistä ihmisoikeuksia
koskevan due diligence -käytännön mukaisesti
kielteisiin vaikutuksiin puuttumista silmällä pitäen.
•
ihmisoikeusvaikutusten
tunnistamiseksi,
ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi divisioonan omissa
toiminnoissa, kuten myymälöissä, toimistoissa ja
varastoissa. Arviointiin sisältyi toimien ja tavoitteiden
suunnittelu vuotta 2030 silmällä pitäen. Näiden toimien
ja tavoitteiden toteuttaminen alkaa vuonna 2026.
•
tapahtumat kaikille työntekijöille kansainvälisenä
naistenpäivänä ja kuukautispäivänä, vaihdevuosiin
ja sekä hormoniterveyteen liittyvän että rintasyöpä-
tietoisuuden teemakuukauteen liittyvän tapahtuman.
•
perehdyttämisprosessin puitteissa.
•
-toimintaperiaatteet, jotka sisältävät ihmisoikeudet ja
eettiset normit. Toimintaperiaatteita koskeva koulutus
käynnistetään vuonna 2026.
•
alustan tukemaan henkilöstön kehittämistä, ihmis-
oikeuskoulutus mukaan lukien.
•
tarkoituksensa olevan
“edistää merkityksellistä
muutosta naisten hyväksi, jotta jokainen nainen voi
nauttia elämästä sopusoinnussa kehonsa kanssa”.
•
kuten Diversity Charter Sweden ja Jobbsprånget,
vahvistaakseen myönteistä vaikutustaan työntekijöihin.
Hallituksen toimintakertomus
92
Stockmann-divisioona
•
hyvinvointia ja työkykyä koskevaa koulutusta.
Koulutukset järjestettiin Turussa, Tapiolassa ja Jusslan
jakelukeskuksessa vuoden 2025 aikana.
•
operatiivisen riskienhallinnan työkaluja. Hankkeen
tarkoituksena oli tuoda riskinarvioinneissa esitetyt
kysymykset ja havainnot sähköiseen ympäristöön.
•
strategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Vuonna
2025 käynnistettiin kaikille työntekijöille pakollinen DEI-
verkkokurssi.
•
Priden kanssa.
•
Oranssit päivät -kampanjaan naisiin kohdistuvan
väkivallan lopettamiseksi sekä vähittäiskaupan alan
työntekijöiden päivään, jonka tarkoituksena oli jakaa
tunnustusta vähittäiskaupan alan työntekijöiden
arvokkaalle työpanokselle ja nostaa yhteishenkeä.
•
kehittämistä ja otti käyttöön uusia ominaisuuksia,
jotka esimerkiksi parantavat työntekijöiden omien
työsuhdetietojen näkyvyyttä.
Molempien divisioonien toimien odotetaan parantavan
niiden työntekijöiden hyvinvointia, osallisuutta ja
yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toimet koskevat molempien
divisioonien kaikkia työntekijöitä. Vaikka tarkempia toimia
aikatauluineen ei ole vielä määritelty, divisioonat seuraavat
toimiensa tehokkuutta työntekijöiden palautemekanismien,
kyselyjen ja kehityskeskusteluiden avulla. Kummankaan
divisioonan toimet eivät edellytä merkittäviä toiminta-
(OpEx) tai pääomamenoja (CapEx).
Konserni puuttuu ennakoivasti kielteisiin vaikutuksiin, kuten
syrjintään, kohdassa
S1–1 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
kuvattujen periaatteiden avulla ja antaa
työntekijöilleen monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta
ja osallisuutta (DEI) koskevaa koulutusta. Näillä
aloitteilla pyritään edistämään osallistavaa ympäristöä ja
yhdenvertaisuutta.
Konsernilla on ilmoituskanavapolitiikka ja ilmoituskanava,
joilla varmistetaan puuttuminen olennaisiin kielteisiin
vaikutuksiin. Niiden avulla työntekijät voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan luottamuksellisesti. Prosessia käsitellään
tarkemmin kohdassa
S1–3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi.
Hallituksen toimintakertomus
93
S1–5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Lindex-konserni on asettanut tavoitteita, joilla pyritään
hallitsemaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia, edistämään
myönteisiä vaikutuksia ja puuttumaan henkilöstöön liittyviin
riskeihin. Painopisteinä ovat työntekijöiden sitoutuminen,
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) sekä
syrjinnän ja häirinnän nollatoleranssi.
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoittee-
seen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen
näyttö, johon
tavoite perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen edistää työntekijöiden sitou- tumista ja osallistu- mista. | Työntekijöiden sitou- tuminen minen: Lindex Voice -työntekijätutkimuksen sitoutumisaste on 8,6 (10:stä) ja osallistu- misaste 69 prosenttia. | Kaikki omat työntekijät. | 2021 | - | Molemmat tavoitteet saavutettiin vuonna 2024: maaliskuussa sitoutu- misaste oli 8,6/10 ja osallistumisaste 75 prosenttia ja ja 72 prosenttia. | Vuonna 2025 sitou- tumisaste oli 8,4/10 listumisaste 72 prosenttia. Osallistumisasteen tavoite saavutettiin, sitoutumisaste jäi hieman alle tavoitteen. Lindex-divisioona käyttää näitä tietoja sitoutumis- strategioiden arviointiin. | Lindex-divisioona osallisti omia työntekijöitään tavoitteiden asetantaan. Kaikki toiminnot eivät vastanneet tavoitteen asetantaan koskevaan kyselyyn, mutta Lindex-divisioona sai osallistettua merkittävästi henkilöstö- tintätoiminnon sidosryhmiä. Tavoite on suhteellinen, ja se on mukainen vuodesta 2021 lähtien. |
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen luoda monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osalli- suuden kulttuuri. | 100 prosenttia työn- tekijöistä osallistuu DEI-tietoisuus- koulutukseen. | Kaikki omat työntekijät. | 2022 | 0 % | Kaikkien työntekijöiden oletetaan osallistuvan koulutukseen, ja se on sisällytetty perehdytysprosessiin. Tämä koulutus tarjottiin tekijöille, kun se otettiin käyttöön. | Kaikkien työntekijöiden oletetaan osallistuvan koulutukseen, ja se on sisällytetty perehdytyspro- sessiin. Tämä koulutus tarjottiin kaikille työnte- kijöille, kun se otettiin käyttöön. | Lindex-divisioona osallisti työntekijät näiden tavoitteiden asettamiseen erityisesti DEI:n osalta haastattelujen ja kyselytutkimusten analysoinnin avulla ja varmisti, vastaavat työvoiman tarpeita ja divisioonan päämääriä. Koulutukseen osallistujien seuranta on haas- teellista, koska virallista ei ole. Tulevaisuudessa seuranta edellyttää digitaalisen oppimis- ja kehittämisalustan hankkimista. Tavoite on absoluuttinen, ja se on mukainen vuodesta 2022 lähtien. Vaikka tavoitteisiin tai mittausmenetelmiin ei ole tehty muutoksia, tulevissa toimissa keskitytään oppimisen hallintajärjestelmän käyttöönottoon, jotta voidaan lutuksen suorittamista ja parantaa divisioonan kykyä seurata suorituksia. |
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy ihmisoikeuspolitiikan ja syrjintäpolitiikan tavoitteeseen, joka on nollatoleranssi syrjintää ja häirintää kohtaan. | Nollatoleranssi syr- jinnälle ja häirinnälle: Divisioonan tavoit- teena on varmistaa vuosittain, että Lindex- divisioonan omassa toiminnassa ei esiinny syrjintää ja häirintää. | Kaikki omat työntekijät ja työnte- kijät, jotka eivät ole divisioonan palkkalis- toilla. | 2021 | 1 | Divisioona tunnisti tänä häirintätapauksen ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Divisioonan sitoutuminen nollatole- ranssipolitiikkaan häirinnän suhteen on horjumaton, ja divisioona jatkaa työtä turvallisen ja kunnioittavan työympäris- tön varmistamiseksi | Vuoden 2025 ei raportoitu yhtäkään tapausta. | Lindex-divisioona osallisti työntekijät näiden tavoitteiden asettamiseen erityisesti DEI:n osalta haastattelujen ja kyselytutkimusten analysoinnin avulla ja varmisti, vastaavat työvoiman tarpeita ja divisioonan päämääriä. Tavoite on absoluuttinen, ja se on mukainen vuodesta 2021 lähtien. |
Hallituksen toimintakertomus
94
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoittee-
seen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen
näyttö, johon
tavoite perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoitteen
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
perusarvo
Stockmann- divisioona | Tavoite liittyy suo- raan ihmisoikeuspo- litiikan tavoitteeseen edistää työntekijöi- den sitoutumista ja osallistumista. | Voimaantuneet, motivoitu- neet ja terveet, itseohjau- tuvat tiimit, jotka hyvinvoinnin keskiöönsä joka päivä. | Kaikki omat työntekijät. | Edellinen vuosi | Vuonna 2024 tulos oli 37 myönteisiä vastauksia. | Vuonna 2025 tulos oli 42 % myönteisiä tauksia, mikä on 5 % enemmän verrattuna vuoteen 2024. | Tavoitetta mitataan ”Stockmann-divisioona välittää fyysisestä ja sestä hyvinvoinnistani”. Divisioona on asettanut vuo- sille 2022-2025 laadulliset tavoitteet, jotka sen strategisten painopisteiden kanssa ja kattavat kaikki omat työntekijät. Näitä tavoitteita seurataan henkilöstökyselyn kysymyksen avulla. Edistymistä seurataan vuosittain, mutta erityistä vertailuvuotta tai tavoitetasoa ei ole asetettu. |
Tulokset ohjaavat tapauskohtaisia parannuksia tarpeen mukaan. Nykyiset tavoitteet ovat niihin liittyy kyseinen määrällinen KPI, eikä työnte- kijöiden edustajia ole suoraan otettu mukaan niiden laatimiseen. | |||||||
Stockmann- divisioona | Tavoite liittyy suo- raan ihmisoikeuspo- litiikan tavoitteeseen edistää työntekijöi- den sitoutumista ja osallistumista. | Turvallinen ja vastuullinen työympäristö Stockmann-di- visioonan tiimin jäsenille. | Kaikki omat työntekijät. | Edellinen vuosi | Vuonna 2024 tulos oli 56 myönteisiä vastauksia. | Vuonna 2025 tulos oli 60 % myönteisiä tauksia, mikä on 4 % enemmän verrattuna vuoteen 2024. | Tavoitetta mitataan ”Työjärjestelyni auttavat minua huolehtimaan kohtaisesta elämästäni”. Divisioona on asettanut vuo- sille 2022-2025 laadulliset tavoitteet, jotka sen strategisten painopisteiden kanssa ja kattavat kaikki omat työntekijät. Näitä tavoitteita seurataan henkilöstökyselyn kysymyksen avulla. Edistymistä seurataan vuosittain, mutta erityistä vertailuvuotta tai tavoitetasoa ei ole asetettu. |
Tulokset ohjaavat tapauskohtaisia parannuksia tarpeen mukaan. Nykyiset tavoitteet ovat niihin liittyy kyseinen määrällinen KPI, eikä työnte- kijöiden edustajia ole suoraan otettu mukaan niiden laatimiseen. | |||||||
Stockmann- divisioona | Tavoite liittyy suo- raan ihmisoikeuspo- litiikan tavoitteeseen edistää työntekijöi- den sitoutumista ja osallistumista. | Stockmann-divisioonan tiimin jäsenten tukeminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehti- misessa. | Kaikki omat työntekijät. | Edellinen vuosi | 0,18 jää kohden, yhteensä 287 sairaspoissaoloa vuonna 2025. | Tavoite mitataan sairaspoissaolojen määrällä. Tavoite malla sairaspoissaolojen määrä työntekijäkohtaisesti. Divisioona on asettanut vuosille tavoitteet, jotka ovat linjassa sen strategisten paino- pisteiden kanssa ja kattavat kaikki omat työntekijät. Edistymistä seurataan vuosittain, mutta erityistä vertailuvuotta tai tavoitetasoa ei ole asetettu. | |
Tulokset ohjaavat tapauskohtaisia parannuksia peen mukaan. Nykyiset tavoitteet ovat laadullisia eikä työntekijöiden edustajia ole suoraan otettu mukaan niiden laatimiseen. Tavoite mitataan raportointikauden aikana tapahtuneiden tapauksien sairauspoissaolojen määrällä raportointikauden aikana. |
Hallituksen toimintakertomus
95
S1–6 — S1–17
Omaan työvoimaan liittyvät mittarit
S1–6 KONSERNIN TYÖSUHTEISTEN
TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET
Työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Naiset | 5 435 | 5 491 |
Miehet | 531 | 497 |
Muut | 0 | 0 |
Ei ilmoitettu | 0 | 0 |
Työsuhteiset työntekijät, yhteensä | 5 966 | 5 988* |
Sukupuoli 2024 2025
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maissa, joissa
konsernilla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää,
jotka edustavat vähintään 10 prosenttia konsernin
kaikista työsuhteisista työntekijöistä.
Työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Maa 2024 2025
Ruotsi | 2 044 |
Suomi | 1 471 |
Norja | 1 066 |
Ks. tilinpäätöksen 2025 avainlukutaulukko
Konsernin oman henkilöstön ominaisuudet sopimustyypin ja sukupuolen mukaan
* Stockmann -divisioonan pitkäaikaisella vapaalla olevat työntekijät
sisältyvät 5 988 henkilön kokonaismäärään, toisin kuin
Hallituksen
toimintakertomuksessa
esitetyt henkilöstöluvut.
Kaikki kohdan
S1 Oma työvoima
luvuissa ilmoitetut
henkilömäärät sisältävät henkilöt, joilla on voimassa oleva
työsopimus 31. joulukuuta 2025. Lindex-divisioonan osalta
henkilöitä, joiden poissaolo on ollut pitkäaikaista eli kestänyt
yhtäjaksoisesti yli 30 päivää vuoden lopussa, ei ole laskettu
mukaan. Tiedot on poimittu divisioonien HR-järjestelmistä.
Naiset 2025
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 5 491 (5 435) | 497 (531) | 0 (0) | 0 (0) | 5 988 (5 966) |
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 4 480 (4 434) | 469 (504) | 0 (0) | 0 (0) | 4 949 (4 938) |
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 582 (618) | 26 (26) | 0 (0) | 0 (0) | 608 (644) |
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 429 (383) | 2 (1) | 0 (0) | 0 (0) | 431 (384) |
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 1 700 (1 691) | 385 (416) | 0 (0) | 0 (0) | 2 085 (2 107) |
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 3 791 (3 745) | 112 (114) | 0 (0) | 0 (0) | 3 903 (3 859) |
(2024)
Miehet 2025
(2024)
Muut 2025
(2024)
Ei ilmoitettu
2025 (2024)
Yhteensä
2025 (2024)
Raportointikauden aikana yhteensä 2 107 (2 401, aiemmin raportoitu luku 1 059) työntekijää jätti yrityksen, mikä johti 35,2 prosentin (40,2, aiemmin raportoitu
luku 17,8) työntekijöiden vaihtuvuuteen. Vuoden 2025 raportointikaudesta lähtien lukumäärä sisältää myös määräaikaiset työntekijät. Vertailukelpoiset luvut
on päivitetty vastaamaan tätä laskentatapaa.
Hallituksen toimintakertomus
96
S1-8 TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUJEN KATTAVUUS JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN
VUOROPUHELU
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus | Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu |
Työsuhteiset työntekijät – ETA (maat, joissa Kattavuus- aste kokonaismäärästä) | Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) |
0–19 % | |
20–39 % | |
40–59 % | |
60–79 % | |
80–100 % | Ruotsi, Norja, Suomi |
Työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kattavuus suurimman työvoiman maissa ei muuttunut
vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024.
78,3 (2024: 78,3) prosenttia Lindex-konsernin työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä.
S1-9 MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT
Ylimmän johdon monimuotoisuus, 2025 (2024)
Naiset | Naiset | Miehet | Miehet % | Muut | Muut % | Ei ilmoitettu | Ei ilmoitettu % | |
Ylin johto | 7 (9) | 47 % (50 %) | 8 (9) | 53 % (50 %) | 0 (0) | 0 % (0 %) | 0 (0) | 0 % (0 %) |
Ylin johto sisältää Lindex-konsernin ja divisioonien johtoryhmät.
Työntekijöiden ikäjakauma, 2025 (2024)
S1-10 RIITTÄVÄ PALKKA
Lindex-konserni on tehnyt kaksinkertaisen olennaisuus-
arvioinnin kaikissa toiminnoissaan. Arvioinnin perusteella
aiheen ei katsottu olevan olennainen nykyisellä raportointi-
kaudella.
Arvioinnissa otettiin huomioon palkanmuodostusmekanismit,
kuten työehtosopimukset Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa,
EU:n vähimmäispalkkadirektiivi muissa ETA-maissa ja Ison-
Britannian elämiseen riittävää palkkaa koskeva National
Living Wage -laki sekä ETA:n ulkopuolisten maiden osalta
Ankerin metodologia.
Palkkojen riittävyyden osalta ei havaittu merkittäviä
olennaisia vaikutuksia.
Alle 30–vuotiaat | 30–50-vuotiaat | Yli 50–vuotiaat | Yhteensä |
Työntekijät | 2 340 (2 294) | 1 578 (1 523) | 5 988 (5 966) |
Hallituksen toimintakertomus
97
S1-14 TERVEYS JA TURVALLISUUS
Työterveyden ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmä
S1-16 ANSIOTULOJA KOSKEVAT MITTARIT
(PALKKAEROT JA KOKONAISANSIOT)
Sukupuolten välinen palkkaero, joka määritellään
kaikki palkat kokoaikaisen vastaavuuden mukaisiksi ja
käyttämällä ainoastaan toteutuneita maksuja, kun vuoden
2024 laskelmassa käytettiin osittain sopimuksiin perustuvia
palkkasummia. Vuoden 2025 suhdeluvun lasku johtuu
Lindex-
divisioona
Stockmann-
divisioona
nais- ja miestyöntekijöiden keskipalkkojen erona, on
17,7 % (2024:18,06). Vuonna 2025 suurin osa miehistä
päivitetystä laskentamenetelmästä, joka nosti palkkatasoa.
Korkeimman palkan saaneen henkilön palkka oli vuonna
Työntekijät, jotka
kuuluvat työterveyden
ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmän
piiriin (%)
100 % 100 %
työskenteli toimistoissa, kun taas myymälähenkilöstöstä
suurin osa oli naisia. Sukupuolten välinen palkkaero
oli -0,40 % myymälähenkilökunnan keskuudessa, mikä
osoittaa naisten keskimääräisen palkan olevan hieman
korkeampi. Toimistohenkilökunnan palkkaero oli hieman
korkeampi: 11,67 %. Sukupuolten välisen palkkaeron
2025 pienempi kuin vuonna 2024, mikä on myös vaikuttanut
suhdeluvun laskuun.
S1-17 TAPAUKSET, VALITUKSET JA
VAKAVAT IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET
Luvut on arvioitu sen perusteella, että Lindex-konserni
noudattaa paikallista työturvallisuus- ja työterveyslain-
säädäntöä. Vuonna 2025 ei ole tapahtunut muutoksia
vuoteen 2024 verrattuna.
Työperäiset vammat sekä työtapaturmat
2024 2025
Työperäisten vammojen aiheuttamat kuolemantapaukset | 0 | 0 |
Työtapaturmien määrä | 191 | 194 |
Työtapaturmien suhdeluku | 25,3 | 27,5 |
Työtapaturmien aiheuttamat kuolemantapaukset niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät ole konsernin omia työntekijöitä mutta työskentelevät konsernin alueilla | 0 | 0 |
Lindex-divisioona kerää työtapaturmia koskevia tietoja
yrityksen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän kautta.
Stockmann-divisioona kerää tiedot vakuutusyhtiöiltä
Suomessa ja sisällyttää niihin Viron ja Latvian viranomaisille
ja työsuojelutarkastajille ilmoitetut tapaukset. Lindex-
divisioona ei tee eroa kirjattavien ja kirjaamattomien
vaaratilanteiden välillä, toisin kuin Stockmann-divisioona.
laskemiseen käytetyt keskimääräiset tuntipalkat perustuvat
raportointivuoden aikana maksettuihin palkkoihin kaikkien
niiden aktiivisten työntekijöiden osalta, joilla oli voimassa
oleva työsopimus 31. joulukuuta 2025. Henkilöitä, joiden
poissaolo on ollut pitkäaikaista eli kestänyt yhtäjaksoisesti
yli 30 päivää vuoden lopussa, ei ole laskettu mukaan.
Keskimääräinen tuntipalkka laskettiin jakamalla
vuotuinen kokonaisperuspalkka vastaavilla työtunneilla.
Tämän jälkeen arvioitiin vakiomuotoinen kokoaikainen
kokovuotinen vuosiperuspalkka paikallisten kokoaikaisen
vastaavuuden standardien (FTE) perusteella. Tähän
standardoituun vuotuiseen peruspalkkaan lisättiin vuoden
aikana maksetut muuttuvat palkat, ja summa muunnettiin
takaisin keskimääräiseksi tuntipalkaksi. Keskeinen muutos
sukupuolten palkkaerojen laskennassa vuoden 2025
raportoinnissa vuoteen 2024 verrattuna on muuttuvien
osatekijöiden sisällyttäminen laskentaan, sillä niitä ei otettu
huomioon vuonna 2024.
Vuotuinen kokonaispalkan suhdeluku, joka perustuu
konsernin korkeimmin palkatun henkilön palkkaukseen
jaettuna koko muun henkilöstön mediaanipalkalla, on
17,81 (2024: 43,22). Vuosipalkka on johdettu palkkaerojen
laskennassa käytettävästä kokoaikaisesta, koko vuoden
palkasta, mukaan lukien muuttuva palkka. Kokonaispalkan
suhdeluvun laskentaa muutettiin vuonna 2025 muuntamalla
2024 2025
Syrjintä- ja häirintätapaukset | 0 | 0 |
Valitusmekanismien kautta tehdyt valitukset | 6 | 18 |
Vaaratilanteista ja valituksista johtuvien sakkojen, rangaistusten ja vahingonkorvausten määrä | 0 | 0 |
Vakavat ihmisoikeusloukkaukset | 0 | 0 |
Vuonna 2025 omille työntekijöille tarkoitettujen
ilmoituskanavien kautta tehtiin yhteensä 18 ilmoitusta.
15 ilmoitusta oli kokonaan tai osittain perusteltuja, 17
ilmoitusta johti korjaustoimenpiteisiin ja kaksi tapausta oli
raportointikauden lopussa vielä avoinna ja tarkasteltavana
tai korjaustoimenpiteet olivat kesken. Ilmoitettujen
huolenaiheiden määrän kasvu vuonna 2025 johtui viidestä
samaa tapausta koskevasta ilmoituksesta. Ilmoitusten
kasvu voi myös viitata työntekijöiden tietoisuuden
lisääntymiseen. Kaikki kolme ratkaisematonta ilmoitusta
vuodelta 2024 ratkaistiin vuoden 2025 aikana.
Tiedot on kerätty ilmoitusportaalista (WhistleB) sekä
henkilöstöhallinnon, turvallisuuden ja vastuullisuuden
toiminnoista.
Hallituksen toimintakertomus
98
S2
Arvoketjun
työntekijät
S2–1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konsernilla on käytössä politiikkoja arvoketjunsa
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallitse-
miseksi. Nämä politiikat – eli ihmisoikeuspolitiikka ja ilmoi-
tuskanavapolitiikka – sisältävät Lindex-konsernin sitoumuk-
set vastuulliseen ja eettiseen hankintaan, huomioiden
ihmisoikeusvaikutukset. Nämä politiikat ja niiden tarkemmat
tiedot on esitelty luvussa
MDR-P Olennaisten kestävyys-
seikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuspolitiikassaan Lindex-konserni sitoutuu kan-
sainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien, mukaan lukien
työelämän perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja politiikka
sisältää määräyksiä turvallisesta työympäristöstä, riittä-
västä palkkauksesta sekä lapsityövoiman, pakkotyön ja
ihmiskaupan kieltämisestä. Konsernin sitoutuminen kattaa
koko arvoketjun työntekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään
toimitusketjun naistyöntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin
turvaamiseen. Vuonna 2025 tunnistettiin 11 tapausta, joissa
ei noudatettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita, ILO:n periaatteita tai OECD:n toimin-
taohjeita arvoketjun työntekijöiden osalta. Kaikki tapaukset
on käsitelty ja 11 ongelmasta 10 on korjattu raportointivuo-
den aikana.
Konserni varmistaa, että sen sitoumukset ovat toimittajien
saatavilla. Lindex-divisioonan sitoumukset on esitetty toimit-
tajien toimintaperiaatteissa ja vastuullisuussitoumuksissa.
Sitoumukset on myös sisällytetty toimittajien ostosopimuk-
siin. Vaatimustenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti
ennakkoarvioinneilla, säännöllisillä auditoinneilla ja arvioin-
neilla, joissa käytetään tuloskorttia, jonka avulla voidaan
tunnistaa hyvin suoriutuvat myytävänä olevien tavaroiden
toimittajat. Stockmann-divisioona on sisällyttänyt sitoumuk-
set toimittajasopimuksiin. Sopimuksissa Stockmann-divi-
sioona vaatii myytävänä olevien tavaroiden toimittajiaan
sitoutumaan amfori BSCI Code of Conduct -ohjeistoon, joka
sisältää yksitoista kansainvälisistä sopimuksista johdettua
keskeistä työelämän perusoikeutta, tai toimittamaan vas-
taavat sitoumukset sisältävän asiakirjan. EU:n ulkopuolisten
omien tuotemerkkien toimittajien osalta vaatimustenmukai-
suutta valvotaan säännöllisillä auditoinneilla. Stockmann on
alkanut laajentaa auditointivaatimusta EU:n omien tuote-
merkkien toimittajiin vuoden 2025 aikana. Lisätietoja siitä,
miten konserni tekee yhteistyötä arvoketjun työntekijöiden
kanssa on luvussa
S2–2 Prosessit, jotka koskevat yhtey-
denpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa.
Konsernilla on käytössä ilmoituskanavapolitiikassa esitetty
nimetön ilmoitusmekanismi, jonka avulla kaikki sidosryhmät,
myös arvoketjun työntekijät, voivat ilmoittaa huolenaiheis-
taan luottamuksellisesti verkossa toimivassa ilmoituskana-
vassa. Kun ihmisoikeusloukkaukset johtuvat kolmansista
osapuolista, konserni pyrkii käyttämään vaikutusvaltaansa
sen varmistamiseksi, että tilanne korjataan ja tulevia vaiku-
tuksia ehkäistään.
S2–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Lindex-konserni tekee yhteistyötä arvoketjun työntekijöiden
ja heidän edustajiensa kanssa hallitakseen työntekijöihin
kohdistuvia vaikutuksia kaikkialla toimitusketjussaan. Työn-
tekijöiden tunnustettujen edustajien ja luotettavien valtuutet-
tujen kanssa tehdyn yhteistyön avulla konserni saa arvo-
kasta tietoa erityisesti kaikkein haavoittuvimmilta ryhmiltä, ja
käyttää sitä päätöksenteon ohjaamiseen ja strategioidensa
kehittämiseen. Vuorovaikutusmenetelmien tehokkuutta
arvioidaan tarkastusten, työntekijöiden haastattelujen ja
ilmoitusmekanismien avulla.
Lindex-divisioona on säännöllisessä yhteydessä luotettaviin
valtuutettuihin, jotta se saa palautetta politiikkojen kehit-
tämistä ja päivittämistä, toimintasuunnitelmien laatimista
ja kapasiteetin vahvistamishankkeita varten. Molemmissa
divisioonissa vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden
kanssa liittyy yleensä säännöllisiin auditointeihin. Niihin
sisältyy luottamuksellisia työntekijöiden haastatteluja, joiden
tarkoitus on arvioida työoloja ja ilmoitusmekanismeja sekä
työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan. Auditointi-
tietojen perusteella konserni tekee päätöksiä työympäris-
töjen parantamiseksi. Auditointeja kuvataan tarkemmin
kohdassa
S2–4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähesty-
mistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus.
Lindex-divisioona toimii yhteistyössä riskimaiden kuten
Bangladeshin, Kiinan, Intian, Pakistanin ja Turkin tavaran-
toimittajien kanssa järjestämällä työpajoja, konsultoimalla
ja tarjoamalla tehtäväkohtaista koulutusta, joka kattaa esi-
merkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä sukupuolten
tasa-arvoon liittyviä aiheita. Divisioona on vahvasti läsnä
korkean riskin maissa omien tuotantotoimistojensa avulla, ja
divisioonan työntekijät käyvät tiivistä vuoropuhelua paikal-
listen tavarantoimittajien kanssa työntekijöiden hyvinvoinnin
tukemiseksi.
Lindex-divisioona on Ethical Trading Initiative (ETI) -hank-
keen aktiivinen jäsen ja hyödyntää alustaa pitämällä
yhteyttä useiden eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestö-
jen, tiedemaailman, ammattiliittojen ja viranomaisten kanssa
Hallituksen toimintakertomus
99
ja varmistaa näin laajapohjaisen vuoropuhelun työntekijöi-
den oikeuksista ja eettisistä käytännöistä. Lisäksi Lindex-
divisioona on allekirjoittanut tekstiili- ja vaateteollisuuden
työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan kansainvälisen
International Accord for Health and Safety in the Textile and
Garment Industry -sopimuksen, jossa sitoudutaan turvalli-
suustarkastuksiin, tehtaiden parannuksiin ja työntekijöiden
vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen yhdessä ammattiliit-
tojen kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Säännöllisten tarkastustensa lisäksi Stockmann-divisioona
tukeutuu osittain myös Lindex-divisioonan tuotantotoimistoi-
hin, ja siksi Lindex-divisioona vastaa Stockmannin omia tuo-
temerkkejä koskevasta toimittajavuorovaikutuksesta kovia
tuotteita lukuun ottamatta. Vuonna 2025 vaatetilauksista 64
prosenttia tuli Lindex-divisioonan toimittajilta.
Lindex-divisioonassa vastuullisuusjohtaja valvoo tätä vuo-
rovaikutusta ja varmistaa, että työntekijöiden näkemykset
otetaan huomioon divisioonan toiminnassa. Stockmann-
divisioonassa vastuun jakavat Chief Technology & Supply
Chain Officer ja Chief Brand and Offering Officer.
S2–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konserni on määritellyt prosessin kielteisten vaiku-
tusten korjaamiseksi, jota noudatetaan, jos konserni havait-
see aiheuttaneensa arvoketjun työntekijöihin kohdistuvan
olennaisen kielteisen vaikutuksen tai myötävaikuttaneensa
vaikutukseen. Arvoketjun työntekijöihin liittyvistä huolenai-
heista voi myös ilmoittaa konsernin ilmoituskanavan kautta.
Ilmoituskanava ja siihen liittyvä prosessi on kuvattu koh-
dassa
S1–3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomi-
seksi.
Kun kielteinen vaikutus havaitaan, Lindex-konserni
noudattaa ilmoituskanavapolitiikan mukaista prosessia,
johon kuuluu vastuullisuustiimin toteuttama tilannearvio ja
yhteydenotto arvoketjun työntekijöihin tai heidän edusta-
jiinsa tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi.
Toimittajien toimintaperiaatteissa Lindex-divisioona edel-
lyttää, että tavarantoimittajat perustavat turvallisia ja
luottamuksellisia ilmoituskanavia. Velvoitetta seurataan
säännöllisesti auditoimalla ja työntekijöitä haastattelemalla.
Auditointien avulla Lindex-divisioona on tunnistanut ongel-
mia, jotka koskevat työntekijöiden luottamusta tavarantoi-
mittajien sisäisiä ilmoituskanavia kohtaan. Divisioona arvioi
työntekijöiden tietoisuutta ja ilmoitusmekanismien luotetta-
vuutta Sedex SMETA -auditoinneilla. Tähän auditointipro-
sessiin sisältyy tehtaiden ilmoitusten hallintajärjestelmien
parantaminen sekä ilmoitusten ja korjaavien toimenpiteiden
dokumentointi. Kun Stockmann-divisioonan toimittajat
sitoutuvat noudattamaan amfori BCSI:n toimintaperiaatteita,
ne sitoutuvat samalla tarjoamaan tehokkaita valitusmeka-
nismeja ja pitämään kirjaa ilmoituksista UNGP:n 31 artiklan
mukaisesti.
Lindex-konserni pyrkii jatkuvasti varmistamaan, että toi-
mittajat kehittävät sisäisiä ilmoituskanaviaan. Tukeakseen
työntekijöiden mahdollisuuksia tuoda esiin huolenaiheita,
Lindex-divisioona tekee yhteistyötä kolmannen osapuolen
valitusmekanismien kanssa hankinta-alueillaan. Bangla-
deshissa The RMG Sustainability Council (RSC) tarjoaa
avoimen foorumin terveys- ja turvallisuusongelmien
raportoimiseksi, ja ilmoitukset julkistetaan, jotta ongelmista
kannetaan varmasti vastuu. Lindex-divisioona tukee myös
Bangladeshissa toimivaa naisten kahvilaa, joka tarjoaa
naispuolisille työntekijöille turvallisen tilan, jossa he voivat
käsitellä työympäristön ongelmia. Turkissa Lindex-divisi-
oona tarjoaa yhteistyössä MUDEMin kanssa oikeudellista
tukea ja ilmoituskanavia vaatetusalan työntekijöille.
S2–4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennai-
siin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin koh-
distuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus
Konsernin ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan konsernin sitou-
tumista vastuulliseen ja eettiseen hankintaan, ja se varmis-
taa, että tuotteiden ja palveluiden hankinnassa huomioidaan
mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön.
Lindex-konserni pyrkii jatkuvasti puuttumaan työntekijöihin
kohdistuviin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin sen toimi-
tusketjussa ja lieventämään niitä. Lindex-konsernin toimet
keskittyvät tällä hetkellä tason 1 toimittajien työntekijöihin
ja yhtiö vahvistaa ihmisoikeuksia koskevaa due diligence
-prosessiaan (Human Rights Due Diligence, HRDD) laa-
jentaakseen toimia muualle toimitusketjuun. Avoimuus- ja
jäljitettävyyspyrkimykset kattavat koko toimitusketjun.
Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvät toimet
•
kaikkialla toimitusketjussa: Vuonna 2025 Lindex-divi-
sioona toteutti kattavan vaikutusarvioinnin, joka koski
koko toimitusketjua raaka-aineista lopputuotteisiin.
Tavoitteena oli ymmärtää paremmin mahdollisia ihmis-
oikeusriskejä ja tukea due diligence -käytäntöjen jatku-
vaa kehittämistä. Raportointivuoden aikana divisioona
julkaisi ensimmäisen ihmisoikeusraporttinsa.
•
toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa tuloskorttia ja
keskittyy toimittajien perehdyttämiseen, arviointiin,
motivoimiseen ja irtautumiseen. Tavoitteena on muut-
taa ja lujittaa arvoketjuja, kannustaa liikekumppaneita
omatoimisuuteen ja edistää ihmisoikeuksien noudat-
Hallituksen toimintakertomus
100
tamista pitkällä aikavälillä. Divisioonan vastuullisiin
hankintakäytäntöihin kuuluvat reilut hintaneuvottelut,
realistiset tuotantoennusteet ja avoin viestintä. Toi-
mittajille ilmoitetaan mikäli Lindex-divisioona vetäytyy
yhteistyöstä, jotta voidaan vähentää sen aiheuttamia
vaikutuksia työntekijöihin. Stockmann-divisioona
valitsee uudet toimittajat toimittajakriteerien mukaan.
Toimittajayhteistyössä suositaan pitkäaikaisia toimitta-
jasuhteita, jotta voidaan rakentaa vahvoja, tehokkaita
ja vaatimustenmukaisia kumppanuuksia.
•
tukevat Lindex-konsernin standardien noudattamista.
Lindex-divisioonan toimittaja-arviointeihin kuuluvat
sisäiset auditoinnit ja kolmannen osapuolen Sedex
SMETA -auditoinnit. Stockmann-divisioona vaatii
kaikilta EU:n ulkopuolisilta toimittajiltaan ja liikekump-
paneiltaan kolmannen osapuolen (esimerkiksi amfori
BSCI, Sedex SMETA tai ICS) auditointia. Vuonna 2025
Stockmann-divisioona alkoi vaatia samaa myös EU:n
sisäisiltä omien tuotemerkkien toimittajilta. Toimittajat
auditoidaan vuosittain tai kahden vuoden välein, jos
niiden tulokset ovat olleet hyviä useissa peräkkäisissä
auditoinneissa. Tarkastuksissa keskitytään eri aiheisiin,
kuten riittävään palkkaan, yhdistymisvapauteen, ter-
veyteen ja turvallisuuteen, moninaisuuteen, syrjintään,
lapsityövoimaan ja pakkotyöhön. Kunkin tarkastuksen
jälkeen laaditaan auditointiraportti ja korjaussuunni-
telma havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Suunnitel-
massa jokainen tehtävä aikataulutetaan ja edistymistä
seurataan. Auditoinnin lisäksi Lindex-divisioona edistää
toimittajien omistajuutta kouluttamalla toimittajia teke-
mään itsearviointeja auditointien ohella, kannustaak-
seen tehdasolosuhteiden jatkuvaan parantamiseen ja
kestävien käytäntöjen kehittämiseen.
•
pilotoi Textile Genesis -nimistä jäljitettävyysalustaa,
joka kattaa koko toimitusketjun, ja allekirjoitti sopimuk-
sen, joka sisältää suunnitelman käyttöönottoa varten.
Tämä on tärkeä jäljitettävyyttä ja yhtiön due diligence
-käytäntöjä vahvistava askel. Lindex-divisioona julkai-
see saatavilla olevat toimittajatiedot verkkosivuillaan ja
Open Supply Hubissa. Stockmann-divisioona julkai-
see verkkosivuillaan luettelot tason 1 toimittajista ja
-tehtaista, jotka valmistavat sen omien tuotemerkkien
muoti- ja kodintuotteita.
Terveys ja turvallisuus
Lindex-konserni lieventää terveys- ja turvallisuusriskejä
tekemällä ulkoisia auditointeja ja varmistamalla korjaavien
toimenpiteiden tehokkuuden seuraamalla korjaussuunnitel-
mien toteutusta. Lindex-divisioona on liittynyt palo- ja raken-
nusturvallisuussopimukseen (Accord on Fire and Building
Safety) ja siten sitoutunut parantamaan vaateteollisuuden
turvallisuutta erityisesti Bangladeshissa ja Pakistanissa.
Tällä tuotemerkkien ja ammattiliittojen välisellä oikeudelli-
sesti sitovalla sopimuksella pyritään luomaan vankka, koko
toimialan kattava vastuuvelvollisuus ja vastuun kantamista
koskeva järjestelmä. Sopimukseen kuuluu riippumattomia
tarkastuksia, koulutusta ja ilmoitusmekanismi turvallisten
työpaikkojen varmistamiseksi. Kaikki Lindex-divisioonan
tason 1 toimittajat Bangladeshissa ja Pakistanissa käyvät
läpi tarkastuksia. Tunnistettujen turvallisuusongelmien
korjaamisen etenemistä seurataan säännöllisesti ja tulokset
julkaistaan verkossa. Vuonna 2025 Bangladeshissa tehtiin
yhteensä 92 tarkastusta, mikä vastaa 90 prosentin etene-
misastetta. Pakistanissa tehtiin kuusi alustavaa tarkastusta,
mutta nykyinen etenemisaste on edelleen nolla prosent-
tia, koska seurantatarkastuksia ei tehty raportointivuoden
aikana.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona liittyi EIS-pilottihankkee-
seen (Employment Injury Scheme) Bangladeshissa ja
alkoi tukea aloitetta taloudellisesti. Hanke käynnistettiin
vuonna 2022 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Deutsche
Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeitin (GIZ) joh-
dolla. Kyseessä on Bangladeshin ensimmäinen valmisvaat-
teiden työntekijöille suunnattu kansallinen työtapaturma- ja
sosiaalivakuutusjärjestelmä, joka kattaa 4 miljoonaa vientiin
suuntautuneen valmisvaatealan työntekijää. Järjestelmä
maksaa korvauksia työtapaturmien uhreille. Kuukausieläk-
keet rahoitetaan kansainvälisten tuotemerkkien vapaaehtoi-
silla maksuilla.
Riittävä palkka
Lindex-konserni on sitoutunut edistämään oikeudenmukai-
sia palkkakäytäntöjä koko toimitusketjussaan ja käyttämään
vaikutusvaltaansa palkkakehityksen tukemiseksi. Sitoutumi-
nen kohtuulliseen palkkaukseen on osa Lindex-divisioonan
vastuullisuussitoumusta, ja se sisältyy Stockmann-divisi-
oonan toimittajasopimuksiin, koska ne noudattavat amfori
BSCI:n Code of Conduct -toimintaperiaatetta. Lisäksi
Lindex-divisioona auttaa toimittajiaan arvioimaan työnteki-
jöiden palkkoja säännöllisesti Anker & Anker -metodologian
avulla vertaamalla todellisia palkkoja paikalliseen elämiseen
riittävään laskennalliseen palkkaan. Toimittajia ohjataan
ottamaan käyttöön palkkahallintojärjestelmiä ja siirtymään
käteismaksuista digitaalisiin maksutapoihin palkanmaksun
luotettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Myös
Lindex-divisioonan ostokäytännöt on suunniteltu kannus-
tamaan toimittajia maksamaan kohtuullista palkkaa ja
välttämään samalla käytäntöjä, jotka kannustavat liialliseen
ylityöhön. Konsernin tuotanto on ulkoistettu riippumattomille
toimittajille, eikä konserni maksa suoraan työntekijöiden
palkkoja.
Yhdistymisvapaus
Lindex-konsernin toimittajia koskevat vaatimukset, jotka on
ilmoitettu Lindex-divisioonan toimittajien toimintaperiaat-
teissa ja Stockmann-divisioonan toimittajasopimuksessa,
edellyttävät, että toimittajat noudattavat työntekijöiden
oikeutta järjestäytyä. Yhdistymisvapauteen, oikeuteen
kuulua ammattiliittoon, työntekijöiden edustukseen ja
työehtosopimusneuvotteluihin kohdistuu kuitenkin edelleen
huomattavia paineita monissa maissa, joissa pyrkimykset
järjestäytyä ja vahvistaa vaatetusalan työntekijöiden ammat-
tiliittoja kohtaavat usein merkittäviä haasteita ja vastustusta.
Hallituksen toimintakertomus
101
Lindex-konserni seuraa tarkasti työntekijöiden edustusta
koskevien auditointien tuloksia ja puuttuu ongelmiin, kuten
vaaleilla valittujen edustajien puuttumiseen, tietämättömyy-
teen edustajien tehtävistä, epäsäännöllisiin tapaamisiin
johdon kanssa ja puutteellisiin vaalijärjestelmiin. Lindex-divi-
sioona on myös selvittänyt kuinka monessa tason 1 toimitta-
jan laitoksessa toimii ammattiyhdistys: vain 26:ssa 130:stä
tuotantoyksiköstä toimii tällä hetkellä ammattiyhdistys.
Vuonna 2025 Lindex-divisioona osallistui järjestäytymisva-
pautta käsittelevään Eettisen kaupan aloitteen (ETI) työryh-
mään. Työryhmän tarkoitus on kehittää ohjausmateriaalia ja
vahvistaa yritysten ymmärrystä järjestäytymisvapaudesta ja
työntekijöiden edustuksesta hankintamaissa.
Sukupuolten tasa-arvo sekä syrjintä ja häirintä
Lindex-divisioonan WE Women -johtamisjärjestelmä, joka
on kehitetty yhteistyössä GIZ:n (Deutsche Gesellschaft für
Internationale Zusammenarbeit) kanssa, vahvistaa naisten
asemaa ja yhtäläisiä oikeuksia maailmanlaajuisessa vaat-
teiden toimitusketjussa. Järjestelmä tarjoaa ammattiosaa-
misen koulutusta, mentorointia ja terveydenhoidon tukea,
ja se lisää toimittajien johdon tietoisuutta tasa-arvokysy-
myksistä ja edistää osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia
ja naisten suojelua syrjinnältä ja häirinnältä työpaikalla.
Ohjelma on käytössä esimerkiksi Bangladeshissa, Intiassa,
Turkissa ja Kiinassa. Osana ihmisoikeuksia koskevaa due
diligence -prosessia Lindex-divisioona tilasi riippumattoman
arvioinnin, jonka tavoite oli ymmärtää paremmin naispuo-
listen työntekijöiden nykyisiä oloja toimitusketjussa Bang-
ladeshissa. Tutkimuksen toteutti kolmas osapuoli, ja siihen
osallistui 20 tehdasta. Tulosten perusteella naisten vaikutus-
mahdollisuudet ja työolot olivat parantuneet, vaikka joillakin
alueilla tarvitaan lisätoimia sukupuolten tasa-arvon edistä-
miseksi. Lisäksi divisioona teki perusteellisen tutkimuksen
sukupuolten palkkaeroista Kiinassa. Tutkimus vahvisti
vuoden 2024 maailmanlaajuisen sukupuolten palkkaeroja
koskevan tutkimuksen tulokset, joiden mukaan miespuoliset
työntekijät ansaitsevat yleensä enemmän kuin naispuoliset
työntekijät useimmissa tehtäväryhmissä, lukuun ottamatta
muutamia toimisto- ja johtotehtäviin liittyviä poikkeuksia.
Lapsityövoima ja pakkotyö
Lindex-konserni ei hyväksy lapsityövoimaa eikä pakko-
työtä. Lindex-divisioona seuraa nollatoleranssitapauksia
toimittajien perehdytysprosessin aikana ja auditoinneissa
sekä jatkuvasti ilmoituskanavan kautta tulleiden ilmoitusten
ja ulkoisten lähteiden avulla. Lindex-divisioonalla on myös
Modern Slavery Act -raportti, jossa määritellään, miten
divisioona ehkäisee, tunnistaa ja lieventää nykyaikaisen
orjuuden riskiä liiketoiminnassaan ja arvoketjuissaan.
Lindex-divisioonassa on käytössä sekä lapsityövoimaa että
pakkotyötä koskevat toimintasuunnitelmat. Lapsityövoimaa
koskevassa toimintasuunnitelmassa määritellään, mitä
lapsityövoimalla tarkoitetaan, määritellään divisioonan ja
toimittajien vastuut sekä toimet, joihin on ryhdyttävä, jos
lapsityövoimaa havaitaan. Pakkotyötä koskevassa toimin-
tasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti menettelyt,
joilla puututaan väitettyihin tai vahvistettuihin pakkotyön,
orjuuden tai ihmiskaupan tapauksiin, mukaan lukien vas-
tuualueet ja korjaavat toimet. Stockmann-divisioona seuraa
tapauksia auditointien avulla.
Lindex-divisioona käyttää HRDD-prosessia vaikutusten tun-
nistamiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi ja keskittyy
haavoittuviin ryhmiin. Stockmann-divisioona on sitoutu-
nut kehittämään vastaavan prosessin. Tällä hetkellä sen
toimitusketjuun liittyviä toimia kehitetään riskinarviointien ja
auditointitulosten aktiivisen seurannan perusteella. Vuonna
2025 ei raportoitu yhtään vakavaa ihmisoikeuksiin liittyvää
ongelmaa tai arvoketjun työntekijöihin liittyvää tapausta.
Lindex-konserni korjaa negatiivisia vaikutuksia tarkasti mää-
ritellyn prosessin avulla. Siihen sisältyy tutkimuksia, korjaa-
via toimenpiteitä ja vuorovaikutusta työntekijöiden tai heidän
edustajiensa kanssa. Prosessi on kuvattu luvussa
S2–3
Prosessit
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Näiden toimenpiteiden avulla Lindex-konserni pyrkii
parantamaan eettisten ohjeiden noudattamista toimittajien
keskuudessa ja siten parantamaan työoloja, lisäämään
palkkojen läpinäkyvyyttä, lisäämään työntekijöiden edus-
tusta sekä luomaan inklusiivisia työpaikkoja naisille. Toi-
menpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan auditointien tulosten
ja tavoitteiden seurannan perusteella. Moninaisuutta ja osal-
lisuutta koskevilla toimilla lievennetään mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia, mutta niillä hallitaan myös kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissä tunnistettuja maineeseen liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden osalta on tarkoitus kehittää uusia tavoitteita
vuodelle 2030 vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella.
Tässä luvussa esitetyt toimet ovat jatkuvia, ne on integroitu
Lindex-konsernin tavanomaiseen toimintaan. Vaikka konser-
nin toimien toteuttamiseen liittyy operatiivisia kuluja (OpEx)
ja investointeja (CapEx), taloudelliset tiedot on järjestetty
liiketoimintatoimintojen eikä kestävän kehityksen kriteerien
mukaan, ja tästä syystä konserni ei julkaise rahamääriä.
S2–5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mah-
dollisuuksien hallintaan
Edistääkseen Lindex-konsernin sitoutumista vastuulliseen ja
eettiseen hankintaan, joka edistää toimitusketjun työnteki-
jöiden oikeuksia konsernin ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti,
Lindex-divisioona on asettanut tavoitteita, jotka keskittyvät
elämiseen riittäviin palkkoihin, työoloihin, avoimuuteen ja
naisten vaikutusvallan lisäämiseen. Stockmann-divisioona
on asettanut tavoitteen liittyen toimitusketjun auditointeihin.
Hallituksen toimintakertomus
102
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen
liittyvä politiikka
ja lyhyt kuvaus
suhteesta politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen
näyttö,
johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy politiikassa mainit- tuun tavoitteeseen, joka koskee riittävää palkkaa. | Elämiseen riittävän pal- kan turvaava ohjelma: Vuoteen 2025 men- nessä Lindex-divisioo- nan tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioo- nan tuotantovolyymistä on 80 %, osallistuvat elämiseen riittävän palkan turvaavaan ohjelmaan. Lindex- divisioona edellyttää, että tavarantoimittajat laskevat elämiseen riit- tävät palkat, tunnistavat palkkaerot ja käyttävät digitaalisia maksuja. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuonna 2024 tason 1 toimittajat, joiden osuus Lindex-divi- sioonan tuotanto- volyymistä on 80 prosenttia, laskevat elämiseen riittävän palkan ja tason 1 toimittajat, joiden osuus Lindex-divi- sioonan tuotanto- volyymistä on 95 prosenttia, ovat ottaneet käyttöön digitaaliset maksut. | Vuonna 2025 tason 1 toimittajat, joiden osuus Lindex-divi- sioonan tuotanto- volyymistä on 72 prosenttia, laskevat elämiseen riittävän palkan ja tason 1 toimittajat, joiden osuus Lindex-divi- sioonan tuotanto- volyymistä on 99 prosenttia, ovat ottaneet käyttöön digitaaliset maksut. | Tavoitetta ei saavutettu. Tulokset verrattuna. Jotkut toimittajat, jotka olivat toimittaneet tietoja raportointikausilla, eivät pystyneet toimittamaan tietoja tältä kaudelta, mikä vaikutti negatiivisesti kokonaistulokseen. Tavoite on suhteellinen mistä. Laskentamenetelmää mukautettiin vuonna 2023, ja nyt siinä tar- kastellaan elämiseen riittävän palkan ohjelmaan osallistuneiden 1 toimittajien osuutta koko Lindex-divisioonan tuotantovolyymistä. Tavoitteen on kehittänyt monialainen ryhmä, jolla on asiantuntemusta maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, tutkimuksista, kansalaisjärjestöky- selyistä ja monikansallisesta yhteistyöstä esimerkiksi amfori ETI:n, GZI:n ja Solidaridadin kanssa. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy politiikassa mainit- tuun työoloja koske- vaan tavoitteeseen, joka koskee muun muassa syrjintää, työterveyttä ja -tur- vallisuutta, riittävää palkkaa, yhdistymis- vapautta, pakkotyötä, lapsityövoimaa sekä rikoksia ja häirintää. | Työolot: Vuoteen 2025 mennessä Lindex- divisioonan tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioonan tuotanto- volyymistä on 80 pro- senttia, ovat sitoutuneet työolojen parantami- seen esimerkiksi ter- veyden, turvallisuuden ja syrjimättömyyden osalta. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuonna 2024 tason 1 tavaran- toimittajat, joiden osuus Lindexin tuotantovolyymistä on 78 prosenttia, sitoutuivat paran- tamaan työoloja. Itsearviointitulos on 72 prosenttia vuoteen 2024 mennessä. | Vuonna 2025 tason 1 tavaran- toimittajat, joiden osuus Lindexin tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, sitoutuivat paran- tamaan työoloja. Itsearviointitulos on 69 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. | Tavoite saavutettiin. Tavoite visioonan tuloskorttijärjestelmän avulla, jossa arvioidaan toimittajien itsearviointikykyä ja työolojen parantamista. menetelmää mukautettiin vuonna 2023, ja nyt siinä tarkastellaan sellaisten tason 1 toimittajien tuotantovolyymistä, jotka ovat sitoutuneensa työolojen parantamiseen / koko Lindex-divisioonan tuotantovolyymista. Tavoitteen on kehittänyt monialainen ryhmä, jolla on asiantuntemusta maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, tutkimuksista, kansalaisjärjestöky- selyistä ja monikansallisesta yhteistyöstä esimerkiksi amfori ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainit- tuun tavoitteeseen. Toimitusketjun läpinä- kyvyys on olennaisen tärkeää ihmisoikeuk- sien säilyttämisen ja edistämisen kan- nalta, sillä se mah- dollistaa suuremman vastuuvelvollisuuden ja tehokkaan puuttu- misen systemaattisiin kysymyksiin. | Toimitusketjun läpinä- kyvyys: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divi- sioonan toimitusketjun tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioo- nan tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, ovat jäljitettävissä. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Lindex-divisioona on julkaissut toi- mittajatietoja sekä verkkosivuillaan että Open Supply Hubissa. | Lindex-divisioona on julkaissut toi- mittajatietoja sekä verkkosivuillaan että Open Supply Hubissa. | Tavoitetta ei saavutettu. kartoitettu, tarvitaan IT-infrastruktuuria den ja tuotteiden jäljitettävyyden. Tämän mahdollistamiseksi on ottamssa käyttöön TextileGenesis listaa tuotteiden jäljittämisen kuidusta valmiiksi vaatteeksi ja tarjoaa näkyvyyden kaikkiin raaka-aineiden toimittajiin. Tämä tukee tavoitetta saavuttaa kaikkien vaatteiden jäljitettävyys kuitutasolle vuodeen 2028 mennessä. Lindexin läpinäkyvyyslupausta koskevan sitoumuksen mukaisesti vaa- tetehtaiden, jalostusyksiköiden ja kankaiden toimittajien yhteystiedot julkaistaan sekä omalla verkkosivustolla että Open Supply Tavoitteen on kehittänyt monialainen ryhmä, jolla on asiantuntemusta maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, tutkimuksista, kansalaisjärjestöky- selyistä ja monikansallisesta yhteistyöstä esimerkiksi amfori ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. Tavoite |
Hallituksen toimintakertomus
103
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konserni-
taso
Aiheeseen
liittyvä politiikka
ja lyhyt kuvaus
suhteesta politiikan
tavoitteeseen
Tavoite
Viitekehys tai
tieteellinen
näyttö,
johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset 2024 Tulokset 2025 Lisätiedot
Lindex- Ihmisoikeuspolitiikka: divisioona Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainit- tuun tavoitteeseen, joka koskee naisten voimaannuttamista ja sukupuolten tasa-arvoa. | Naisten voimaannutta- minen: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divi- sioonan toimitusketjun tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioo- nan tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, ovat osallistuneet naisten voimaannuttamisohjel- maan (WE Women) ja ylläpitäneet sitä. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuoden 2024 loppuun mennessä WE Women -ohjelman suorittaneiden tason 1 toimittajien osuus Lindex- divisioonan tuotantovolyymistä oli 53 prosenttia. | Vuoden 2025 loppuun mennessä WE Women -ohjelman suorittaneiden tason 1 toimittajien osuus Lindex- divisioonan tuotantovolyymistä oli 50 prosenttia. | Tavoitetta ei saavutettu. mitataan vuosittain. Laskentamenetelmää mukautettiin vuonna 2023, ja nyt siinä tarkastellaan WE Women -ohjelman tason 1 toimittajien osuutta koko Lindex-divisioonan tuotantovolyy- mistä. Tavoitteen on kehittänyt monialainen ryhmä, jolla on asiantuntemusta maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, tutkimuksista, kansalaisjärjestöky- selyistä ja monikansallisesta yhteistyöstä esimerkiksi amfori ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. Lindex-divisioona on toteuttanut WE Women -hankkeen tyksekkäästi useimpien toimittajiensa kanssa Bangladeshissa keskeisten toimittajiensa kanssa Intiassa. Haasteet, kuten liittyvät häiriöt, ovat kuitenkin viivästyttäneet toteutusta muilla markki- noilla. Myös divisioonan vetäytyminen Myanmarista, jossa hanke toteutettu, on vaikuttanut tulokseen. projektin koskemaan useampia toimittajia Kiinassa vuonna 2025, alkuperäistä tavoitetta ei saavutettu. Saadut kokemukset tään strategian muotoilussa vuoden 2025 jälkeen. |
Stockmann- divisioona | 100 prosenttia omien merkkien toimittajista on auditoinnin piirissä. | Tason 1 toimittajat | 67 % | 83 % | Stockmann-divisioonan pitkän aikavälin tavoite on varmistaa, kaikki sen tason 1 omien merkkien toimittajat kuuluvat piiriin. Tällä hetkellä 83 % toimittajista kuuluu auditointien kaikkien toimittajien on sitouduttava noudattamaan amforin Code of Conductia tai vastaavia periaatteita. tai vertailuarvoa, mutta edistymistä seurataan aktiivisesti koko vuoden ajan, ja toimittajien kanssa käydään jatkuvia keskusteluja siitä, miten auditointien piiriin voidaan ottaa mukaan ne jotka eivät vielä kuulu niiden piiriin. Tämä on uusi tavoite, josta raportoidaan virallisesti tässä raportissa, vaikka sen perustana olevia tietoja on seurattu jo aiemmin. |
Hallituksen toimintakertomus
104
S3
Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
S3–1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on laatinut politiikkoja hallitakseen arvo-
ketjunsa varrella asuviin vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia. Ihmisoikeuspoli-
tiikassa, ympäristöpolitiikassa ja ilmoituskanavapolitiikassa
määritetään Lindex-konsernin lähestymistapa yhteisöjen
oikeuksiin ja puhtaan veden saatavuuteen liittyvien, sekä
käytöstä poistetuista tuotteista johtuvien vaikutusten käsit-
telyyn. Nämä politiikat ja niiden tarkemmat tiedot on esitelty
luvussa
MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemi-
seksi vahvistetut toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuspolitiikassa korostetaan vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen oikeuksien kunnioittamista, erityisesti
puhtaan veden, sanitaation ja asianmukaisten asuinolojen
saatavuutta, ja siihen sisältyy toimenpiteitä maa- ja vesiva-
roihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Lindex-kon-
serni sitoutuu noudattamaan kansalaisoikeuksia ja poliitti-
sia, taloudellisia, sosiaalisia ja työelämän perusoikeuksia
kaikkialla arvoketjussaan. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen,
paikallisten edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa on
olennainen osa toiminnan mukauttamista kansainvälisiin
normeihin, ja sillä varmistetaan, että vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia kun-
nioitetaan. Raportointivuonna ei raportoitu vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin liittyvistä tapauksista, joissa
olisi jätetty noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansalli-
sia yrityksiä koskevia ohjeita.
Ympäristöpolitiikka perustuu vastuullisen liiketoiminnan
periaatteita koskeviin ohjeisiin, ja siinä kuvataan, miten
näitä periaatteita noudatetaan pyrkimällä vähentämään
vedenkäyttöä ja ympäristön pilaantumista ja keskittymällä
kestäviin käytäntöihin, kuten veden kierrätykseen ja sadeve-
den keräämiseen erityisesti vesi-intensiivisissä toimitusket-
jun osissa.
Toimittajien toimintaperiaatteilla Lindex-divisioona vaikut-
taa riskialttiiden alueiden toimittajiin ja edellyttää, että ne
sitoutuvat konsernin politiikoiden mukaisiin vastuullisuus-
sitoumuksiin. Toimittajien kanssa tapahtuvaan vuorovaiku-
tukseen sisältyy kuulemisia, työpajoja ja yhteistyötä, joilla
vahvistetaan Lindex-divisioonan asettamien toimintatapojen
omaksumista Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa ja Tur-
kissa.
Stockmann-divisioon a vaatii tavarantoimittajiltaa n vastaa-vaa
sitoutumista , jonka ne voivat tehdä esimerkiks i allekir-
joittamalla amfori BSCI Code of Conduc t -toimintaperiaat-
teet, jolloin ne sitoutuva t kunnioittamaan paikallisyhteisöjen
oikeutta terveellisii n elinolosuhteisii n sekä ehkäisemään,
lieventämää n ja korjaamaan ympäröivii n yhteisöihi n koh-
distuvia haitallisia vaikutuksia , tai osoittamalla , että ne sitou-
tuvat vastaavaan omissa toimintaperiaatteissaan.
Lindex-konsernilla on ilmoituskanavapolitiikkansa mukai-
nen ilmoitusmekanismi, jonka avulla kaikki sidosryhmät,
myös vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, voivat ilmoit-
taa huolenaiheistaan nimettömästi ilmoituskanavassa.
Lindex-konsernin toimittajien on myös luotava turvallinen
ja luottamuksellinen ilmoituskanava, kuten on tarkemmin
kuvattu alaluvussa
S2–3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenai-
heiden esiin tuomiseksi.
S3–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaiku-
tuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa
Lindex-konserni ottaa vaikutustensa hallinnassa huomioon
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkökulmat kump-
panuuksien ja yhteistyön avulla. Maantieteelliset etäisyydet
rajoittavat vuorovaikutusta, ja siksi kansalaisjärjestöjen ja
toimialan aloitteet ovat tässä toiminnassa erityisen
tär-
keitä. Lindex-divisioona on vuorovaikutuksessa vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kanssa useissa vaiheissa,
muun muassa politiikkojen kehittämisen ja lieventämisen
suunnittelun aikana, ja käy säännöllistä vuoropuhelua
kumppanuuksien ja aloitteiden välityksellä. Stockmann-
divisioonalla ei ole omaa erillistä vuorovaikutusprosessia
sellaisia yhteisöjä varten, jotka altistuvat vaikutuksille vain
sen arvoketjun välityksellä. Sen sijaan Stockmann-divisi-
oona soveltaa Lindex-divisioonan prosesseja silloin, kun se
käyttää Lindex-divisioonan tuotantotoimistoja.
Yhteistyö paikallisten kansalaisjärjestöjen ja tavarantoi-
mittajien kanssa mahdollistaa Lindex-divisioonan ottaa
yhteisöjen näkökulmat huomioon päätöksenteossa. Tällä
hetkellä Lindex-divisioona toteuttaa hankkeita ainoastaan
Bangladeshissa. Keskeisiä toimia ovat muun muassa
WaterAidin kanssa toteutettavat kumppanuushankkeet,
joilla pyritään parantamaan veden, sanitaation ja hyvän
hygienian saatavuutta. Näihin toimiin kuuluu
infrastruktuu-
rin kehittämisen lisäksi myös yhteisön voimaannuttaminen
ja erityisesti naisten kouluttaminen hygieniaosaamisen
edistämisen lisäämiseksi, jotta yhteisön tarpeisiin voidaan
vastata tehokkaasti. Ottamalla paikalliset yhteisöt, erityisesti
naiset, mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen
Lindex-divisioona saa tietoa haavoittuvassa asemassa
olevien ja marginalisoituneiden yhteisöjen näkökulmista ja
varmistaa, että hankkeet vastaavat vaikutusten kohteena
olevien yhteisöiden näkemyksiä.
Hallituksen toimintakertomus
105
Lindex-divisioonan vastuullisuusjohtaja on operatiivisessa
vastuussa tästä vuorovaikutuksesta ja sen varmistamisesta,
että näkemykset otetaan huomioon divisioonan vastuulli-
suuteen liittyvissä toimintatavoissa. Sitoutumisen tehokkuu-
den arvioimiseksi ei ole vielä laadittu prosesseja.
Konserni ei ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia alkupe-
räiskansoihin liittyen, eikä sillä siksi ole erityistä sidosryh-
mävuorovaikutuksen prosessia alkuperäiskansojen oikeuk-
sien suojelemiseksi.
S3–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konsernin ilmoituskanavapolitiikassa kuvataan korja-
usprosessi, jota noudatetaan kun konserni havaitsee vaiku-
tusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvan olennaisen
kielteisen vaikutuksen, jonka se on aiheuttanut tai johon se
on myötävaikuttanut. Lindex-konserni tarjoaa vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille verkossa olevan ilmoituskana-
van, joka on kuvattu alaluvussa
S1–3 Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Kielteisen vaikutuksen
tapauksessa tilanne arvioidaan ja yhteisöjen tai niiden
edustajien, kuten toimittajien, kollegojen tai kansalaisjärjes-
töjen, kanssa tehdään yhteistyötä asianmukaisten toimien
määrittämiseksi. Ilmoituskanava on julkisesti saatavilla
konsernin verkkosivustolla. Vaikka ei ole olemassa erityisiä
mekanismeja, joilla tuetaan näiden kanavien saatavuutta
vaikutuksen kohteena oleville yhteisöille, kuka tahansa voi
ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä kanavan kautta.
Tällä hetkellä ei ole käytössä arviointiprosessia, jolla voitai-
siin määrittää, ovatko vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
tietoisia näistä kanavista tai luottavatko ne niihin.
Vaikka Lindex-konserni ei tällä hetkellä tue liiketoimintasuh-
teidensa kautta käytettäviä vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille tarkoitettuja ilmoituskanavia, se tunnustaa niiden
arvon ja aikoo tutkia vaihtoehtoja tällaisten mekanismien
käyttöönottamiseksi. Lindex-divisioonan arvoketjua tukee
muun muassa Bangladeshissa toimiva Women’s Café, jota
kuvataan tarkemmin alaluvussa
S2-3 Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työnteki-
jöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
S3–4
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Lindex-konserni on jatkuvasti toteuttanut erilaisia toimia
lieventääkseen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Toimet keskittyvät erityi-
sesti veden- ja maankäyttöön Lindex-divisioonan toimitus-
ketjussa. Näihin toimiin lukeutuu vesihuolto, maankäyttö
ja ekosysteemien suojelu sekä kiertotalous ja jätteiden
vähentäminen. Näitä toimia, niiden odotettuja tuloksia
ja niiden vaikuttavuuden seurantaa kuvataan tarkemmin
alaluvuissa
E2–2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit,
E3–2 Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit, E4–3 Biologi-
seen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet
ja resurssit
sekä
E5–2 Resurssien käyttöön ja kiertotalou-
teen liittyvät toimet ja resurssit.
Lisäksi Lindex-divisioona on
määrittänyt tarpeelliset toimet, joilla puututaan vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin tosiasiallisiin tai
mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin ihmisoikeuksia koskevan
due diligence -prosessin avulla.
Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Lindex-konserni nou-
dattaa ilmoituskanavapolitiikan prosessia, joka on kuvattu
alaluvussa
S3–3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaa-
miseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Vuonna 2025 ei raportoitu
vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista liittyen
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin.
Lindex-divisioona kehittää Bangladeshin vaatetusalan
työntekijäyhteisöjen vesi- ja sanitaatiopalveluja yhteis-
työssä WaterAidin kanssa. Tavoitteena on parantaa yli
8 700 ihmisen oloja muun muassa kuukautishygienian
hallintaohjelmalla, tehtaiden sadeveden keräysjärjestelmillä
pohjavesiriippuvuuden vähentämiseksi sekä yhteisöllisellä
omistajuudella, jonka avulla paikalliset asukkaat osalliste-
taan suunnitteluun ja rahoitukseen ja samalla koulutetaan
naisia ja tyttöjä hygienian muutoslähettiläiksi. Hankkeen
tavoitteena on lisätä tietämystä kuukautishygienian hallin-
nasta vaatetusalan työntekijöiden ja heidän yhteisöjensä
keskuudessa Bangladeshissa, ja sitä laajennettiin vuonna
2025 niin, että se tavoitti 3 738 uutta ihmistä.
Lindex-divisioona seuraa näiden toimien edistymistä
WaterAidin vuosiraporttien ja niiden sisältämien puhtaan
veden ja sanitaation saatavuuden ja hygieniatietoisuuden
indikaattoreiden avulla. Hanke kesti heinäkuusta 2023
kesäkuuhun 2025.
Hallituksen toimintakertomus
106
S3–5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Lindex-konserni on asettanut erityisiä tavoitteita vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien vaikutusten hal-
litsemiseksi. Sen tärkeimmät aloitteet keskittyvät kuitenkin
kestävään vesihuoltoon, jätteiden vähentämiseen ja eko-
systeemien suojeluun. Näitä aloitteita kuvataan tarkemmin
luvuissa
E3 Vesivarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
ja
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Lindex-
divisioona/
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
Viitekehys tai
tieteellinen näyttö, Tavoitteen
Tavoit-
teen
Tavoitteen
Tulokset
Tulokset
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
kuvaus suhteesta
politiikan tavoittee-
seen
Tavoite
johon tavoite
perustuu
laajuus
perus-
vuosi
perusarvo
2024
2025
Lisätiedot
Lindex- | Ihmisoikeuspoli- | Vuoteen 2025 mennessä | Aloitteessa | 2023 | 0 henkilöä | 87 henkilöä | 1 434 hen- | Tavoite ylitettiin. Tavoite on absoluuttinen ja kehitetty yhdessä |
divisioona | tiikka: Tavoite liittyy | tavoitteena on varmistaa, | keskitytään | kilöä | WaterAidin kanssa. | |||
suoraan politiikassa | että 1 200 ihmistä saa | Bangladeshin | ||||||
mainittuun tavoit- | puhdasta juomavettä ja | Savar Upazilan | ||||||
teeseen, joka | paremmat saniteettitilat | valmisvaattei- | ||||||
koskee asianomaisia | RMG-työntekijöiden | den tuotannon | ||||||
yhteisöjä ja puhtaan | asuinyhteisöissä. | yhteisöihin | ||||||
veden ja sanitaation | kuuluviin kohde- | |||||||
saatavuutta. | ryhmiin. | |||||||
Lindex- | Ihmisoikeuspoli- | Vuoteen 2025 mennessä | Aloitteessa | 2023 | 0 henkilöä | 2 780 hen- | 12 108 | Tavoite ylitettiin. Tavoite on absoluuttinen ja kehitetty yhdessä |
divisioona | tiikka: Tavoite liittyy | tavoitteena on varmistaa, että | keskitytään | kilöä | henkilöä | WaterAidin kanssa. | ||
suoraan politiikassa | 8 700 ihmistä saa käsienpe- | Bangladeshin | ||||||
mainittuun tavoit- | sumahdollisuuden tehtaissa ja | Savar Upazilan | ||||||
teeseen, joka | RMG-työntekijöiden asuin- | valmisvaattei- | ||||||
koskee asianomaisia | yhteisöissä. | den tuotannon | ||||||
yhteisöjä ja puhtaan | yhteisöihin | |||||||
veden ja sanitaation | kuuluviin kohde- | |||||||
saatavuutta. | ryhmiin. | |||||||
Lindex- | Ihmisoikeuspoli- | Vuoteen 2025 mennessä | Aloitteessa | 2023 | 0 henkilöä | 1 423 hen- | 6 795 | Tavoite ylitettiin. Tavoite on absoluuttinen ja kehitetty yhdessä |
divisioona | tiikka: Tavoite liittyy | tavoitteena on tavoittaa 6 200 | keskitytään | kilöä | henkilöä | WaterAidin kanssa. | ||
suoraan politiikassa | ihmistä, jotta työntekijät ja | Bangladeshin | ||||||
mainittuun tavoit- | heidän perheensä saisivat | Savar Upazilan | ||||||
teeseen, joka | lisää tietoa ja parantaisivat | valmisvaattei- | ||||||
koskee asianomaisia | hygieniakäyttäytymistään. | den tuotannon | ||||||
yhteisöjä ja puhtaan | yhteisöihin | |||||||
veden ja sanitaation | kuuluviin kohde- | |||||||
saatavuutta. | ryhmiin. |
Hallituksen toimintakertomus
107
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoit-
teeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen
näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset
2024
Tulokset
Lisätiedot
2025
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2025 mennessä kaikkien myytävänä olevien tavaroiden toimittajien on luovuttava veden ja maaperän pilaantumista aiheuttavien vaa- rallisten kemikaalien käytöstä ja saavutettava ympäristöar- viointityökalussa pistemäärä neljä. Lindex-divisioonan pitkän aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä toi- mittajat ottavat alan johtavan aseman kemikaalien hallin- nassa ja näyttävät esimerkkiä käyttäen tekstiiliteollisuuden innovatiivisia ratkaisuita, kuten luonnonvärejä ja ympäristöys- tävällisiä väriaineita. | Lindex-divisioonan lien hallintaan liittyvät nykyiset tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täysin EU:n säädösten mukai- sia, mukaan lukien REACH/ ECHA-standardit (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupame- nettelyt ja rajoitukset/Euroopan kemikaalivirasto) sekä konsernin ympäristöpolitiikka. Tavoitteet perustuvat vakuuttavaan tieteel- liseen näyttöön, sillä REACH/ ECHA, AFIRM (Apparel and Footwear International RSL Management), ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemi- cals) ja ASTM (American Society for Testing tuvat tieteelliseen tietoon. | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tasot 1–2. | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemi- kaalien kartoitta- miseen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Lyhyen aikavälin tavoite tarkoittaa sitä, myytävänä olevien tavaroiden toimittajat, jotka käyttävät toi- minnassaan paljon kemikaaleja, ovat ottaneet käyttöön vahvan ympäristöjärjestelmän. Tähän kuuluu kemikaalien vähintään 80 prosenttia niiden kemikaaleista nan MRSL-luettelon (Manufacturing Restricted Substances List, tuotannossa kiellettyjen kemikaalien luettelo) mukaisia, ja niillä on yksityiskohtainen ja todennettavissa oleva suunnitelma 100 prosentin vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Arviointiasteikko on yhdestä viiteen, jolloin arvosana yksi osoit- taa merkittäviä puutteita kemikaalien hallinnassa ja arvosana viisi tarkoittaa alan johtavaa asemaa kemikaalien hallinnassa, johon kuuluu innovatiivisten käytäntöjen hyödyntämistä myös tehtaan ulkopuolella. Arvosana neljä tarkoittaa, on käytössä voidaan järjestelmällisesti kit ennen ostamista. ryhmät osallistuivat tavoitteiden asettamiseen, sillä divisioona kuuli tekstiiliasiantuntijoita, dejä ja useita johtavia tavarantoimittajia, kuten MAS Groupia. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2025 mennessä 80 prosentin myytävänä olevien tavaroiden toimitta- jista odotetaan saavuttavan optimaalisen vedenkäytön tehokkuuden, mikä tarkoittaa veden käytön vähentämistä, veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä prosesseissa sekä jäteveden käsittelyä ympäris- tönormien mukaisesti ennen jäteveden johtamista. | Keskeisiä EU:n direktiivejä ovat direktiivi 2018/851/EU (jätepuit- edirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuit- edirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuit- edirektiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden mittaamisessa käy- tettävän ympäristöarviointityöka- lun kehittämisessä kehitettäessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Che- micals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Res- ponsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästös- tandardit. Ei perustu vakuutta- vaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat. | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemi- kaalien kartoitta- miseen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Tällä lyhyen aikavälin suhteellisella tavoitteella on välitön vaikutus tehtaiden vedenkäyttöön. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta tämällä ympäristöarviointityökalua, jossa vesi-intensiivisiä toimittajia arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi alhaisin ja viisi on korkein arvosana. Arvosana viisi tarkoittaa, että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100-prosenttista käytön tehokkuutta varten ja että se on edistynyt tavoitteessa merkittävästi. Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräys- ten noudattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä veden- käytön tehokkuudessa, ja arvosanat yksi ja kaksi tarkoittavat, että toimittajalla on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Lindex-divisioona pyrkii vaiheittain luopumaan toimittajista, joiden arvosana on alle kolme. Arvioinnin piirissä ovat toimittajat, jotka toimivat vesi-in- tensiivisellä alalla. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä ja lisäämällä veden kierrätystä että laadullisesti kolmannen osapuolen tekemien avulla. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tavoitetta, ja vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä esimerkiksi tuotantomaiden kansalaisjär- jestöjen ja voidaan tunnistaa sien tarkoitus on auttaa ymmärtämään haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien perusteella. |
Hallituksen toimintakertomus
108
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoit-
teeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen
näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset
2024
Tulokset
Lisätiedot
2025
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia myytävänä olevien tavaroiden toimittajista odotetaan ottavan käyttöön kattavat vedenhoidon periaat- teet. Tähän pitkän aikavälin tavoitteeseen kuuluu eko- systeemien ennallistaminen ja parannettu vesialueiden hallinta, mikä hyödyttää sekä toimittajia että paikallisyh- teisöjä. | Keskeisiä EU:n direktiivejä ovat direktiivi 2018/851/EU (jätepuit- edirektiivin muuttaminen), ase- tus 2019/1021/EU (POP-ase- tus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästö- direktiivi) ja direktiivi 2000/60/ EY (vesipuitedirektiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden mittaa- misessa käytettävän ympä- ristöarviointityökalun työkalua kehittämisessä kehitettäessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Che- micals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Res- ponsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipääs- töstandardit. Ei perustu vakuut- tavaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat. | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemi- kaalien kartoitta- miseen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022. | 79 % | 95 % | Tavoitteen arvosana, toimittaja kykenee todentamaan toimet, joihin se on ryhtynyt vedenkäytön vähentämiseksi ja jäteveden kierrättämiseksi ja että se noudattaa sekä EU:n säädöksiä ja kansainvälisiä standardeja että konsernin ympäristöpolitiikkaa. Pitkän aika- välin tavoitteena on saada aikaan merkittävämpi ja vaikutus veden laatuun ja saatavuuteen alueellisella ja manlaajuisella tasolla. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta mällä ympäristöarviointityökalua, jossa toimittajia arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi on alhaisin ja viisi korkein arvosana. Arvosana viisi tarkoittaa, että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100-prosenttista vedenkäytön tehok- kuutta varten ja että se on Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräysten nou- dattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä vedenkäytön tehokkuudessa, ja arvosanat yksi ja kaksi tarkoittavat, toimittajalla on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Arvioinnin piirissä ovat toimittajat, jotka toimivat vesi-in- tensiivisellä alalla. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä ja lisäämällä kierrätystä että laadullisesti kolmannen osapuolen tekemien jätevesitesta- usten avulla. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tavoitetta, se on vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä esimerkiksi tuotantomaiden kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta määritellyt vesiriskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Näiden kumppanuuksien tarkoitus on ymmärtämään haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoit- teita tunnistettujen riskien perusteella. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä 100 prosenttia neitseellisestä puuvillasta tulee viljelijöiltä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä ja varmistetaan siirtyminen luonnonmukai- seen ja uudistavaan uudistu- vaan maatalouteen. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversi- teettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • • muunna. | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2024 | 5 % | 5 % | 8 % | Maan käyttöön liittyvä sitoutumistavoite: Lindex-divisioona edistää aktiivisesti muutosta puuvillan viljelyn tunnistetuilla riskialueilla tekemällä yhteistyötä suoraan viljelijöiden ja varmistamalla siirtymisen luonnonmukaiseen ja uudista- vaan maatalouteen. Tavoitteita asetettaessa tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. Tavoite suhteellinen. WWF antoi palautetta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Hallituksen toimintakertomus
109
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoit-
teeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen
näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset
2024
Tulokset
Lisätiedot
2025
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia materiaaleista kierrätetään ja/tai hankitaan kestävästi (tunnustettujen ser- tifiointijärjestelmien kautta). | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2018 | 0 % | 88 % | 91 % | Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat tavoitteiden asettami- seen; divisioona kuuli tekstiilialan jestöjä ja Textile Exchange -järjestöä. Tavoite ja vapaaehtoinen. | |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 70 prosenttia kaikista tuotteista sisältää vähintään 15 tia kierrätysmateriaaleja. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin jotka on asetettu tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchange EU:n jätehierarkian periaattei- den sekä Ellen McArthur tiön kiertotalouden liiketoimin- tamalleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason toimijat. | 2021 | 16 % | 59 % | 74 % | Tavoitteessa keskitytään seen, mikä vähentää divisioonan riippuvuutta neitseellisistä materiaaleista. Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiber Oy:n ja muiden teollisuus- kumppaneiden kanssa tekstiilistä tekstiiliksi jen laajentamiseksi ja kuluttajilta kerättyjen kierrätysmateriaa- lien saatavuuden varmistamiseksi. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite on suhteellinen ja tulos osuutta tuotettujen kappaleiden määrästä. Vuoden 2024 tulos on tarkistettu havaitun virheen vuoksi. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikesta puuvillasta on jäljitettävissä tunnustet- tujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversi- teettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • systeemeihin • pienentäminen • vähennä. | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason toimijat. | 2023 | 87 % | 93 % | 93 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksiltaan merkittä- vien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja sista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Hallituksen toimintakertomus
110
Lindex-
divisioona/
Stockmann-
divisioona/
Konsernitaso
Aiheeseen liittyvä
politiikka ja lyhyt
kuvaus suhteesta
politiikan tavoit-
teeseen
Tavoite
Viitekehys tai tieteellinen
näyttö, johon tavoite
perustuu
Tavoitteen
laajuus
Tavoit-
teen
perus-
vuosi
Tavoit-
teen
perus-
arvo
Tulokset
2024
Tulokset
Lisätiedot
2025
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja vesiin ja maaperään kohdis- tuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikista selluloosa- pohjaisista muuntokuiduista tekokuiduista on jäljitettävissä tunnustettujen sertifiointijär- jestelmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversi- teettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN-tavoitteisiin: • systeemeihin • pienentäminen • vähennä | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason toimijat. | 2023 | 97 % | 99 % | 97 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksiltaan merkittä- vien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja sista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspoli- tiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoittee- seen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaiku- tusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden liiketoimin- tamallit ja -palvelut, kuten jälleenmyynti, vuokraus tai korjauspalvelut, muodostavat 5 prosenttia Lindexdivisioo- nan kokonaisliikevaihdosta. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka on määritelty tunnustettujen kansainvälisten standardien, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierar- kian periaatteiden, sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalou- den liiketoimintamalleja käsitte- levän tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa koko arvoketjun (tuotanto- ketjun alku- pää, oma toiminta ja tuotanto- ketjun loppupää). | 2024 | 0,02 % | 0,02 % | 0,02 % | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatioita ja saavuttamaan nämä tavoitteet osana Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Kiertotalouden liiketoimintamallin tulokset perustuvat tavaran myyntiin, jossa myyntiä voidaan seurata muiden kategorioiden myynnin ohella. Tämä on osa RMS:n ”budjetti- luokitusta”. |
Hallituksen toimintakertomus
111
S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
S4–1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konsernilla on käytössä politiikkoja kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Kuluttaja- ja loppukäyt-
täjäpolitiikassa, ihmisoikeuspolitiikassa ja ilmoituskanava-
politiikassa, määritetään Lindex-konsernin lähestymistapa
kuluttajien oikeuksien kunnioittamiseen ja kuluttajien arvo-
jen mukaiseen toimintaan, joka tukee myönteistä ja uskol-
lista asiakaskuntaa. Nämä politiikat ja niiden tarkemmat
tiedot on esitelty luvussa
MDR-P Olennaisten kestävyys-
seikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet.
Politiikkasitoumusten kautta konserni on sitoutunut varmis-
tamaan, että kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksia
kunnioitetaan kaikissa kanavissa ja kaikilla markkinoilla,
joilla se toimii. Vaikka politiikat kattavat monia kuluttajien
oikeuksiin liittyviä aihealueita, tässä luvussa keskitytään
Lindex-konsernille olennaisiin aiheisiin, jotka ovat oikeus
terveyteen ja turvallisuuteen sekä oikeus olla vapaa syrji-
vistä käytännöistä:
•
teen ja turvallisuuteen varmistamalla turvallisuustar-
kastusten ja kemiallisten testien avulla, että tuotteet
täyttävät tai ylittävät alan standardit, mikä hyödyttää
erityisesti kuluttajia, kuten lapsilleen hankintoja tekeviä
vanhempia.
•
tarjoamalla monipuolisia ja esteettömiä tuotteita,
sitoutumalla osallistavaan markkinointiin ja tekemällä
säännöllisiä, asiakaspalautteeseen perustuvia paran-
nuksia. Konserni on sitoutunut varmistamaan, että sen
markkinointikampanjat ja myynninedistämismateriaalit
vastaavat sen palvelemia erilaisia yhteisöjä eivätkä
ylläpidä stereotypioita. Konsernin verkkosivustojen ja
sovellusten saavutettavuus pyritään myös varmista-
maan.
Lindex-konsernin kuluttaja- ja loppukäyttäjäpolitiikka on
yhdenmukainen kansainvälisesti tunnustettujen standardien
kanssa, mukaan lukien:
•
valinnanvapauteen liittyvät oikeudet.
•
Advertisers -järjestön maailmanlaajuiset periaatteet:
eettiseen, osallistavaan ja täsmälliseen markkinointiin
keskittyminen.
•
kiinnittäminen lasten oikeuksiin, tuoteturvallisuuteen ja
ikätasoon sopivaan markkinointiin.
•
vaatimustenmukaisuuden ja kuluttajan tietosuojan
varmistaminen.
Arvoketjussa loppupäästä ei raportoitu tapauksia, joissa
olisi jätetty noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuk-
sia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n perussopimusta
työelämän perusoikeuksista tai OECD:n monikansallisia
yrityksiä koskevia ohjeita.
Konsernilla on käytössä mekanismeja, joilla varmistetaan,
että asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Niitä ovat esimer-
kiksi kyselytutkimukset ja asiakaspalvelukanavat, ja niillä
edistetään parantamisen kulttuuria ja asiakaskeskeistä
innovointia. Näistä kanavista kerätyt tiedot otettiin huomioon
kuluttaja- ja loppukäyttäjäpolitiikkaa laadittaessa. Konser-
nilla on erityisesti naisten ja lasten tarpeisiin keskittyviä
ihmisoikeusvaikutusten korjaamisen mahdollistavia kanavia
kuten asiakaspalvelukanava ja ilmoituskanava, jotka vahvis-
tavat Lindex-konsernin sitoutumista kuluttajien oikeuksiin.
S4–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Lindex-konserni on suoraan yhteydessä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin ja ottaa heidän näkökulmansa huomioon
tehdessään päätöksiä ja kehittäessään toimia, joilla pyritään
hallitsemaan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia. Kuten
Lindex-konsernin kuluttaja- ja loppukäyttäjäpolitiikassa
todetaan, Lindex-konserni kehittää jatkuvasti tarjoomaansa
vastaamaan moninaisen asiakaskuntansa tarpeita otta-
malla huomioon kaikilta asiakasryhmiltä saadun palautteen.
Palautetta käytetään olemassa olevien tuotteiden paran-
tamiseen ja tiettyihin tarpeisiin tai markkinoiden puutteisiin
vastaavien uusien tuotteiden kehittämiseen, jotka ovat
merkityksellisiä konsernin kokonaistarjooman kannalta.
Konserni on sitoutunut seuraaviin:
•
Lindex-konserni on yhteydessä asiakkaisiin asiakas-
palvelun, sosiaalisen median ja säännöllisten kyselyjen
välityksellä, kerää palautetta ja toimii sen perusteella
asiakkaiden tarpeiden ja huolenaiheiden huomioon
ottamiseksi.
•
tietosuojasäännösten noudattaminen, avoimet tieto-
käytännöt ja kuluttajien tietojen jakamista koskevien
mieltymysten kunnioittaminen.
•
tuotteista ja kestävistä käytännöistä ja antaa kuluttajille
täsmällistä tietoa.
•
valitusprosessi mahdollistaa ratkaisun korjaamalla,
vaihtamalla tai korvaamalla tuotteen tarpeen mukaan.
•
ilmoittamaan väärinkäytöksistä tai esittämään huolensa
konsernin ilmoituskanavassa.
Hallituksen toimintakertomus
112
Vuorovaikutus on jatkuvaa ja tapahtuu useissa eri vai-
heissa, kuten virheellisistä tuotteista tehtyjen valitusten,
epäiltyjen tuotevahinkojen tai muiden tapausten yhtey-
dessä, joissa asiakkaat haluavat antaa palautetta. Vuorovai-
kutusta voi tapahtua myymälässä, asiakaspalvelukanavan
välityksellä tai muissa kanavissa ostohetkellä, ennen ostoa
tai oston jälkeen. Vuorovaikutuksen tehokkuus varmistetaan
säännöllisillä asiakaskyselyillä, joilla kerätään palautetta
ja mitataan asiakaskokemusta, sekä mekanismeilla, joilla
käsitellään ja analysoidaan valituksia. Ne on kuvattu alalu-
vussa
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi.
Stockmann-divisioonassa Chief Brand & Offering Officerilla
ja Chief Sales and Marketing Officerilla on jaettu operatiivi-
nen vastuu siitä, että kuluttajiin sitoutuminen varmistetaan ja
siitä, että palaute otetaan huomioon yrityksen päätöksissä
ja parannuksissa. Lindex-divisioonassa vastuu on jaettu
Chief Brand and Product Officerille ja Chief Commercial
Officerille.
Riskinarvioinneissa otetaan huomioon haavoittuvien ryh-
mien, esimerkiksi lasten, tarpeet ja keskitytään sellaisiin
tekijöihin kuten paino, pituus, ikään liittyvät kyvyt, fyysinen
ja henkinen kypsyys sekä mahdollinen tuotteen väärin-
käyttö. Tällä lähestymistavalla varmistetaan, että tuotetur-
vallisuus vastaa näiden kuluttajien erityistarpeita ja -ominai-
suuksia.
S4–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konsernilla on käytössä prosessi, jolla käsitellään
ja korjataan sen tuotteista kuluttajille ja loppukäyttäjille
aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Prosessi on määritetty
ilmoituskanavapolitiikassa ja siihen kuuluu useita kanavia,
joiden kautta asiakkaat voivat tehdä valituksia ja ilmoittaa
henkilövahingoista suoraan myymälän henkilökunnalle, ver-
kossa olevan ilmoituskanavan kautta tai ottamalla yhteyttä
asiakaspalveluun kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse.
Lindex-konsernin ilmoituskanava on kaikkien sidosryhmien
käytettävissä. Portaalissa voi ilmoittaa huolenaiheista nimet-
tömästi.
Valitukset arvioidaan huolellisesti ja dokumentoidaan jälji-
tettävyyden varmistamiseksi. Ongelmiin tarjotaan erilaisia
ratkaisuja, kuten korjausta, tuotteen vaihtoa, hinnanalen-
nusta, oston peruuttamista tai korvausta lääkärikäynneistä,
lääkityksestä tai aiheutuneista henkilö- tai omaisuusvahin-
goista aiheutuneista kustannuksista.
Konserni ei arvioi korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta,
mutta sen prosessi mahdollistaa vuoropuhelun huolenaiheita
esittäneen henkilön kanssa ilmoituksen vastaanottamisesta
tapauksen päättämiseen asti. Laadun ja turvallisuuden
parantamiseksi kaikki valitukset ja reklamaatiot kirjataan
lokiin, jotta voidaan tunnistaa trendejä ja kaavamaisesti
toistuvia asioita, ja tuoteturvallisuuden ja laatustandardien
parantamiseksi tehdään säännöllisiä analyysejä. Vaikka
Lindex-konsernin politiikan mukaan nämä prosessit eivät
erityisesti koske liikekumppaneita, politiikassa korostetaan
ensisijaisena keinona suoraa vuorovaikutusta kuluttajien
kanssa.
Arvioidakseen, ovatko asiakkaat tietoisia näistä prosesseista
ja luottavatko he niihin, konserni dokumentoi valitukset katta-
vasti ja tekee usein kyselytutkimuksia kerätäkseen palautetta
asiakkaiden kokemuksista ja luottamuksesta yhtiön pro-
sesseihin, joilla huolenaiheisiin puututaan. Markkinointi- ja
viestintämateriaaleilla pyritään antamaan tarkkaa ja avointa
tietoa kuluttajille tarjolla olevista prosesseista, ja avoin
viestintä ja sitoutuminen sosiaalisessa mediassa lisäävät
luottamusta ja tietoisuutta näistä kanavista. Lindex-konserni
kieltää vastatoimet huolenaiheita esille tuovia henkilöitä vas-
taan, kuten alaluvussa
G1–1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
on kuvattu.
Tuote-, markkinointi- ja myyntitehtävissä toimivien työnteki-
jöiden koulutusohjelmilla varmistetaan, että heillä on hyvät
valmiudet käsitellä kuluttajien tarpeita ja vastata niihin, mikä
vahvistaa entisestään asiakkaiden luottamusta Lindex-kon-
sernin prosesseihin ja kanaviin, joiden kautta ongelmat
käsitellään.
S4–4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Lindex-konserni käsittelee kuluttajiin liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia keskittymällä kes-
keisiin toimiin, joilla parannetaan tuoteturvallisuutta sekä
edistetään monimuotoisuutta ja osallisuutta tuotemerkeissä
ja tuotteissa. Toimilla on pyritty suojelemaan kuluttajia ja
lieventämään konsernin maineeseen kohdistuvia riskejä.
Inklusiivisuutta edistävät toimet tuotekehityksessä ja viestin-
nässä ovat yksi konsernin keinoista vaikuttaa myönteisesti
kuluttajien itsetuntoon ja lisätä samalla asiakasuskollisuutta
sekä ylläpitää moninaisuutta ja tuotemerkin vetovoimaa eri
kuluttajasegmenteissä.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat keskeiset toimet
•
tuotemerkkien tuotteet testataan sisäisesti ja kolman-
nen osapuolen toimesta, jotta ne täyttävät tai ylittävät
alan turvallisuusvaatimukset erityisesti kemikaalipitoi-
suuden ja lapsiturvallisuuden osalta. Muiden tuottei-
Hallituksen toimintakertomus
113
den osalta divisioona tekee yhteistyötä toimittajien
kanssa laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Stockmann-divisioona vastaa itse tuoteturvallisuustar-
kastuksista ja soveltaa samoja turvallisuusstandardeja
kuin Lindex-divisioona. Lastenvaatteisiin kiinnitetään
koko konsernissa erityistä huomiota, ja niiden turval-
lisuus otetaan huomioon suunnittelusta valmiiseen
tuotteeseen asti erityisten turvallisuusohjeiden ja
eurooppalaisten standardien mukaisesti. Vaatimus-
tenmukaisuuden varmistamiseksi konserni soveltaa
tuotantoketjussa säännöllisesti päivitettävää muistilis-
taa. Sisäiset laatu- ja testausryhmät valvovat varmis-
tustyötä.
•
nallisen epätasa-arvo n vahvistamist a Lindex-konser -nin
kampanjat välttävät stereotypioit a ja heijastavat
monenlaisi a kuluttajien kokemuksia , mikä tukee
moninaisuutt a ja voimaantumista. Lindex -divisioonan
tuotteet, esimerkiks i vaihdevuosi- ja kuukautistuotteet,
on suunnitelt u tukemaan naisia eri elämänvaiheissa, ja
kampanjat kuvaavat laajasti kauneutta ja moninai-
suutta. Myös Stockmann-divisioona n laaja tarjooma on
suunniteltu vastaamaan kuluttajie n erilaisiin tarpeisiin.
•
edisti eurooppalaisen esteettömyysdirektiivin noudat-
tamista ja julkaisi saavutettavuusselosteen molempien
divisioonien verkkosivuilla. Lindex-konsernin verkko-
sivustot ja sovellukset on suunniteltu saavutettaviksi
niin, että vammaiset käyttäjät voivat käyttää niitä ja sen
ansiosta kaikki käyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvia
valintoja.
•
sesti asiakkaiden pyyntöihin kattavammasta valikoi-
masta. Lindex-divisioona on ottanut käyttöön sää-
dettävät vyötäröt sekä lasten- että naistenvaatteissa
ja laajentanut alusvaatteiden kokovalikoimaa, ja
Stockmann-divisioona on jatkanut plus-koon vaate-
valikoiman kehittämistä ja tarjoaa ompelupalveluja
tuotteiden istuvuuden parantamiseksi. Tämän lisäksi
Stockmann-divisioona loi yhteistyössä kehopositiivi-
suuden puolestapuhuja ja vaatesuunnittelija Henna
Lampisen kanssa omalle merkeilleen plus-kokoisen
kapselimalliston, joka oli saatavilla keväällä 2025
osana naisten NOOM-mallistoa.
Jotkin näistä toimista ovat jatkuvia ja niitä kehitetään
säännöllisesti asiakaspalautteen ja sääntelyn muutosten
perusteella, kun taas toiset liittyvät nimenomaan kuluvaan
raportointikauteen. Inklusiivisuutta ja asiakkaiden sitoutu-
mista koskeva työ kehittyy jatkuvasti kuluttajien tarpeiden ja
yhteiskunnallisten odotusten myötä. Lindex-divisioona tutkii
säännöllisesti asiakkaiden näkemyksiä kehopositiivisuu-
desta ja inklusiivisuudesta ja hyödyntää saamansa tietoa
toimintansa kehittämiseksi.
Kuvatut toimet eivät edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx)
tai pääomamenoja (CapEx), jotka ylittäisivät divisioonien
tavanomaiset budjetit. Inkluusiota edistävät kampanjat ovat
osa Lindex-divisioonan normaalia markkinointia, eikä niihin
liity ylimääräisiä toiminta- tai pääomakuluja. Stockmann-
divisioonan inkluusiota koskeva työ on vielä kehitteillä, eikä
se vielä vaadi lisäresursseja.
Käsitelläkseen asiakaspalautetta ja seuratakseen siihen
liittyvien toimien tehokkuutta, Lindex-konserni dokumentoi ja
analysoi kaikki valitukset ja palautteet toistuvien ongelmien
ja parannuskohteiden tunnistamiseksi. Ongelmat arvioi-
daan huolellisesti, ja korjaavat toimet mukautetaan kunkin
tapauksen tarpeisiin. Toimet voivat vaihdella korjauksesta
ja vaihdosta hyvitykseen tai korvaukseen. Jos asiakkaalle
aiheutuu vahinkoa, konserni vastaa suoralla viestinnällä,
pahoittelemalla ja selityksellä, tekemällä huolellisia tutki-
muksia, mukaan lukien tarvittaessa riippumattomat testit, ja
maksamalla rahallisen tai antamalla käytännön korvauksen
hyvän tahdon eleenä.
Lindex-konserni ylläpitää useita asiakaspalautekanavia,
mikä takaa jäljitettävyyden ja nopean vastaamisen. Jos
tuote aiheuttaa riskin, perusteellisessa juurisyyn analyysissä
(root cause analysis) määritetään tarvittavat toimet, joihin
voi kuulua tuotteen takaisinveto, tuotteen parantaminen tai
asiakkaille suunnatut korjaavat toimenpiteet. Jotta konser-
nin toimintatavoista ei aiheutuisi vaikutuksia asiakkaille, kai-
kissa tuotannon vaiheissa sovelletaan tiukkoja laatutarkas-
tuksia ja tiukkaa turvallisuusvalvontaa. Mahdollisia riskejä
vähennetään entisestään noudattamalla tiukasti sääntelyä
ja tekemällä yksityiskohtaisia riskinarviointeja erityisesti
lasten tuotteista. Vuonna 2025 ei raportoitu vakavista ihmis-
oikeusongelmista tai kuluttajiin liittyvistä tapauksista.
S4–5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Konserni ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia, tulos-
suuntautuneita tavoitteita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liitty-
vien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallitsemiseksi.
Sosiaalisen osallisuuden monimutkaisuuden vuoksi mitat-
tavissa olevien tavoitteiden asettaminen on tällä hetkellä
haastavaa. Tämän vuoksi Lindex-divisioona on päättänyt
ottaa sosiaalisen osallisuuden huomioon sisäisesti esimer-
kiksi asiakaslupauksessa ja Brand Platformissa varmistaak-
seen sen integroinnin keskeisiin liiketoimintakäytäntöihin.
Toimien vaikuttavuuden seuranta on kuvattu alaluvussa
S4–4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämi-
seksi sekä kyseisten toimien tehokkuus.
Hallituksen toimintakertomus
114
HALLINTO
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1–1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet
Konsernin liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat sen
Code of Conduct -toimintaperiaatteet, joissa määritellään
lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja suositusten
sekä vapaata kilpailua ja kuluttajien oikeuksia, työntekijöitä
ja työoloja sekä ympäristöä koskevien vaatimusten
noudattamisen periaatteet. Lisäksi Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa kuvataan periaatteet, joilla yhtiö
estää korruptiota ja eturistiriitoja. Raportointijaksolla
Lindex-divisioona otti käyttöön divisioonatason Code of
Conduct -toimintaperiaatteet. Tämä vahvisti divisioonan
yrityskulttuuria ja mukautti divisioonan jokapäiväisen työn
sen korkeaan päämäärään, jota kuvataan tarkemmin
alaluvussa
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
.
Stockmann-divisioona noudattaa konsernitason Code of
Conduct -toimintaperiaatteita, mikä takaa johdonmukaisen
eettisen toiminnan koko divisioonassa.
Lindex-konsernin liiketoimintaperiaatteet määritellään
tarkemmin erillisissä toimintaperiaatteissa, kuten
ilmoituskanava-, ympäristö-, ihmisoikeus-, kuluttaja-
ja loppukäyttäjäpolitiikoissa ja korruption vastaisissa
periaatteissa. Nämä toimintaperiaatteet auttavat
konsernin työntekijöitä tekemään päätöksiä, jotka
ovat eettisten normien mukaisia. Nämä politiikat ja
niiden tarkemmat tiedot on esitelty luvussa
MDR-P
Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut
toimintaperiaatteet.
Ympäristöpolitiikan yleiskuvaus
on alaluvussa
E1–2 Ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet,
ihmisoikeuspolitiikan ja ilmoituskanavapolitiikan alaluvussa
S1–1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
ja kuluttaja- ja loppukäyttäjäpolitiikan alaluvussa S4–1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet.
Konserni päivitti korruption vastaiset periaatteensa
korruption vastaisten toimenpiteiden yhdenmukaistamiseksi
kaikkialla organisaatiossa. Korruption vastaiset periaatteet
noudattavat Yhdistyneiden Kansakuntien korruption
vastaista yleissopimusta. Konserni ei salli minkäänlaista
lahjontaa tai korruptiota. Eri toimintojen alttiutta korruptiolle
ja lahjonnalle ei ole arvioitu eikä vertailtu. Asiaan liittyviä
toimintoja koskevat riskit arvioidaan tulevaisuudessa.
Lindex-konsernissa Stockmann-divisioona tarjoaa
liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta uusille
ja nykyisille työntekijöille. Koulutus on Code of Conduct
-toimintaperiaatteita koskeva verkkomoduuli. Vuonna
2025 98 % (2024: 70 %) työntekijöistä Suomessa, 97 %
(2024: 100 %) työntekijöistä Latviassa ja 55 % Virossa
suoritti verkkokurssin. Kurssi otettiin käyttöön Virossa
vuoden 2025 alussa. Divisioonan tavoitteena on, että kaikki
työntekijät kaikissa maissa suorittavat kurssin, vaikka
tämän raportointikauden aikana maat eivät saavuttaneet
tätä tavoitetta. Koulutus on pakollinen kaikille uusille
työntekijöille. Lindex-divisioona on ottanut käyttöön
omat Code of Conduct -toimintaperiaatteensa, jotka ovat
nähtävillä divisioonan verkkosivustolla. Toimintaperiaatteita
koskevaa koulutusta suunnitellaan, ja sitä tullaan
tarjoamaan henkilöstölle lähivuosina.
Konserni kehittää ja edistää yrityskulttuuriaan aktiivisesti
arvojensa mukaisella johtamisella ja toiminnalla,
sillä divisioonien tarkoitukset ja arvot ovat konsernin
yrityskulttuurin perusta. Konsernin yrityskulttuuria
arvioidaan säännöllisesti toteutettavilla henkilöstökyselyillä
ja seuraamalla ilmoituskanavaan lähetettyjä ilmoituksia.
Lindex-konserni kannustaa kaikkia työntekijöitään,
toimittajiaan, yhteistyökumppaneitaan, viranomaisia,
asiakkaitaan ja muita sidosryhmiään ilmoittamaan
väärinkäytöksistä tai esittämään huolenaiheet
ilmoituskanavassaan ilmoituskanavapolitiikkansa
ja EU:n whistleblowing-direktiivin mukaisesti.
Ilmoituskanavapolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet,
jotka ohjaavat whistleblowing-ilmoittamista ja ilmoitusten
tutkintaa sekä ilmoittajien suojelua: luottamuksellisuus,
vastatoimien kieltäminen ja oikeudenmukainen
kohtelu. Kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus tutustua
ilmoituskanavapolitiikkaan ja ilmoituskanavaan konsernin
verkkosivuilla ja intranetissä. Verkkokanavan tarjoaa
ulkopuolinen kumppani WhistleB, Whistleblowing Centre,
mutta ilmoitusten käsittelystä vastaavat konsernin omat
käsittelijät. Anonymiteetin varmistamiseksi viestintäkanava
on salattu ja suojattu salasanalla. Stockmann-divisioonan
osalta väärinkäytösten ilmoittamiseen liittyvä koulutus
on osa Code of Conduct -toimintaperiaatteiden
verkkokoulutusta, joka on kaikille työntekijöille pakollinen.
Lindex-konserni kieltää ehdottomasti vastatoimet kaikkia
henkilöitä vastaan, jotka tekevät vilpittömässä mielessä
ilmoituksen epäillystä väärinkäytöksestä tai osallistuvat
ilmoitusten tutkintaan. Ilmoituskanavapolitiikassa
Hallituksen toimintakertomus
115
kielletään huolenaiheita esille tuoviin henkilöihin
kohdistuvat vastatoimet, ja ne voivat johtaa kurinpidollisiin
toimenpiteisiin, mukaan lukien jopa työ- tai sopimussuhteen
irtisanomiseen. Vastatoimien estämiseksi ilmoitukset
käsitellään tarkasti määritellyn prosessin mukaisesti ja
asiakirjat anonymisoidaan.
Ilmoitettuja huolenaiheita käsittelevät Lindex-konsernin
turvallisuus-, henkilöstö-, vastuullisuus-, lakiasiain- ja/tai
sisäisen tarkastuksen yksiköt. Tapausten käsittelijöillä on
myös valtuudet käynnistää tutkimukset itsenäisesti ilman
johdon osallistumista ja tehdä tutkimuksen perusteella
johtopäätöksiä. Kun ilmoitus saapuu, tutkinta tehdään
viiveettä, puolueettomasti ja kaikkien osapuolten oikeuksia
kunnioittaen. Tutkintaan liittyvien raporttien ja tietojen
saanti on rajoitettu vain tutkintaa suorittaviin henkilöihin,
ja tietoja voidaan välittää eteenpäin vain tiukasti
tarpeellisuusperiaatetta noudattaen ja ainoastaan tutkinnan
suorittamista ja täytäntöönpanoa varten.
G1–2
Suhteet toimittajiin
Lindex-konserni on sitoutunut vastuulliseen ja eettiseen
hankintaan, mikä tarkoittaa, että hankkiessaan tuotteita ja
palveluja toimittajilta konserni huomioi niiden mahdolliset
vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Konserni
tavoittelee pitkäaikaisia kumppanuuksia sellaisten
toimittajien kanssa, jotka jakavat sen näkemyksen
vastuullisuudesta ja sen jatkuvasta parantamisesta. Reilujen
käytäntöjen edistämiseksi yritys on laatinut selkeät sisäiset
ohjeet vastuullisista hankintakäytännöistä ja toimittajien
valintaa koskevista ennakkoarviointiprosesseista. Lindex-
divisioonalla on vahva paikallinen rooli, koska sillä on
omat tuotantotoimistot ja henkilökunta, joka käy tiivistä
vuoropuhelua myytävänä olevien tavaroiden toimittajien
kanssa ja vierailee usein tehtailla, kuten on ollut käytäntönä
jo vuosien ajan.
Lindex-divisioona on laatinut vastuullisia ostokäytäntöjä
koskevat sisäiset ohjeet, joilla varmistetaan, että sen
liiketoimintapäätökset eivät vaikuta kielteisesti Lindexin
toimitusketjun työntekijöiden oikeuksiin ja hyvinvointiin.
Ethical Trading Initiative (ETI) -hankkeen jäsenenä
divisioona noudattaa vastuullisia hankintakäytäntöjä
koskevia yhteisiä puitteita (Common Framework for
Responsible Purchasing Practices), mikä tukee Lindex-
divisioonan sitoutumista reiluun ja eettiseen hankintaan.
Toinen vastuullisen hankinnan keskeinen osa-alue on
maksuviiveiden ehkäiseminen toimittajan liiketoiminnan
kokoluokasta riippumatta. Divisioonan vastuullisen
hankinnan politiikka on vielä kehitteillä. Stockmann-
divisioonalla on käytännöt, joiden mukaan maksut
suoritetaan oikea-aikaisesti toimittajan liiketoiminnan
kokoluokasta riippumatta. Divisioona noudattaa
seuraavia käytäntöjä, jotta se voi varmistua, että kaikki
tavarantoimittajat, pk-yritykset mukaan lukien, saavat
maksunsa ajallaan ja viivytyksettä:
•
määritellään selkeät maksuehdot, jotka molemmat
osapuolet hyväksyvät.
•
automaattisia järjestelmiä laskujen käsittelyyn ja
maksamiseen, mikä vähentää inhimillisten virheiden
riskiä ja nopeuttaa maksuprosesseja.
•
säännöllisesti maksujen tilannetta ja varmistaa, että
kaikki laskut käsitellään ja maksetaan ajallaan.
•
tavarantoimittajiin ja ilmoittaa heille mahdollisista
maksuviiveistä tai -ongelmista.
Konsernin ihmisoikeussitoumusten ja muiden
eettisten ja ympäristöstandardien noudattamisen
varmistamiseksi kaikkien Lindex-divisioonan kaupallisten
tuotteiden toimittajien on allekirjoitettava divisioonan
vastuullisuussitoumus ja toimittajien Code of Conduct
-toimintaperiaatteet, jotka kieltävät lapsityövoiman
käytön, pakkotyön ja ympäristörikkomukset. Stockmann-
divisioonan uusien toimittajien on allekirjoitettava amfori
BSCI:n toimintaperiaatteet tai toimitettava vastaava
asiakirja, jossa kerrotaan heidän sitoumuksistaan.
Läpinäkyvyyslupauksensa mukaisesti molemmat divisioonat
julkaisevat vaatetehtaidensa, käsittely-yksiköidensä ja
kangastoimittajiensa yhteystiedot omilla verkkosivuillaan.
Lisäksi Lindex-divisioona julkaisee tiedot avoimissa
toimituskeskuksissa (Open Supply Hubs).
Lindex-divisioona arvioi myytävänä olevien tavaroiden
toimittajien toimintaa tuloskortin avulla. Kortissa arvioidaan
laatua, toimitusaikaa, liiketoiminnan tulosta ja toiminnan
kestävyyttä ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun
kannalta. Hyvät toimittajat palkitaan, ja säännöllisillä
arvioinneilla varmistetaan, että toimittajat noudattavat
Lindex-konsernin vastuullisuustavoitteita. Vastuulliseen
hankintaan panostaminen auttaa tukemaan parempia
työoloja toimittajien tuotantolaitoksissa. Erityistä huomiota
kiinnitetään tärkeimpiin toimittajiin, joiden osuus divisioonan
tuotantovolyymista on 80 prosenttia.
Lisäksi Lindex-divisioonalla on jatkuva ja dynaaminen
ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi (HRDD),
joka kattaa koko toimitusketjun. Stockmann-divisioona on
sitoutunut kehittämään omaa prosessiaan.
Konserni auditoi Lindex-divisioonan toimittajia säännöllisesti
SMETA-menetelmällä ja Stockmann-divisioonan
toimittajia kolmansien osapuolten, kuten esimerkiksi
amfori BSCI, auditoinneilla. Tarvittaessa otetaan käyttöön
toimintasuunnitelma ongelmien korjaamiseksi, ja sen
edistymistä seurataan aktiivisesti.
Lindex-divisioona on kehittänyt sisäisiä ohjeita ja työkaluja
toimittajia koskevan suunnittelun tueksi ja liiallisten ylitöiden
estämiseksi. Nämä käytännöt ovat myös osa koulutus- ja
perehdytysohjelmia, jotta varmistetaan yhdenmukaiset
toimintatavat läpi organisaation.
Hallituksen toimintakertomus
116
G1–3 — G1–4
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Lindex-konsernilla on olemassa prosessit, joilla ehkäistään
ja tunnistetaan korruptiota ja lahjontaa sekä käsitellään
niihin liittyviä väitteitä tai tapauksia. Konsernilla on
lahjonnan ja korruption suhteen nollatoleranssi, ja sitä
tukevat konsernin korruption vastaiset periaatteet,
konsernin ja Lindex-divisioonan Code of Conduct
-toimintaperiaatteet, Lindex-divisioonan toimittajien Code
of Conduct -toimintaperiaatteet ja molempien divisioonien
vastuullisuussitoumukset. Periaatteet ovat nähtävillä
Lindex-konsernin verkkosivuilla ja divisioonien intraneteissä.
Lindex-divisioonan Code of Conduct -toimintaperiaatteet
ja tavarantoimittajien toimintaperiaatteet ovat nähtävillä
divisioonan verkkosivustolla. Konsernin hallituksella
ja tarkastusvaliokunnalla on korruption ja lahjonnan
tunnistamista ja ehkäisemistä koskevaa osaamista, mutta
ei muodollista koulutusta. Stockmann-divisioona tarjoaa
tällä hetkellä uusille ja nykyisille työntekijöille lahjonnan
ja korruption vastaista koulutusta osana Code of Conduct
-toimintaperiaatteiden koulutusta, ja Lindex-divisioona
aikoo sisällyttää koulutuksen koulutusohjelmaansa vuoden
2026 aikana ja keskittyä toimintoihin, joissa korruption ja
lahjonnan riski on tavanomaista suurempi. Konserni ei pysty
tällä hetkellä raportoimaan koulutusohjelmien kattamien
riskitoimintojen osuutta.
Konsernin työntekijöitä, alihankkijoita ja tavarantoimittajia
kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheista eri kanavien
kautta, kuten johtohenkilöiden, esihenkilöiden, henkilöstö-
tai turvallisuusyksikön ja nimettömän ilmoituskanavan
kautta. Lindex-konsernin työntekijät voivat myös ilmoittaa
epäilyistä esihenkilölleen, yksikkönsä turvallisuuspäällikölle,
konsernin johdolle, lakiasiainosastolle tai konsernin
sisäiselle tarkastukselle. Ilmoitukset käsitellään
luottamuksellisesti, nimetyt tapauskäsittelijät tutkivat
ne itsenäisesti ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin
toimenpiteisiin.
Turvallisuus-, henkilöstö-, vastuullisuus-, lakiasiain- tai
sisäisen tarkastuksen yksiköiden tapauskäsittelijät
suorittavat tutkinnan johdosta itsenäisesti. Jos tutkinnan
kohteena on tutkintaryhmään kuuluvia henkilöitä, nämä
henkilöt suljetaan prosessin ulkopuolelle.
Havainnot raportoidaan huolenaiheesta riippuen
asianomaisille johtotasoille, tarvittaessa jopa hallitukselle.
Lisäksi tarkastusvaliokunnalle raportoidaan vuosittain
huolenaiheista, jotka on tuotu esiin ilmoitusjärjestelmän tai
muiden kanavien kautta.
Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta ei
annettu Lindex-konserniin liittyviä tuomioita tai määrätty
sakkoja vuonna 2025.
G1–6
Maksukäytännöt
Keskimääräinen aika, joka Lindex-divisioonalla kuluu laskun
maksamiseen siitä päivästä alkaen, kun sopimusperustei-
sen tai lakisääteisen maksuajan laskeminen alkaa, on 35,8
(2024: 35,7) päivää. Keskimääräinen aika Stockmann-divisi-
oonan osalta on 35,4 (2024: 33,9, aiemmin raportoitu 32,9)
päivää.
Myytävänä olevien tavaroiden toimittajien prosenttiosuus,
joka noudattaa Lindex-divisioonan 60 päivän vakiomuotoista
nettomaksuehtoa on 97,8 (2024: 97,4) prosenttia. Muihin
kuluihin liittyvien toimittajille suoritettavien maksujen pro-
senttiosuus on 98,4 (2024: 95,4) prosenttia. Stockmann-di-
visioonalla ei ole vakiomuotoisia maksuehtoja, mutta se
on laskenut vakiomaksuehtoa noudattaneiden maksujen
prosenttiosuuden käyttämällä vakiona raportointivuoden
aikana maksettujen laskujen keskimääräistä maksuehtoa.
93,5 (2024: 93,5) prosenttia myytävänä olevien tavaroiden
toimittajille suoritetuista maksuista maksetaan divisioo-
nan vakiomuotoisten maksuehtojen mukaisesti, ja muiden
kulujen maksuista toimittajille 92,1 (2024: 92,9, aiemmin
raportoitu 93,1) prosenttia. Luokittelemattomille toimitta-
jille suoritetuista maksuista 74,4 (2024: 70,3) prosenttia
oli Stockmann-divisioonan keskimääräisten maksuehtojen
mukaisia.
Tiedot on koottu taloushallinnon toiminnanohjausjärjes-
telmistä, ja niihin sisältyy kaikki raportointivuoden aikana
maksetut laskut. Maksuja, jotka suoritetaan kahden päivän
kuluessa eräpäivästä, pidetään vakioehtojen mukaisina,
jotta voidaan ottaa huomioon viikonloppujen mahdollisesti
aiheuttamat viivästykset. Poikkeamat vakioehdoista kos-
kevat enimmäkseen muita kuluja, mikä johtuu paikallisten
käytäntöjen vaihtelusta, muodollisten sopimusten puuttumi-
sesta tai tehtyjen sopimusten tavanomaisesta poikkeavista
ehdoista.
Konsernilla ei ole maksuviivästyksiin liittyviä oikeudellisia
menettelyjä.
117
Tunnuslukuja
2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | ||
Liikevaihto | milj. euroa | 952,3 | 940,1 | 951,7 | 981,7 | 899,0 |
Myyntikate | milj. euroa | 554,4 | 547,9 | 554,2 | 568,3 | 527,0 |
Suhteellinen myyntikate | % | 58,2 | 58,3 | 58,2 | 57,9 | 58,6 |
Käyttökate (EBITDA) | milj. euroa | 169,5 | 159,8 | 176,7 | 258,0 | 184,9 |
Oikaisut käyttökatteeseen( EBITDA) | milj. euroa | -4,8 | -14,0 | -3,5 | 75,1 | 13,8 |
Oikaistu käyttökate (EBITDA) | milj. euroa | 174,2 | 173,8 | 180,2 | 183,0 | 171,1 |
Liiketulos | milj. euroa | 64,7 | 60,9 | 76,5 | 154,9 | 82,1 |
Liikevoittomarginaali | % | 6,8 | 6,5 | 8,0 | 15,8 | 9,1 |
Oikaisut liiketulokseen | milj. euroa | -4,8 | -14,0 | -3,5 | 75,1 | 13,8 |
Oikaistu liiketulos | milj. euroa | 69,5 | 74,9 | 80,0 | 79,8 | 68,3 |
Tilikauden tulos | milj. euroa | 24,4 | 13,2 | 51,7 | 101,6 | 47,9 |
Oikaisut tilikauden tulokseen | milj. euroa | -5,6 | -11,2 | 26,6 | 64,0 | 7,9 |
Oikaistu tilikauden tulos | milj. euroa | 30,0 | 24,4 | 25,1 | 37,6 | 40,0 |
Osakepääoma | milj. euroa | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 77,6 |
Oman pääoman tuotto | % | 6,2 | 3,4 | 14,2 | 33,7 | 20,2 |
Sijoitetun pääoman tuotto | % | 6,2 | 6,2 | 8,1 | 15,7 | 8,0 |
Sijoitettu pääoma keskimäärin | milj. euroa | 1 103,7 | 1 065,3 | 1 004,3 | 1 005,4 | 1 059,2 |
Pääoman kiertonopeus | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 1,0 | 0,8 | |
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus | 2,4 | 2,3 | 2,4 | 2,4 | 2,4 | |
Omavaraisuusaste | % | 33,3 | 30,0 | 29,9 | 26,2 | 18,9 |
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -eriä | % | 64,8 | 61,9 | 60,6 | 53,4 | 27,3 |
Nettovelkaantumisaste | % | 120,4 | 145,0 | 133,2 | 135,4 | 212,8 |
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -eriä | % | -9,0 | -6,2 | -12,8 | -22,3 | 76,8 |
Investoinnit *) | milj. euroa | 31,1 | 45,7 | 65,1 | 62,5 | 16,9 |
Osuus liikevaihdosta | % | 3,3 | 4,9 | 6,8 | 6,4 | 1,9 |
Korollinen nettovelka | milj. euroa | 542,8 | 571,4 | 521,6 | 454,4 | 570,8 |
Korollinen nettovelka / käyttökate | milj. euroa | 3,2 | 3,6 | 3,0 | 1,8 | 3,1 |
Korollinen nettovelka ilman IFRS 16 -eriä | milj. euroa | -51,6 | -31,8 | -65,6 | -100,4 | 233,6 |
Taseen loppusumma | milj. euroa | 1 356,2 | 1 315,7 | 1 310,2 | 1 282,9 | 1 416,5 |
Henkilöstökulut | milj. euroa | 214,8 | 208,4 | 212,5 | 212,1 | 194,6 |
Henkilöstö keskimäärin **) | hlöä | 5 940 | 6 014 | 5 801 | 5 802 | 5 649 |
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna | hlöä | 4 015 | 4 216 | 4 283 | 4 332 | 3 886 |
Liikevaihto/henkilö | tuhatta euroa | 160,3 | 163,6 | 164,1 | 169,2 | 159,1 |
*) ilman käyttöoikeusomaisuuseriä | ||||||
**) vuoden 2024 vertailutieto korjattu |
118
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | ||
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu | euroa | 0,16 | 0,08 | 0,33 | 0,65 | 0,42 |
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu | euroa | 0,18 | 0,15 | 0,16 | 0,24 | 0,35 |
Liiketoiminnan rahavirta/osake | euroa | 0,76 | 0,56 | 0,65 | 0,35 | 1,32 |
Oma pääoma/osake | euroa | 2,75 | 2,44 | 2,47 | 2,15 | 1,74 |
Osakkeiden P/E luku | 15,3 | 32,6 | 8,8 | 3,0 | 5,1 | |
Osakkeen päätöskurssi 31.12. | euroa | 2,47 | 2,69 | 2,90 | 1,97 | 2,16 |
Tilikauden ylin kurssi | euroa | 3,31 | 3,51 | 3,03 | 3,26 | 2,44 |
Tilikauden alin kurssi | euroa | 2,34 | 2,39 | 1,68 | 1,46 | 1,07 |
Tilikauden keskikurssi | euroa | 2,81 | 2,93 | 2,13 | 2,19 | 1,61 |
Osakevaihto | 1000 kpl | |||||
576 | ||||||
35 452 | 28 294 | 47 442 | 94 830 | 90 210 | ||
Osakevaihto | % | |||||
0,5 | ||||||
21,6 | 17,5 | 29,9 | 60,8 | 79,1 | ||
Markkina-arvo 31.12. | milj. euroa | 405,2 | 434,8 | 460,3 | 307,1 | 333,6 |
Osakkeiden lukumäärä 31.12. | 1000 kpl | 164 041 | 161 623 | 158 716 | 155 880 | 154 437 |
Osakkeiden lukumäärä, laimentamaton painotettu keskiarvo | 1000 kpl | 162 731 | 160 359 | 157 379 | 155 189 | 114 009 |
Osakkeiden lukumäärä, laimennettu painotettu keskiarvo | 1000 kpl | 163 309 | 161 106 | 157 379 | 155 189 | 114 009 |
Osakkeenomistajien lukumäärä 31.12. | 39 529 | 41 055 | 42 328 | 44 289 | 45 054 |
119
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
− verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
(laimentamaton tai laimennettu)
Liikevaihto
Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Myyntikate∗100
Liikevaihto
365
Vaihto−omaisuuden kiertoaika
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma∗100
Taseen loppusumma−saadut ennakkomaksut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma ilman IFRS 16 eriä∗100
Taseen loppusumma−käyttöoikeusomaisuuserät
− vuokrasopimussaamiset−saadut ennakkomaksut
Liiketulos∗100
Liikevaihto
Korollinen nettovelka∗100
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos∗100
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
(keskimäärin vuoden aikana)
Korollinen nettovelka ilman IFRS 16−eriä∗100
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
ilman IFRS 16−eriä
(
Tulos ennen veroja+korko−ja muut rahoituskulut
)
∗100
Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
IFRS:n mukaiset tunnusluvut
Tulos/osake,
laimentamaton ja laimennettu
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Myyntikate
Liikevaihto – materiaalit ja palvelut
Pääoman kiertonopeus
Suhteellinen myyntikate
Vaihto-omaisuuden
kiertonopeus
Käyttökate (EBITDA)
Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Omavaraisuusaste, %
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Käyttökate (EBITDA) – oikaisuerät, katso vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Omavaraisuusaste ilman
IFRS 16 -eriä, %
Oikaistu liiketulos
Liiketulos - oikaisuerät, katso vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Korollinen nettovelka
Korollinen vieras pääoma – rahavarat – korolliset saamiset
Liikevoittomarginaali, %
Korollinen nettovelka ilman
IFRS 16 -eriä
Korollinen nettovelka - vuokrasopimusvelat
Oikaistu tilikauden tulos
Tilikauden tulos – oikaisuerät verovaikutuksen jälkeen, katso
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Nettovelkaantumisaste, %
Oman pääoman tuotto, %
Nettovelkaantumisaste ilman
IFRS 16 -eriä, %
Sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma – laskennallinen verovelka ja muut korottomat
velat
Liiketoiminnan vapaa
kassavirta
Oikaistu käyttökate (EBITDA) – leasingmaksut
+/- nettokäyttöpääoman muutokset - investoinnit
Sijoitetun pääoman tuotto, %
120
Oikaistu emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakkeen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Liiketoiminnan rahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön omistamia
omia osakkeita
Osakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla
Osakekohtaiset tunnusluvut
Oikaistu tulos/osake
Osakkeen P/E -luku
Oma pääoma/osake
Osakkeiden vaihto
Osakkeiden kappalemääräinen vaihto tilikauden aikana
Liiketoiminnan rahavirta/
osake
Osakekannan markkina-arvo
121
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Lindex-konserni käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeiden mukaisesti , jotka kuvastavat paremmin liiketoiminnan operatiivista
tulosta ja helpottavat tilikausien välistä vertailua.
Oikaistu liiketulos lasketaan liiketuloksesta, jota oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vuonna 2025 nämä erät on esitetty jaettuna seuraaviin kategorioihin:
●
niiden peruutukset .
●
●
●
●
Edellä mainittujen lisäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät voivat sisältää omaisuuserien arvonalentumis ista ja mui sta arvonmuutoksi sta johtuvia kuluja, oikeudenkäynt ien ja niihin
liittyvien sopimusten kuluja sekä muita merkittäviä kertaluonteisia tuottoja tai kuluja.
Oikaistu tilikauden tulos lasketaan tilikauden tuloksesta, jota oikaistaan edellä mainituilla erillä verovaikutuksen jälkeen. Verovaikutus lasketaan tapahtumatasolla sisältäen
laskennallisten verojen muutokset. Lisäksi tilikauden tulosta oikaistaan veroriidoista saatuihin päätöksiin liittyvillä verotuotoilla ja -kuluilla.
Vuonna 2025 konserni on yhdistellyt tiettyjä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä selkeyttääkseen niitä. Vertailuluvut aikaisemmilta tilikausilta on oikaistu vastaavasti.
122
Milj. euroa | 2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 |
Käyttökate (EBITDA) | 169,5 | 159,8 | 176,7 | 258,0 | 184,9 |
Oikaisut käyttökatteeseen (EBITDA) | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan liittyvät kulut | -5,0 | 10,7 | 2,6 | 19,7 | 2,0 |
Strategisiin projekteihin ja rakenteellisiin muutoksiin | 9,8 | 7,5 | 0,3 | 0,4 | 8,9 |
Vakuutuskorvaukset ja palautukset | -4,4 | -0,3 | -3,0 | ||
Voitot ja tappiot omaisuuserien myynnistä | 0,6 | -95,4 | -21,7 | ||
Muut | 0,2 | 0,5 | |||
Oikaisut yhteensä | 4,8 | 14,0 | 3,5 | -75,1 | -13,8 |
Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 174,2 | 173,8 | 180,2 | 183,0 | 171,1 |
Liiketulos | 64,7 | 60,9 | 76,5 | 154,9 | 82,1 |
Oikaisut liiketulokseen | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan liittyvät kulut | -5,0 | 10,7 | 2,6 | 19,7 | 2,0 |
Strategisiin projekteihin ja rakenteellisiin muutoksiin | 9,8 | 7,5 | 0,3 | 0,4 | 8,9 |
Vakuutuskorvaukset ja palautukset | -4,4 | -0,3 | -3,0 | ||
Voitot ja tappiot omaisuuserien myynnistä | 0,6 | -95,4 | -21,7 | ||
Muut | 0,2 | 0,5 | |||
Oikaisut yhteensä | 4,8 | 14,0 | 3,5 | -75,1 | -13,8 |
Oikaistu liiketulos | 69,5 | 74,9 | 80,0 | 79,8 | 68,3 |
Tilikauden tulos | 24,4 | 13,2 | 51,7 | 101,6 | 47,9 |
Oikaisut tilikauden tulokseen | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan liittyvät kulut | -5,0 | 10,7 | 2,6 | 19,7 | 2,0 |
Strategisiin projekteihin ja rakenteellisiin muutoksiin | 9,8 | 7,5 | 0,3 | 0,4 | 8,9 |
Vakuutuskorvaukset ja palautukset | -4,4 | -0,3 | -3,0 | ||
Voitot ja tappiot omaisuuserien myynnistä | 0,6 | -95,4 | -21,7 | ||
Muut | 0,2 | 0,5 | |||
Tuloverot | -1,0 | -2,8 | -30,1 | 23,6 | 5,9 |
Oikaisut yhteensä | 3,8 | 11,2 | -26,6 | -51,5 | -7,9 |
Tilikauden tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille | 1,8 | ||||
Oikaistu tilikauden tulos | 30,0 | 24,4 | 25,1 | 50,2 | 40,0 |
123
Osakkeet ja osakepääoma
Lindex Group Oyj:lla on yksi osakelaji, jonka kaikilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä ja sen
kaupankäyntitunnus on LINDEX ja ISIN-tunnus FI0009000251.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 oli 77 556 538 euroa ja osakemäärä 164 041 391 osaketta.
Rekisteröityjä osakkeenomistajia yhtiöllä oli 39 529 (41 055 osakkeenomistajaa 31.12.2024).
Stockmannin osakekannan markkina-arvo 31.12.2025 oli 405,2 miljoonaa euroa (434,8 miljoonaa euroa 31.12.20 24).
Osakemäärät 31.12.2025 | |||
Kpl | Osakkeenomistajat % | Osuus osakkeista ja äänistä % | |
1-100 | 24 956 | 63,1 | 0,6 |
101-1000 | 11 175 | 28,3 | 2,5 |
1001-10000 | 2 958 | 7,5 | 5,1 |
10001-100000 | 372 | 0,9 | 6,3 |
100001-1000000 | 50 | 0,1 | 8,4 |
1000001- | 18 | 0,1 | 77,2 |
Yhteensä | 39 529 | 100 | 100 |
Omistajaryhmät 31.12.2025 | |||
Kpl | Osakkeenomistajat % | Osuus osakkeista ja äänistä % | |
Yksityishenkilöt | 38 539 | 97,5 | 16,4 |
Yritykset | 628 | 1,6 | 28,3 |
Hallintarekisteröidyt (sis. ulkomaiset omistajat) | 190 | 0,5 | 28,8 |
Säätiöt ja yhdistykset | 138 | 0,4 | 21,8 |
Rahoitus- | 34 | 0,1 | 4,7 |
Yhteensä | 39 529 | 100 | 100 |
124
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025 | ||
Osuus osakkeista ja äänistä % | ||
1 | Nordic Retail Partners Jv Ky | 14,6 |
2 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 8,1 |
3 | Svenska Litteratursällskapet i Finland | 7,1 |
4 | Etola-yhtiöt | 5,0 |
5 | Hc Holding Oy Ab | 3,9 |
6 | Niemistö Kari Pertti Henrik | 3,1 |
7 | Lahitapiola Keskustakiinteistot Ky | 1,9 |
8 | Folkhälsan Samfundet i Svenska Finland | 1,7 |
9 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1,5 |
10 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1,2 |
11 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto | 0,9 |
12 | Sr eQ Pohjoismaat Pienyhtiö | 0,8 |
13 | Kaloniemi Markku | 0,5 |
14 | Danske Invest Finnish Equity Fund | 0,4 |
15 | LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö | 0,4 |
16 | Sr Säästöpankki Pienyhtiöt | 0,3 |
17 | OP-Suomi Indeksi Sr | 0,3 |
18 | Sijoitusrahasto Eq Eurooppa Pienyhtiö | 0,3 |
19 | Proprius Partners Micro Finland (non-Ucits) | 0,3 |
20 | Puolimatka Raimo Armas | 0,2 |
Muut | 47,5 | |
joista hallintarekisteröityjä | 28,6 | |
Yhteensä | 100,0 | |
125
126
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma | |||
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
LIIKEVAIHTO | 2.2 | ||
Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | ||
Materiaalit ja palvelut | 2.3 | - | - |
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 2.5, 5.5, 5.6 | - | - |
Poistot ja arvonalentumiset | 3.1 | - | - |
Liiketoiminnan muut kulut | 2.6 | - | - |
Kulut yhteensä | - | - | |
LIIKEVOITTO/-TAPPIO | 2.1 | ||
Rahoitustuotot | 4,2 | ||
Rahoituskulut | 4,2 | - | - |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | - | - | |
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA | |||
Tuloverot | 2.7 | - | - |
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | |||
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
Emoyhtiön osakkeenomistajille | |||
Määräysvallattomille omistajille | - | ||
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa: | 4,14 | ||
Tilikauden tuloksesta, laimentamaton | |||
Tilikauden tuloksesta, laimennettu |
Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | |||
Muut laajan tuloksen erät: | |||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä ennen veroja | - | ||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä verojen jälkeen | 2.7, 4.13 | - | |
Rahavirran suojaus ennen veroja | - | ||
Rahavirran suojaus verojen jälkeen | 2.7, 4.13 | - | |
Muut laajan tuloksen erät, netto | - | ||
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | - | ||
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
Emoyhtiön osakkeenomistajille | - | ||
Määräysvallattomille omistajille | - |
127
Konsernitase
Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
VARAT | |||
PITKÄAIKAISET VARAT | |||
Aineettomat hyödykkeet | |||
Liikearvo | |||
Tavaramerkki | |||
Aineettomat oikeudet | |||
Muut aineettomat hyödykkeet | |||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | |||
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 3.2 | ||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | |||
Maa- ja vesialueet | |||
Rakennukset ja rakennelmat | |||
Koneet ja kalusto | |||
Vuokratilojen muutos- | |||
Käyttöoikeusomaisuuserät | 3.5 | ||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | |||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä | 3.3 | ||
Sijoituskiinteistöt | 3.4 | ||
Pitkäaikaiset saamiset | 4.11, 4.12 | ||
Muut sijoitukset | 4,11 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 2.8 | ||
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ | |||
LYHYTAIKAISET | |||
Vaihto-omaisuus | 2.4 | ||
Lyhytaikaiset saamiset | |||
Tuloverosaamiset | |||
Korottomat saamiset | |||
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 4,4 | ||
Rahavarat | 4,5 | ||
LYHYTAIKAISET | |||
VARAT |
Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
OMA PÄÄOMA | |||
Osakepääoma | |||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
Muut rahastot | |||
Muuntoerot | - | - | |
Kertyneet voittovarat | |||
Emoyhtiön omistajien oman pääoman osuus | 4,13 | ||
Määräysvallattomien osakkeenomistajien osuus | - | ||
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | |||
PITKÄAIKAISET VELAT | |||
Laskennalliset verovelat | 2.8 | ||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 4,6 | ||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 4,6 | ||
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma ja pitkäaikaiset varaukset | 4.6, 4.10, 4.11, 5.3 | ||
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ | |||
LYHYTAIKAISET | |||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 4,7 | ||
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 4,7 | ||
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 4.7, 4.10 | ||
Tuloverovelat | 4,7 | ||
Lyhytaikaiset varaukset | 5.3 | ||
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä | |||
LYHYTAIKAISET | |||
VELAT YHTEENSÄ | |||
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ |
128
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | |||
Tilikauden voitto/tappio | |||
Oikaisut: | |||
Poistot ja arvonalentumiset | |||
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) | |||
Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||
Korkotuotot | - | - | |
Tuloverot | |||
Muut oikaisut | - | ||
Käyttöpääoman muutokset: | |||
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | - | ||
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | - | ||
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | - | - | |
Maksetut korot | - | - | |
Saadut korot liiketoiminnasta | |||
Maksetut verot liiketoiminnasta | - | - | |
Liiketoiminnan nettorahavirta | |||
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | |||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | - | - | |
Talletusvakuus | - | ||
Saadut osingot investoinneista | |||
Investointien nettorahavirta | - | - | |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
Lyhytaikaisten lainojen nostot | |||
Pitkäaikaisten lainojen nostot | |||
Vuokarasopimusvelkojen takaisinmaksut | - | - | |
Rahoituksen nettorahavirta | - | - | |
RAHAVAROJEN MUUTOS | - | ||
Rahavarat tilikauden alussa | |||
Rahavarojen muutos | - | ||
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | - | ||
Rahavarat tilikauden lopussa | 4,5 |
129
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Suojausinstru- menttien rahasto | Muut rahastot | Muuntoero | Kertyneet voittovarat | Osakkeenomista- jien oma pääoma yhteensä | Määräysvallatto- mat omistajat | Yhteensä |
OMA PÄÄOMA 1.1.2025 | - | ||||||||
Tilikauden voitto/tappio | - | ||||||||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä *) | |||||||||
Rahavirran suojaus *) | - | - | - | ||||||
Laaja tulos yhteensä, netto | - | - | |||||||
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille | |||||||||
Osakeperusteiset maksut **) | |||||||||
Muut muutokset | |||||||||
Muut oman pääoman muutokset yhteensä | |||||||||
OMA PÄÄOMA 31.12.2025 | - | - | - | ||||||
*) Liitetiedot 2.7, 4.13 | |||||||||
**) Liitetieto 5.6 |
Milj. euroa | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Suojausinstru- menttien rahasto | Muut rahastot | Muuntoero | Kertyneet voittovarat | Osakkeenomista- jien oma pääoma yhteensä | Määräysvallatto- mat omistajat | Yhteensä |
OMA PÄÄOMA 1.1.2024 | - | - | |||||||
Tilikauden voitto/tappio | |||||||||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä *) | - | - | - | ||||||
Rahavirran suojaus *) | |||||||||
Laaja tulos yhteensä, netto | - | - | - | ||||||
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille | |||||||||
Osakeperusteiset maksut **) | |||||||||
Muut oman pääoman muutokset yhteensä | |||||||||
OMA PÄÄOMA 31.12.2024 | - | ||||||||
*) Liitetiedot 2.7, 4.13 | |||||||||
**) Liitetieto 5.6 |
130
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Laatimisperusta ............................................................................................ 131
1.1 Yrityksen perustiedot............................................................................ 131
1.2 Yleistä .................................................................................................... 131
1.3 Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat ....................................... 131
1.4 Kirjanpidolliset harkinnat, arviot ja oletukset ...................................... 132
1.5 Toiminnan jatkuvuus ............................................................................ 132
1.6 Yhdistelyperiaatteet ............................................................................. 133
1.7 Ulkomaanvaluutan määräiset erät ....................................................... 133
2 Avainluvut ..................................................................................................... 135
2.1 Segmenttiraportointi ............................................................................ 135
2.2 Liiketoiminnan tuotot ........................................................................... 136
2.3 Liiketoiminnan myyntikate ................................................................... 137
2.4 Vaihto-omaisuus ................................................................................... 138
2.5 Työsuhde-etuudet ................................................................................ 138
2.6 Liiketoiminnan muut kulut ................................................................... 139
2.7 Tuloverot .............................................................................................. 139
2.8 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ................................................... 141
3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset .................. 143
3.1 Poistot ja arvonalentumiset ................................................................. 143
3.2 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet.......................................... 143
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................................................ 147
3.4 Sijoituskiinteistö ................................................................................... 149
3.5 Vuokrasopimukset ................................................................................ 149
4 Pääomarakenne ............................................................................................ 152
4.1 Pääoman hallinta .................................................................................. 152
4.2 Rahoitustuotot ja -kulut........................................................................ 152
4.3 Rahoitusinstrumentit ............................................................................ 152
4.4 Lyhytaikaiset saamiset .......................................................................... 153
4.5 Rahavarat .............................................................................................. 154
4.6 Pitkäaikaiset velat ................................................................................. 154
4.7 Lyhytaikaiset velat ................................................................................ 154
4.8 Täsmäytyslaskelma veloista rahoituksen rahavirrassa ......................... 155
4.9 Rahoitusriskien hallinta ........................................................................ 156
4.10 Johdannaissopimukset ......................................................................... 160
4.11 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin sekä käypien arvojen ja
hierarkkinen luokittelu ..................................................................................... 161
4.12 Netotusjärjestelyn piirissä olevat rahoitusinstrumentit ...................... 162
4.13 Oma pääoma ........................................................................................ 162
4.14 Osakekohtainen tulos ........................................................................... 163
5 Muut liitetiedot ............................................................................................ 164
5.1 Konserniyhtiöt ...................................................................................... 164
5.2 Yhteisjärjestelyt .................................................................................... 165
5.3 Varaukset .............................................................................................. 165
5.4 Vastuusitoumukset ............................................................................... 166
5.5 Johdon palkitseminen .......................................................................... 166
5.6 Osakepohjaiset kannustimet ................................................................ 167
5.7 Lähipiiri ................................................................................................. 169
5.8 Ilmastoon liittyvät asiat ........................................................................ 169
5.9 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ............................................... 169
131
1
Laatimisperusta
1.1
Yrityksen perustiedot
:n ja sen tytäryhtiöiden (yhdessä Lindex-konserni tai konserni)
konsernitilinpäätös 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta hyväksyttiin julkaistavaksi
hallituksen päätöksellä 26.2.2025.
rekisteröity
.
Emoyhtiön osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy). Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa www.lindex-group.com tai emoyhtiöstä.
1.2
Yleistä
Lindex-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi
hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito - ja
yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, jollei laatimisperiaatteissa ole
muuta kerrottu. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.
Lindex-konserni julkaisee ESEF-vaatimusten mukaisen talouskatsauksen
verkkosivuillaan. Lisäksi Lindex -konserni julkaisee vapaaehtoisesti talouskatsauksen pdf-
muotoisena, joka ei täytä Suomen arvopaperimarkkinalain 7. luvun 5. pykälän mukaisia
julkistamisvaatimuksia.
1.3
Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
Lindex-konserni otti 1.1.202 5 käyttöön IASB:n julkaiseman ja EU:n hyväksymän
muutoksen IAS 21 -standardiin - Vaihdettavuuden puuttuminen. Muutoksella ei ollut
olennaista vaikutusta Lindex-konsernin tilinpäätökse en.
Uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu mutta jotka eivät ole vielä
voimassa konsernitilinpäätöksen julkaisuhetkellä, esitetään alla. Konserni aikoo ottaa
nämä uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat käyttöön, mikäli sovellettavissa, silloin kun
ne tulevat voimaan ja kun EU on ne hyväksynyt sovellettaviksi.
IFRS 18 – Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä annettavat tiedot
IFRS 18:ssa otetaan käyttöön uudet tuloslaskelman esittämistä koskevat vaatimukset,
mukaan lukien täsmennetyt kokonais- ja välisummat. Lisäksi yhteisöjen on luokiteltava
kaikki tuloslaskelman tulot ja kulut johonkin viidestä luokasta: liiketoimin ta, investoinnit,
rahoitus, tulovero t ja lopetetut toiminnot, joista kolme ensimmäistä ovat uusia.
Standardi edellyttää, että tilinpäätöksessä esitetään uudet johdon määrittelemät
tunnusluvut, ja tulojen ja kulujen välisummat, ja se sisältää myös taloudellisten tietojen
yhdistelyä ja erittelyä koskevia uusia vaatimuksia, jotka perustuvat tilinpäätöksen
päälaskelmien ja liitetietojen niin sanottuihin ”rooleihin”.
Lisäksi standardiin IAS 7 – Rahavirtalaskelmat on tehty vähäisiä muutoksia, mukaan
lukien liiketoiminnan rahavirtojen laskennan lähtökohdan muuttaminen epäsuorassa
menetelmässä "voitosta tai tappiosta" "liikevoitoksi tai -tappioksi" , sekä osinkoihin ja
korkoihin liittyvien rahavirtojen luokittelua koskevan valinnaisuuden poistaminen.
Standardin muutoksista seuraa myös muutoksia useisiin muihin standardeihin.
IFRS 18:aa ja muiden standardien muutoksia on sovellettava tilikausilla, jotka alkavat 1.
tammikuuta 2027 tai sen jälkeen, mutta aikaisempi soveltaminen on sallittua ja siitä on
kerrottava. IFRS 18:aa sovelletaan takautuvasti.
Konserni pyrkii parhaillaan tunnistamaan kaikki muutokset, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksen päälaskelmiin ja liitetietoihin. Alustavat odotetut vaikutukset
konsernitilinpäätökseen ovat seuraavat:
●
erot liittyvät .
●
täsmäytyslaskelma jokaisesta tuloslaskelman erästä IFRS 18:an mukaisten
oikaistujen lukujen ja IAS 1:n mukaan aiemmin esitettyjen lukujen väli llä.
●
korot rahoituksen rahavirtoihin.
IFRS 19 – Tytäryritykset, joilla ei ole julkista tilivelvollisuutta: tilinpäätöksessä
132
esitettävät tiedot
IFRS 19 tulee voimaan 1. tammikuuta 2027. Koska konsernin oman pääoman ehtoiset
instrumentit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, se ei voi valita soveltavansa IFRS
19:ää.
Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin – Osa 11
Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin – Osa 11 sisältävät vähäisiä
muutoksia IFRS 1-, IFRS 7-, IFRS 9-, IFRS 10- ja IAS 7 -standardeihin. Muutokset
täsmentävät sanamuotoa ja poistavat pieniä epäjohdonmukaisuuksia, ja ne tulevat
voimaan 1.1.2026. Konserni ei odota muutoksilla olevan olennaista vaikutusta sen
tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 9- ja IFRS 7 -standardeihin – Luonnonolosuhteista riippuvaan
sähköön viittaavat sopimukset
IASB on julkaissut muutoksia IFRS 9- ja IFRS 7 -standardeihin koskien sopimuksia, jotka
viittaavat luonnonolosuhteista riippuvaan sähköön. Muutokset sisältävät täsmennyksiä
oman käytön vaatimuksiin sekä suojauslaskentaan ja siihen liittyviin liitetietoihin.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. Konserni ei odota muutoksilla olevan olennaista
vaikutusta sen tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 9- ja IFRS 7 -standardeihin – Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja
arvostaminen
IASB on julkaissut muutoksia IFRS 9- ja IFRS 7 -standardeihin, jotka täsmentävät tiettyjä
luokittelu- ja arvostamisvaatimuksia, mukaan lukien ehdollisiin (esim. ESG-sidonnaisiin)
ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset sekä rahoitusvelkojen taseesta poistamista koskevat
täsmennykset tilanteissa, joissa velka maksetaan sähköisten maksujärjestelmien kautta.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. Konserni ei odota muutoksilla olevan olennaista
vaikutusta sen tilinpäätökseen.
1.4
Kirjanpidolliset harkinnat, arviot ja oletukset
Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta harkintaa, arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat raportoituihin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä niihin liittyviin
liitetietoihin ja ehdollisten velkojen esittämiseen. Oletuksiin ja arvioihin liittyvä
epävarmuus voi johtaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisiin oikaisuihin
tulevina kausina.
Soveltaessaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita johto on tehnyt useita
harkintaan perustuvia ratkaisuja, Konsernin oletukset ja arviot perustuvat niihin
parametreihin, jotka olivat käytettävissä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Olosuhteet ja
oletukset tulevasta kehityksestä voivat kuitenkin muuttua markkin atilanteen tai konsernin
vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevien tekijöiden vuoksi. Tällaiset muutokset
huomioidaan oletuksissa niiden ilmetessä.
Johto on arvioinut, että merkittävimmät vaikutukset konsernitilinpäätökseen kirjattuihin
lukuihin liittyvät erityisesti liiketoiminnan jatkuvuuteen, varojen arvostukse en, vuokra-
aikojen arviointiin, ehdollisiin velkoihin ja kirjattuihin varauksiin. Johto on käyttänyt
harkintaa myös strukturoitujen yhteisöiden konsolidoinnissa, erityisesti määräysvallan
määrittämisessä ja arvioinnissa sen vaikutuksesta konsernitilinpäätökseen. Keskeisimmät
tulevaisuuden oletukset ja raportointikauden lopussa tehtyihin arviointeihin liittyvät
epävarmuude t, jotka voivat aiheuttaa merkittävä n riskin varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana, koskevat
käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen arvostusta, poisto- ja vuokra-aikoja,
vaihto-omaisuuden kysyntää ja kiertonopeutta sekä Lindex-segmentin liikearvon ja
tavaramerkin arvonalentumistestausta. Näistä on annettu tarkemmat selvitykset
liitetiedoissa 2.4, 3 ja 5.3.
Johto ottaa arvioissaan ja oletuksissa an huomioon ilmastoon liittyvät seikat. Arvioinnissa
otetaan huomioon fyysisten riskien ja siirtymäriskien mahdolliset vaikutukset konserniin.
Johto uskoo, että liiketoimintamalli ja tuotteet ovat elinkelpoisia myös tulevassa
vähähiilisessä taloudessa. Ilmastoon liittyvät tekijät lisäävät kuitenkin epävarmuutta
arvioihin ja oletuksiin, jotka koskevat tiettyjä tilinpäätöksen eriä. Vaikka ilmastoon liittyvillä
riskeillä ei ehkä tällä hetkellä ole merkittävää vaikutusta arvioihin ja oletuksiin, johto
seuraa tiiviisti ilmastolainsäädän nön, asiakkaiden käyttäytymise n ja muiden merkittävien
asioiden muutoksia ja kehitystä.
1.5
Toiminnan jatkuvuus
Konsernin tilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Konsernin kyky jatkaa
toimintaansa riippuu liiketoiminnan kannattavuudesta sekä liiketoimintasuunnitelman
menestyksellisestä toteuttamisesta.
133
Konserni toimii dynaamisessa ja monitahoisessa toimintaympäristössä, joka altistaa sen
useille riskeille, joilla voi olla vaikutusta taloudelliseen tulokseen ja maksuvalmiuteen.
Konsernin keskeis iä riskejä ovat makrotaloudellis et olosuhteet, valuuttakurssien vaihtelut
ja toimitusketjun häiriöt.
Inflaatio ja korkojen muutokset voivat lisätä toimintakuluja, heikentää kuluttajien
ostovoimaa ja vaikuttaa omaisuuserien arvostuksessa käytettyihin diskonttokorkoihin.
Valuuttakurssien muutokset, erityisesti euron ja keskeisten valuuttojen välillä , voivat
vaikuttaa liikevaihtoon, kustannuksiin ja tase -erien arvostuksiin. Toimitusten viivästymiset
tai tuotannon keskeytykset voivat nostaa rahtikustannuksia ja vaikuttaa varastojen
saatavuuteen, mikä vaikuttaa käyttöpääomaan ja rahavirtoihin. Johto ja hallitus arvioivat
operatiivisia ja strategisia riskejä säännöllisesti hallitakseen näitä haasteita.
Lindex-konsernilla ei tällä hetkellä ole oikeudellisia riitoja tai korvausvaatimuksia, joita ei
olisi jo raportoitu tilinpäätöksessä, eikä viitteitä toiminnan jatkuvuutta tai kassavirtoja
uhkaavista olennaisista tekijöistä. Tuotot jakautuvat laajalle asiakaskunnalle, eikä
yksittäinen asiakas muodosta merkittävää uhkaa konsernin kassavirralle.
Konserni seuraa edelleen geopoliittisia riskejä ja epävarmuustekijöitä osana
riskienhallintaprosessiaan. Tilinpäätöshetkellä näillä riskeillä ja epävarmuustekijöillä ei
ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Perustuen analyysiin yhtiön kokonaistilantee sta ja yleise stä taloudellisesta
epävarmuudesta, hallitus vahvistaa, että Lindex-konsernilla on riittävä maksuvalmius ja
rahoitus velvoitteiden sa täyttämis eksi vähintään seuraavan kahdentoista kuukauden
ajaksi. Tämän vuoksi tilinpäätös on laadittu liiketoiminnan jatkuvuuden periaatteen
mukaisesti.
1.6
Yhdistelyperiaatteet
Konsernitilipäätös sisältää emoyhtiön, LIndex Group Oyj:n, sekä kaikki ne yhteisöt, joissa
emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun
konserni altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon
ja pystyy vaikuttamaan näihin tuottoihin käyttämällä valtaansa yhteisöön.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä, jonka
mukaan luovutettu vastike sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat
arvostetaan käypiin arvo ihin hankintahetkellä. Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu
vastike, mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuudet ja aiemmin omistetun
osuuden käypä arvo, ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Konsernin sisäiset
liiketapahtumat, saldot ja realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilipäätöstä
laadittaessa . Tytäryhtiöt yhdistellään siitä ajankohdasta alkaen, kun määräysvalta on
saatu, siihen asti, kun määräysvalta lakkaa. Omistusosuu ksien muutokset, jotka eivät
johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaan pääomaan kirjattavina
liiketoimina.
Strukturoitu yhteisö on yhteisö, jossa äänioikeudet tai vastaavat oikeudet eivät ole
määräävä tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta . Strukturoitu yhteisö, joka on
suunniteltu tietyn liiketoiminnalli sen tarkoitu ksen saavuttamiseksi , yhdistellään silloin, kun
Lindex-konsernin ja strukturoidun yhteisön väli nen suhde osoittaa, että konsernilla on
määräysvalta yhteisössä. Johto käyttää harkintaa määrittäessään, miten strukturoitua
yhteisöä käsitellään kirjanpidossa. Johto huomioi äänioikeuksien tai vastaavien
oikeuksien lisäksi myös muita tekijöitä, kuten järjestelyn luonteen, sopimusjärjestelyt ja
vaikutusvallan tason strukturoi dussa yhteisö ssä.
Yhteisjärjestely, joissa Lindex-konsernilla ja toisella osapuolella on sopimuksen tai
yhtiöjärjestyksen perusteella järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja
koskevia velvoitteita, käsitellään yhteisenä toimintona. Konsernitilinpäätös sisältää
konsernin osuuden yhteis estä toiminnosta , ja se esitetään konsernitaseessa
sijoituskiinteistönä. Lindex-konserni ei kirjaa yhteisen toiminnon tuottoja ja kulu ja, koska
yhteinen toiminto ei ole konserni n kannalta olennainen.
1.7
Ulkomaanvaluutan määräiset erät
Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina yhden desimaalin tarkkuudella, koska
euro on konsernin emoyhtiön toimin ta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan
määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän mukaista valuuttakurssia. Ulkomaanvaluutan
määräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta
syntyvät kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat ja muut laajan tuloksen erät muunnetaan
euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan.
Kurssiero, joka johtuu tilikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntamisesta
keskikurssin mukaan ja taseen muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan,
kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntyvä liikearvo sekä hankittujen varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen käypien arvojen oikaisut käsitellään ulkomaisten yksikköjen varoina ja
velkoina, ja ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
134
Kun ulkomainen tytäryritys tai yhteisjärjestely luovutetaan kokonaan tai osittain, siihen
liittyvä kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan osana luovutuksesta syntyvää
voittoa tai tappiota.
135
2 Avainluvut
2.1
Segmenttiraportointi
Laadintaperiaatteet
Lindex-konsernin raportoitavat segmentit ovat muotikauppaa harjoittava
Lindex
tavarataloliiketoimintaa harjoittava
Stockmann
. Segmentit ovat konsernin
liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan ja seurataan erillisinä yksiköinä ja jotka myyvät
erilaisia tuotteita ja palveluita.
Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa
johdon arvio segmenttien tuloksellisuudesta perustuu segmenttien liikevoiton seurantaan ,
ja jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset. Ylin
operatiivinen päätöksentekijä, joka säännöllisesti tarkastelee toimintasegmenttien
toiminnan tulosta, on konsernin toimitusjohtaja.
Segmenttitiedot esitetään IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti.
Toimintasegmentit
Lindex
Lindex on Euroopan johtavia muotiyhtiöitä, jolla on 442 myymälää 17 maassa,
verkkokauppa 32 maassa ja maailmanlaajuinen läsnäolo yhteistyökumppan uuksien
kautta. Lindexin tarjo aa inspiroivaa ja edullista muotia naisille ja lapsille. Lindexin
valikoimaan kuuluu naisten vaatteita, lasten vaatteita, alusvaatteita ja kosmetiikkaa.
Stockmann
Stockmann on monikanavainen vähittäiskaup payritys, joka tarjoaa monipuolisen ja
korkealaatuisen valikoiman muotia, kosmetiikkaa ja kodintuotteita. Stockmannilla on
seitsemän tavarataloa kolmessa maassa, joita täydentää oma verkkokauppa. Virossa ja
Latviassa Stockmannin valikoimaan kuuluu myös korkealaatuisia elintarvikkeita ja juomia.
Jakamaton
Jakamattomat erät sisältävät toiminnot, jotka palvelevat koko Lindex-konsernia. Niihin
kuuluvat konsernin johto, konsernin taloushallinto, konsernin rahoitus, sisäinen tarkastus
ja sijoittajasuhteet.
2025 | |||||
Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Jakamaton | Konserni yhteensä | |
Liikevaihto | 645,9 | 306,8 | -0,4 | 952,3 | |
Materiaalit ja palvelut | -229,8 | -168,5 | 0,4 | -397,9 | |
Liiketoiminnan muut kulut | -276,2 | -103,3 | -5,5 | -384,9 | |
Poistot | -75,3 | -29,4 | 0,0 | -104,7 | |
Liiketulos | 64,6 | 5,6 | -5,5 | 64,7 | |
Rahoitustuotot | 3,6 | ||||
Rahoituskulut | -40,4 | ||||
Voitto/tappio ennen veroja, konserni yhteensä | 28,0 | ||||
Investoinnit | 79,1 | 7,0 | 86,1 | ||
Varat | 1 033,2 | 322,6 | 0,3 | 1 356,2 |
2024 | |||||
Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Jakamaton | Konserni yhteensä | |
Liikevaihto | 628,8 | 311,6 | -0,2 | 940,1 | |
Liiketoiminnan muut tuotot | 4,5 | 0,0 | 0,0 | 4,5 | |
Materiaalit ja palvelut | -219,6 | -172,8 | 0,2 | -392,3 | |
Liiketoiminnan muut kulut | -258,8 | -123,8 | -9,9 | -392,5 | |
Poistot | -69,7 | -29,2 | 0,0 | -99,0 | |
Liiketulos | 85,1 | -14,2 | -10,0 | 60,9 | |
Rahoitustuotot | 5,2 | ||||
Rahoituskulut | -37,6 | ||||
Voitto/tappio ennen veroja, konserni yhteensä | 28,6 | ||||
Investoinnit | 114,4 | 25,5 | 0,0 | 139,9 | |
Varat | 959,4 | 356,0 | 0,3 | 1 315,7 |
136
Tietoa markkina -alueista
Konserni raportoi liikevaihdon, liiketuloksen ja pitkäaikaiset varat maantieteellisesti
jaoteltuna Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja muihin maihin.
Milj. euroa | ||
Liikevaihto | 2025 | 2024 |
Suomi | 308,6 | 313,6 |
Ruotsi*) | 339,7 | 329,9 |
Norja | 131,7 | 126,2 |
Muut maat | 172,3 | 170,4 |
Konserni yhteensä | 952,3 | 940,1 |
Suomi, % | 32,4 % | 33,4 % |
Ulkomaat, % | 67,6 % | 66,6 % |
Liikevoitto/-tappio | 2025 | 2024 |
Suomi | 0,2 | -22,7 |
Ruotsi*) | 45,2 | 67,4 |
Norja | 6,9 | 6,2 |
Muut maat | 12,5 | 10,0 |
Konserni yhteensä | 64,7 | 60,9 |
Pitkäaikaiset varat | 2025 | 2024 |
Suomi | 239,7 | 246,2 |
Ruotsi*) | 635,7 | 595,6 |
Norja | 56,0 | 58,4 |
Muut maat | 51,8 | 58,0 |
Konserni yhteensä | 983,1 | 958,2 |
Suomi, % | 24,4 % | 25,7 % |
Ulkomaat, % | 75,6 % | 74,3 % |
*) Sisältää tavara- ja palvelumyynnin franchising-kumppaneille | ||
2.2
Liiketoiminnan tuotot
Tuloutusperiaatteet
Laadintaperiaatteet
Myyntituotot kirjataan, kun suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai
palvelu asiakkaalle ja asiakas saa määräysvallan kyseiseen tavaraan tai palveluun.
Pääosa konsernin liiketoiminnan tuotoista muodostuu tavaroiden tai palveluiden
vähittäismyynnistä, jotka maksetaan käteisellä tai luottokort illa. Tuotot kirjataan
myyntihetkellä. Liikevaihtoa laskettaessa myynnistä vähennetään välilliset verot ja
annetut alennukset.
Verkkokaupan myynneistä ja myynneistä franchising-kumppaneille tuotot kirjataan, kun
kaikki tilaukseen liittyvät tavarat tai palvelut on toimitettu asiakkaalle tai franchising-
kumppanille , ja ostaja saa määräysvallan kyseisiin tavaroihin tai palveluihin.
Asiakkailla on oikeus palauttaa myymälästä tai verkkokaupasta ostamansa tuotteet
määräajassa . Odotettavissa olevia palautuksia varten lasketaan palautusvelka
historiallisten kokemusten perusteella prosenttiosuutena myynnistä. Palautusvelka
kirjataan liikevaihdon vähennykseksi . Odotettavissa olevien palautusten tavaroiden
hankintameno kirjataan vaihto-omaisuu deksi ja oikaisuksi tuloslaskelman erään
materiaalit ja palvelut.
Luottokorttiyhteistyöhön liittyvät tuotot kirjataan liikevaihdoksi . Kanta-asiakasohjelman
kerryttämät bonuspisteet sisältyvät myynnin oikaisueriin. Käyttämättömien bonuspisteiden
arvioitua erillismyyntihinta a vastaava määrä kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja
lyhytaikaiseksi korottomaksi sopimusvelaksi. Velka kirjataan samalle tilikaudelle kuin
siihen liittyvä liikevaihto . Kun asiakas käyttää kertyneitä pisteitään maksuvälineenä
myymälässä, käytettyjen pisteiden arvo kirjataan liikevaihdoksi ja lyhytaikaisen
sopimusvelan vähennykseksi. Jos bonuspiste et vanhenevat käyttämättöminä, niiden arvo
kirjataan liikevaihdo ksi ja lyhytaikaisen sopimusvelan vähennykseksi.
Operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen sopimusten vuokratuotot kirjataan
liikevaihdoksi tasaerin vuokra -ajan kuluessa. Liikevaihtoperusteiset vuokratuotot kirjataan
vuokralaisten toteutuneen liikevaihdon perusteella.
137
Liikevaihto
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tuotot tavaroiden myynnistä | 924,3 | 911,5 |
Vuokra- | 27,9 | 28,6 |
Yhteensä | 952,3 | 940,1 |
Myyntituottojen jaottelu
1.1.-31.12.2025, Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Yhteensä |
Myyntituotot | |||
Tuotot tavaroiden myynnistä | 645,9 | 278,9 | 924,8 |
Vuokra- | 27,9 | 27,9 | |
Eliminoinnit | -0,4 | -0,4 | |
Yhteensä | 645,5 | 306,8 | 952,3 |
Markkina-alueet | |||
Suomi | 78,3 | 230,3 | 308,6 |
Ruotsi | 339,7 | 339,7 | |
Norja | 131,7 | 131,7 | |
Muut maat | 95,8 | 76,5 | 172,3 |
Yhteensä | 645,5 | 306,8 | 952,3 |
1.1.-31.12.2024, Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Yhteensä |
Myyntituotot | |||
Tuotot tavaroiden myynnistä | 628,8 | 282,9 | 911,7 |
Vuokra- | 28,6 | 28,6 | |
Eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
Yhteensä | 628,6 | 311,6 | 940,1 |
Markkina-alueet | |||
Suomi | 78,3 | 235,3 | 313,6 |
Ruotsi | 329,9 | 329,9 | |
Norja | 126,2 | 126,2 | |
Muut maat | 94,1 | 76,3 | 170,4 |
Yhteensä | 628,6 | 311,6 | 940,1 |
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 0,8 | 0,7 |
Asiakassopimuksiin perustuvat velat | 7,1 | 5,8 |
Suoritevelvoitteista ei ole annettu tietoja IFRS 15:n asiakassopimusten odotettavissa oleva kestoaika on enintään |
Liiketoiminnan muut tuotot
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muun muassa käyttöomaisuushyödykkeiden
myynneistä syntyvät voitot ja liiketoiminnan luovutuksista saatavat tuotot.
Valtion viranomaisilta tai muilta vastaavilta julkisilta tahoilta saadut avustukset, jotka ovat
saatavissa korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti
liiketoiminnan muuksi tuotoksi sillä tilikaudella, jonka aikana yhtiö täyttää avustukseen
liittyvät ehdot.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Vakuutuskorvaus COVID-19:ään liittyviin tappioihin | 4,4 | |
Saadut COVID-19 tuet | 0,0 | |
Yhteensä | 4,5 |
2.3
Liiketoiminnan myyntikate
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Liikevaihto | 952,3 | 940,1 |
Materiaalit ja palvelut | 397,9 | 392,3 |
Myyntikate | 554,4 | 547,9 |
Myyntikateprosentti liikevaihdosta | 58,2% | 58,3% |
138
2.4
Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto -omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Tavanomaisessa liiketoiminnassa nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta, josta on
vähennetty arvioidut tuotteen saattamisesta valmiiseen kuntoon aiheutuvat menot sekä
myynnin toteut tamiseksi välttämättömät menot.
Vaihto -omaisuuden kiertonopeutta ja nettorealisointiarvon mahdollista alentumista alle
hankintamenon arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan vaihto-omaisuuden
arvonalentuminen. Lindex kirjaa epäkuranttiusvarauksen, joka perustuu yli vuoden
vanhaan varast oon sekä varastotasoihin ja toimintaympäristön epävarmuuksiin liittyviin
parametreihin. Stockmann kirjaa epäkuranttiusvarauksen prosenttiosuutena
keskusvarastossa ja tavarataloissa olevien hitaasti kiertäneiden tavaroiden
hankintahinnasta.
Vaihto -omaisuuden arvo määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä, ja se sisältää
kaikki välittömät hankintamenot.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Aineet ja tarvikkeet | 163,8 | 169,6 |
Yhteensä | 163,8 | 169,6 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 6,3 (7,2) |
2.5
Työsuhde-etuudet
Laadintaperiaatteet
Eläkevelvoitteet
Kaikki Lindex -konsernin toimintamaissa käytössä olevat lakisääteiset ja vapaaehtoiset
eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisi a järjestelyjä . Maksuperusteisista eläkejärjestelyistä
eläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle , ja suoritukset kirjataan kuluiksi
tuloslaskelmaan sille tilikaudelle , jota ne koskevat.
Etuusperusteiset eläkejärjestelyt perustuvat auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen
laatimiin laskelmiin. Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuusperusteisen
järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-
etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Taseeseen merkitään etuusperusteisen eläkejärjestelyn
nettovelka.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Lindex-konsernissa on käytössä palvelusvuosipalkitsemisjärjestelmä, joka on luonteeltaan
muu pitkäaikainen työsuhde-etuus. Järjestelmässä sovittujen palvelusvuosien täyttyessä
työntekijä on oikeutettu ylimääräiseen palkalliseen lomaan. Raportointipäivänä
nykyarvoon diskontattu pitkäaikaisesta etuudesta syntyvä velvoite merkitään taseeseen
velkana. Velan mittaamisesta johtuvat erät kirjataan tulosvaikutteisesti.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Palkat ja palkkiot | 165,8 | 161,0 |
Osakeperusteiset maksut | 0,6 | 0,3 |
Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt | 15,0 | 14,9 |
Muut henkilösivukulut | 33,4 | 32,2 |
Yhteensä | 214,8 | 208,4 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 5.5 Lähipiiritapahtumat Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. |
139
2.6
Liiketoiminnan muut kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muina kuluina esitetään kulut, jotka eivät suoraan liity tavaroiden ja
palvelujen myyntiin. Ne sisältävät esimerkiksi liikepaikka -, markkinointi -, tavarankäsittely -
ja ICT-kulut sekä kulut asiantuntijapalveluista ja vuokratyövoimasta. Myös lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, arvoltaan vähäisiin omaisuuseri in liittyvät kulut ja
sellaiset muuttuviin vuokriin liittyvät kulut, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelkoihin ,
kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi. Lisäksi liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan
käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustappiot ja myytävänä oleviksi luokiteltujen
omaisuuserien arvostustappiot.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Liikepaikkakulut | 55,1 | 54,2 |
Markkinointikulut | 33,3 | 32,2 |
Tavarankäsittelykulut | 33,1 | 26,0 |
ICT-kulut | 22,6 | 22,0 |
Asiantuntijapalvelut | 6,3 | 12,9 |
Vuokratyövoima | 7,0 | 7,8 |
Pankki- ja rahanlaskentakulut | 5,9 | 5,5 |
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut | 3,7 | 4,4 |
Luottotappiot | 0,1 | 0,8 |
Muut kulut *) | 3,0 | 18,5 |
Yhteensä | 170,1 | 184,1 |
*) Yrityssaneeraukseen liittyvät kulut -5,4 (9,9) milj. |
Tilintarkastajien palkkiot | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tilintarkastus/EY | 0,6 | 0,5 |
Tilintarkastus/muut | 0,1 | 0,0 |
Muut lakisääteiset tilintarkastuspalvelut/EY | 0,2 | 0,2 |
Veroneuvonta/EY | 0,0 | 0,0 |
Muut palvelut/EY | 0,0 | 0,0 |
Yhteensä | 0,9 | 0,7 |
2.7
Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Tuloslaskelman verokulut muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista
ja laskennallisista veroista. Veron määrä lasketaan niihin verokantoihin ja -lakeihin
perustuen, jotka ovat olleet voimassa tai käytännössä hyväksyttyjä tilinpäätöspäivänä
niissä maissa, joissa konserni toimii ja tuottaa verotettavaa tuloa. Veroa oikaistaan
mahdollisilla edellisiin kausiin kohdistuvilla veroilla. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa,
paitsi silloin kun verot liittyvät eriin, jotka on kirjattu suoraan omaan pääomaan tai muihin
laajan tuloksen eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan omaan pääoma an tai muihin
laajan tuloksen eriin.
Laskennalliset verot lasketaan varojen ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei lasketa liikearvon
arvonalentumisesta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat arvostetaan niillä verokannoilla, joita odotetaan
sovellettavan silloin, kun saaminen realisoituu tai velka maksetaan, perustuen
tilinpäätöspäivänä voimassa oleviin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin ja
verolakeihin.
Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisesti, lukuun ottamatta Viron ja Latvian
tytäryritysten jakamattomia voittovaroja, koska konserni pystyy määräämään väliaikaisen
eron purkautumisajankohdan, eikä purkautumista odoteta ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kun on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset
käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siltä osin kuin konserniyhtiöllä on riittävästi
verotettavia väliaikaisia eroja, tai kun on muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että
tulevaisuudessa syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jotta käyttämättömät verotappiot tai
verohyvitykset voidaan hyödyntää.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan , jos sillä on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään. Lisäksi laskennallis ten verosaamis ten ja -velkojen on
liityttävä saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta tai eri verovelvollis ilta,
jotka aikovat kuitata verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamiset ja suorittaa
velat samanaikaisesti.
140
Konserni soveltaa IAS 12.4A:n mukaista väliaikaista pakollista poikkeusta, jonka mukaan
laskennallis ia verosaamis ia tai -velk oja ei kirjata eikä niistä esitetä tietoja, jos ne liittyvät
OECD/G20 BEPS Pilari 2 -mallisääntöihin. Konserniyhtiöt kirjaavat tuloverokulut ja Pilari
2 -malliin liittyvän täydennys veron sille kaudelle, jona verovelka syntyy. Viron ja Latvian
tytäryhtiöt ovat poikkeuksia koska ne kirjaavat tuloverokulut ja verovelat osingonjaon
yhteydessä. Voitonjakoon perustuvissa verojärjestelmi ssä täydennysverovelkaa ei kirjata,
jos tilikauden aikana ei ole jaettu osinkoa ja tilikaude lta on tehty valinta oletetusta
voitonjakoverosta.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tuloverot tilikaudelta | -15,4 | -11,6 |
Tuloverot edellisiltä tilikausilta | 7,7 | -1,9 |
Laskennallisen verovelan /-saamisen muutos | 4,1 | -1,8 |
Yhteensä | -3,6 | -15,3 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20% laskettujen verojen täsmäytyslaskelma | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Voitto ennen veroja | 28,0 | 28,6 |
Tuloverot voimassaolevalla verokannalla | -5,6 | -5,7 |
Tuloverot edellisiltä tilikausilta | 7,7 | -1,9 |
Aikaisempien tilikausien vahvistetut tappiot | 0,8 | |
Verovapaat tulot | 3,5 | 1,3 |
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | -0,1 | 0,1 |
Vähennyskelvottomat kulut | -6,1 | -7,0 |
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus | -2,4 | -2,1 |
Verotuksellisista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | -4,9 | |
Edellisinä tilikausina kirjatun laskennallisen verosaamisen peruutus | 8,9 | |
Aikaisempien tilikausien tuloksista kirjattu laskennallinen vero | -5,3 | |
Tuloslaskelman tuloverot | -3,6 | -15,3 |
Pilari 2:n mukaiset mallisäännöt otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2023 lopussa ja ne
ovat voimassa 1.1.2024 alkaen. Sääntöjen mukaan konsernia pidetään monikansallisena
yrityksenä, johon Pilari 2 -säännöt soveltuvat. Pilari 2:n mukainen lainsäädäntö on
1.1.2024 alkaneella tilikaudella samanaikaisesti voimassa tai olennais ilta osin voimassa
useilla muilla lainkäyttöalueilla , joilla konserni toimii.
Konserni on arvioinut mahdollisen altistumisensa Pilari 2:n tuloveroille vuoden 2025
taloudellisten tietojen ja konserniin kuuluvien yhteisöjen maakohtaisten raporttien
perusteella . Arvioinnin perusteella tilikaudella 2025 konsernin efektiivinen verokanta oli
kaikissa lainkäyttöalueissa yli 15% tai siirtymäkauden safe harbour -helpotus soveltui.
Virossa konserni jakoi tilikauden aikana kertyneitä voittovaroja ja maksoi tuloveron
paikallisen voitonjakoverojärjestelmän mukaisesti. Tämän seurauksena Pilari 2 -
tarkoituksiin laskettu efektiivinen verokanta Virossa ylitti 15%. Voitonjako täytti myös
edelliselle vuodelle tehdyn oletetun voitonjakoveron valinnan edellytykset. Näin ollen
konsernilla ei ole täydennysverovelkaa miltään lainkäyttöalueelta tilikaudelta 2025 eikä
edelliseltä vuodelta.
141
2.8
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten muutos | ||||
Milj. euroa | 1.1.2025 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2025 |
Vahvistetut tappiot | 0,0 | 0,0 | ||
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot | 1,4 | 0,1 | 1,5 | |
Vuokrasopimusvelat | 115,2 | -4,2 | 3,3 | 114,3 |
Muut väliaikaiset erot | 4,5 | -2,9 | 0,0 | 1,6 |
Yhteensä | 121,1 | -7,1 | 3,4 | 117,4 |
Laskennallisten verojen netotus | -90,5 | -89,2 | ||
Laskennalliset verosaamiset netto | 30,6 | 28,2 | ||
Milj. euroa | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2024 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot | 1,4 | -0,0 | 1,4 | |
Vuokrasopimusvelat | 111,1 | 5,7 | -1,7 | 115,2 |
Muut väliaikaiset erot | 5,1 | -0,4 | -0,1 | 4,5 |
Yhteensä | 117,6 | 5,3 | -1,8 | 121,1 |
Laskennallisten verojen netotus | -87,3 | -90,5 | ||
Laskennalliset verosaamiset netto | 30,3 | 30,6 | ||
142
Laskennallisten verovelkojen muutos | ||||
Milj. euroa | 1.1.2025 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2025 |
Kertyneet poistoerot | 19,8 | 1,6 | 1,0 | 22,4 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot | 4,1 | 0,2 | 4,4 | |
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | 13,2 | 0,8 | 14,0 | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 90,5 | -4,4 | 3,0 | 89,2 |
Muut väliaikaiset erot | 15,1 | -8,4 | -0,0 | 6,7 |
Yhteensä | 142,8 | -11,2 | 5,1 | 136,7 |
Laskennallisten verojen netotus | -90,5 | -89,2 | ||
Laskennalliset verovelat netto | 52,3 | 47,5 | ||
Milj. euroa | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2024 |
Kertyneet poistoerot | 18,4 | 1,9 | -0,5 | 19,8 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot | 4,3 | -0,1 | 4,1 | |
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | 13,7 | -0,4 | 13,2 | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 87,4 | 4,7 | -1,6 | 90,5 |
Muut väliaikaiset erot | 14,6 | 0,5 | 0,0 | 15,1 |
Yhteensä | 138,3 | 7,1 | -2,6 | 142,8 |
Laskennallisten verojen netotus | -87,3 | -90,5 | ||
Laskennalliset verovelat netto | 51,0 | 52,3 |
Konserniin kuuluvilla yhtiöillä on verotuksellisia tappioita 18 ,6 (61,6) miljoonaa euroa, jotka voidaan vähentää, mikäli tulevina vuosina syntyy verotettavaa tulosta. Verotappioista 4,6
miljoonaa euroa on käytettävissä vuoteen 203 3 asti, 13,3 miljoonaa euroa vuoteen 2034 asti ja 0,8 miljoonan euron osalta käyttöaikaa ei ole rajoitettu.
Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy tappioita vastaavaa
verotettavaa tulosta tai niiden käyttäminen muualla konsernissa on mahdollista.
Viron ja Latvian tytäryhtiöiden kertyneet jakokelpoiset varat, josta ei IAS 12 -standardin 52 A -kohdan mukaan ole kirjattu laskennallista verovelkaa, olivat 12,4 (21,1) miljoonaa euroa.
Lindex-konserni on kirjannut Lindex Group Oyj:n Viron sivuliikkeen jakamattomista kertyneistä jakokelpoisista voittovaroista 6,8 (6,4) miljoonan euron laskennallisen verovelan. Tällä
hetkellä sivuliikkeen mahdollisesta tulevasta voitonjaosta Virossa maksettavat verot eivät olisi vähennyskelpoisia Suomessa maksettavista veroista.
143
3
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset
3.1
Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Aineettomat hyödykkeet | 9,3 | 9,1 |
Rakennukset ja rakennelmat | 1,0 | |
Koneet ja kalusto | 10,1 | 11,4 |
Vuokratilojen muutos- | 4,5 | 1,1 |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 79,9 | 77,4 |
Poistot yhteensä | 104,7 | 99,0 |
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 104,7 | 99,0 |
3.2
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Konsernin liikearvo on käypään arvoon arvostetun luovutetun vastikkeen sekä hankittujen
käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotus. Liikearvosta ja
Lindex-tavaramerkistä ei tehdä poistoja. Tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Liikearvo ja tavaramerkki arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappioilla.
Muut aineettom at hyödykkeet koostuvat aineettom ista oikeuksista ja ohjelmisto ista, jotka
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoina
niiden arvioi dun taloudellisen vaikutusajan perusteella:
Ohjelmistot 3–10 vuotta
Patentit 6 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain, jos ne
lisäävät hyödykkeen tulevia taloudellis ia hyötyjä. Kaikki muut menot kirjataan
liiketoiminnan kuluiksi niiden syntymishetkellä.
Pilvipalvelusopimuksissa palvelusopimukset antavat konsernille oikeuden käyttää
palveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden ajan. Käyttöönottokustannukset,
kuten konfigurointi tai räätälöinti, kirjataan liiketoiminnan kuluiksi palveluiden
vastaanottohetkellä. Kun palveluntarjoaja tarjoaa sekä konfigurointi - että
räätälöintipalveluja, on arvioitava, ovatko nämä palvelut erotettavissa taustalla olevasta
pilvipalvelusovelluksesta. Erotettavissa olevat konfigurointi - ja räätälöintikustannukset
kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä, kun taas ei -erotettavissa olevat kulut kirjataan
kuluksi pilvipalvelun sopimuskauden aikana.
144
Aineettomat hyödykkeet, Milj. euroa 2025 | Liikearvo | Tavaramerkki | Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Aineettomat oikeudet yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 613,2 | 79,6 | 91,5 | 3,3 | 1,0 | 788,7 |
Muuntoero +/- | 36,1 | 4,7 | 4,9 | 0,0 | -0,0 | 45,8 |
Lisäykset kauden aikana | 10,0 | 0,2 | 1,5 | 11,7 | ||
Vähennykset kauden aikana | -2,3 | -2,3 | ||||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 2,6 | -1,7 | 0,9 | |||
Hankintameno 31.12. | 649,4 | 84,3 | 106,7 | 3,5 | 0,9 | 844,7 |
Kertyneet poistot 1.1. | -370,7 | -0,3 | -58,2 | -3,1 | -432,3 | |
Muuntoero +/- | -21,7 | -0,0 | -3,2 | 0,0 | -24,9 | |
Vähennysten poistot kauden aikana | 2,3 | 2,3 | ||||
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -9,3 | -0,1 | -9,3 | |||
Kertyneet poistot 31.12. | -392,3 | -0,3 | -68,4 | -3,2 | -464,1 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 242,6 | 79,3 | 33,3 | 0,2 | 1,0 | 356,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 257,0 | 84,0 | 38,4 | 0,3 | 0,9 | 380,6 |
Aineettomat hyödykkeet, Milj. euroa 2024 | ||||||
Hankintameno 1.1. | 633,3 | 82,2 | 103,5 | 3,3 | 0,7 | 823,1 |
Muuntoero +/- | -20,1 | -2,6 | -2,3 | 0,0 | 0,0 | -25,0 |
Lisäykset kauden aikana | 9,8 | 1,2 | 11,0 | |||
Vähennykset kauden aikana | -20,4 | -20,4 | ||||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 0,9 | -0,0 | -0,9 | -0,0 | ||
Hankintameno 31.12. | 613,2 | 79,6 | 91,5 | 3,3 | 1,0 | 788,7 |
Kertyneet poistot 1.1. | -382,7 | -0,3 | -71,2 | -3,0 | -457,1 | |
Muuntoero +/- | 12,0 | 0,0 | 1,6 | -0,0 | 13,6 | |
Vähennysten poistot kauden aikana | 20,4 | 20,4 | ||||
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -8,9 | -0,2 | -9,1 | |||
Kertyneet poistot 31.12. | -370,7 | -0,3 | -58,2 | -3,1 | -432,3 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 250,6 | 81,9 | 32,4 | 0,4 | 0,7 | 366,0 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 242,6 | 79,3 | 33,3 | 0,2 | 1,0 | 356,4 |
145
Arvonalentumistestaus
Laadintaperiaatteet
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumiseen
viittaavien indikaatioiden tunnistamiseksi. Jos tällaisia viitteitä havaitaan, määritetään
omaisuuserä n kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Jos
omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön taseeseen merkitty arvo ylittää sen
kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio, joka merkitään
tuloslaskelma an.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappioiden osalta alentuminen kohdistetaan
ensin yksikön liikearvoon. Jäljelle jäävä arvonalentumistappio kohdistetaan suhteellisesti
vähentämään yksikön muita omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä joko käypä
arvo vähennettynä hyödykkeen myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvo lasketaan diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat
nykyarvoonsa käyttäen ennen veroja määritettyä diskonttauskorkoa, joka kuvastaa
kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta . Ilmastoon
liittyviä sekä fyysisiä että siirtymävaiheen riskejä seurataan jatkuvasti kerrytettävissä
olevaa rahamäärää määritettäessä. Vaikka konserni kats oo, että sen toiminnot eivät tällä
hetkellä ole merkittävästi altistuneet fyysisille riskeille, käyttöarvoon voivat vaikuttaa
siirtymäriskit, kuten ilmastoon liittyvä lainsäädäntö, sääntelymuutokset ja muutokset
konsernin tuotteiden kysynnässä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin (pois lukien
liikearvo) liittyvä arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, jos kerrytettävissä olevan
rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappio
peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen kirjanpitoarvoon asti, joka omaisuuseräll ä olisi
ollut, jos aikaisempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.
Lindex-konsernin IFRS 8:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat muotiketju Lindex ja
tavarataloliiketoimintaa harjoittava Stockmann, joita käsitellään rahavirtaa tuottavina
yksikköinä. Näiden segmenttien omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta joko
tilinpäätöstä laadittaessa tai aina kun syntyy viitteitä siitä arvonalentumisesta.
Vuodesta 2019 lähtien Lindex on saavuttanut noin 3%:in vuotuisen liikevaihdon kasvun
(yhdistetty vuosikasvu, CAGR), mikä johtuu pääasiassa sen digitaalista laajentumista.
Strategisena suunnitelmana on ylläpitää samaa kasvuvauhtia tulevina vuosina, ja
taloudelliset tavoitteet on asetettu 3–5% vuotuiseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, ja
pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa 900 miljoonan euron (10 miljardin Ruotsin
kruunun) liikevaihto. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa digitaalisen myynnin osuutta
22%:sta vuonna 2025 30%:iin keskipitkällä aikavälillä , mikä heijastaa vahvaa strategista
panostusta digitaaliseen kehitykseen.
Kasvun ja kannattavuuden parantamiseksi Lindex on aloittanut uuden täysin
automatisoidun verkkokaupan logistiikkakeskuksen käyttöönoton vuoden 2025 aikana, ja
sen odotetaan olevan käytössä vuonna 2026. Tämän strategisen toimenpiteen
tarkoituksena on vahvistaa digitaalista myyntiä ja tutkia uusia myyntikanavia.
Taloudellisen suorituskyvyn osalta oikaistun liikevoittomarginaalin tavoitteena on pitkällä
aikavälillä nousta 15%:iin , samalla kun keskipitkällä aikavälillä pyritään pääosin
säilyttämään nykyinen taso. Tämä kaksitahoinen panostus kestävään kasvuun ja
kannattavuuteen kuvastaa Lindexin sitoutumista tasapainoiseen ja kestävään
liiketoimintastrategiaan. Uuden logistiikkakeskuksen käyttöönotolla odotetaan olevan
keskeinen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se tarjoaa vankan infrastruktuurin
sekä digitaaliselle että uudet monipuolisemmat myyntikanavat käsittävälle laajentumiselle.
Vaikka inflaatio on viime vuosina vaikuttanut kuluttajien luottamukseen, Lindex on
kasvanut pääasiassa kansainvälisesti hankkimalla uusia asiakkaita. Kuluttajien
luottamuksen heikkenemisen odotetaan vaikuttavan vähittäiskauppaan tulevina vuosina,
mutta Lindex pyrkii lieventämään tätä vaikutusta hyödyntämällä aiempaa kokemustaan
vastaavista haasteista.
Konserni on tullut siihen tulokseen, ettei mikään yksittäinen ilmastoon liittyvä oletus ole
keskeinen vuoden 2025 liikearvotestissä. Käyttöarvon määrityksessä Lindex on
sisällyttänyt rahavirtaennusteisiinsa odotukset kuluttajien muuttuvista tarpeista ja
kulutustottumuksista, odotukset kustannusten noususta tiukem pien kierrätysvaatimu sten
ja kestävämmin hankittavien materiaalien vuoksi sekä korkeammat energia- ja
rahtikustannukset ilmastomuutoksen seurauksena.
Arvonalentumisesta ei ollut viitteitä 31.12.2025. Liikearvo, 257,0 (242,6 ) miljoonaa euroa,
on kohdistettu Lindex-segmentille, ja Lindex-tavaramerk ki, jonka arvo on 84,0 (79,3)
miljoonaa euroa, on kohdistettu kokonaisuudessaan samalle segmentille. Lindex-
146
tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen
tunnettuuden vuoksi. Konserni aikoo jatkaa 70 vuotta sitten perustetun brändin
hyödyntämistä nykyisillä markkinoilla ja viedä sitä uusille markkinoille sekä
verkkokanavien että kivijalka myymäläkonseptien kautta.
Lindexin käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset ja muuttujat
Arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteet perustuvat organisaation strategiaan ja
taloudellisiin tavoitteisiin huomioiden myös mahdolliset ilmastoon liittyvät riskit sekä
varovaiseen lähestymistapaan. Konsernin johtoryhmä on hyväksynyt ennusteet.
Varovaisella menetelmällä varmistetaa n, että taloudelliset ennusteet perustuvat
realistiseen arvioon, jossa otetaan huomioon mahdolliset haasteet ja epävarmuustekijät.
Johdon hyväksyntä tukee ennusteiden pätevyyttä ja niihin sisältyvää huolellista harkintaa
organisaation navigoidessa dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat:
1.
Liikevaihdon kasvu.
Lindexin ennustettu liikevaihdon kasvu perustuu arvioon
myynnin kasvusta sekä kivijalkamyymälöissä että verkkoalustoilla viiden vuoden
ajanjaksolla. Viiden viime vuoden aikana liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen
kasvuvauhti (yhdistetty vuosikasvu, CAGR) on ollut noin 3%. Johto on ottanut
huomioon keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yhdistettynä 2,0% (2,0%)
terminaalikasvu un. Liikevaihtoennusteissa otetaan huomioon useita tekijöitä,
mukaan lukien talouden muutokset, markkinatutkimuksesta saadut näkemykset,
laajentumishankkeet kivijalkamyymälöissä ja verkkokanavissa sekä yhteistyö
kolmansien osapuolten alustojen kanssa. Merkittävä kasvun ajuri odotetaan
olevan Lindexin täysin automatisoidun logistiikkakeskuksen käyttöönotto, jonka
on määrä tulla täysin toimintavalmiiksi vuonna 2026. Keskuksen odotetaan
tukevan voimakkaasti kasvua erityisesti verkkokanavissa.
2.
Suhteelliset myyntikatteet ja liikevoittomarginaalit.
Viime vuosina Lindex on
onnistunut kasvattamaan tai pitämään vakaana sekä suhteellista myyntikatettaan
että liikevoittomarginaaliaan. Tämä johtuu erilaisista strategisista toimista, joita
on toteutettu toimitusketjussa, valikoimissa, strategisessa hinnoittelussa,
kustannustehokkuudessa ja digitalisaatiossa. Tilapäisistä vuosittaisista
vaihteluista huolimatta yhteenlasketut parannukset ovat ajan myötä pysyviä,
mikä luo luottamusta tulevaisuuden näkymiin. Lindexin suhteellisen
myyntikatteen ja liikevoittomarginaalin ennusteet kattavat 5 vuoden ajanjakson.
Vuonna 2025 suhteellinen myyntikate oli 64,4% (65,1%) ja oikaistu
liikevoittomarginaali oli 11,2% (13,2%).
Johto ennakoi, että tekijät kuten makrotalouden myllerrys, raaka-aineiden
hintojen nousu, siirtym inen kestävää n hankintaan ja muutokset
myyntivalikoimassa yhdessä jatkuvien investointien kanssa liiketoiminnan
tulevaisuuden turvaamiseksi voivat lyhyellä aikavälillä vähentää kannattavuutta,
mutta kannattavuuden odotetaan paranevan vähitellen. Katteen alhaisempaa
lähtötasoa parannetaan jatkuvalla toimintojen tehostamisella lisäämällä
automatisoin tia ja digitalisoin tia. Näin varmistetaan, että pitkän aikavälin tavoite
saavuttaa 15% oikaistu liikevoitto säilyy ennallaan.
3.
Diskonttauskorko
, joka on määritetty painotetun keskimääräisen
pääomakustannuksen perusteella hyödyntäen joko optimaalista
pääomarakennetta tai toimialan verrokkien keskimääräistä pääomarakennetta ja
kuvastaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Sen osatekij öitä ovat
markkinakohtainen riskitön korko , markkinariskipreemio , toimialakohtainen beta,
maariskipreemio , kokoluokkaan liittyvä riskipreemio , vieraan pääoman kustannus
ja velkaantune isuusaste, joka vastaa vähittäiskaupan alalle tyypillistä
pääomarakennetta . Vuokarasopimusvelat otetaan huomio on diskonttauskoron
laskennassa , ja vastaavat käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään testattavien
varojen arvoon .
Johto on määrittänyt diskonttauskoron osatekijät siten, että markkinakohtainen
riskitön korko, markkinariskipreemio , toimialakohtainen beta, maariskipreemio
sekä yrityksen kokoluokkaan liittyvä riskipreemio ovat yhdenmukaisia ulkoisista
lähteistä saatavien tietojen kanssa, ja vieraan pääoman kustannus kuvastaa
toimialan keskimääräistä tasoa.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Lindexin diskonttauskorko
perustuu Ruotsin ja Suomen markkinakorkoihin ja maariskeihin.
Diskonttauskorkona Lindexillä on käytetty 9,3% (12,1).
Herkkyys kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä
Arvonalentumistestau ksessa Lindexin kerrytettävissä oleva rahamäärä on merkittävästi
suurempi kuin pitkäaikaisten varojen ja käyttöpääoma n tasearvo. Kuitenkin, koska
kilpailutilanne ja yleinen ta loudellinen ympäristö vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen ja
ostovoimaan , merkittävä muutos käytetyissä keskeisissä oletuksissa voisi johtaa siihen,
147
että kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa segmentin tasearvon, mikä johtaisi
arvonalentumis tappion kirjaamiseen.
Lindexille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä downside-skenaarioita. Tarkastellut
skenaariot olivat:
-
arvioissa, mukaan lukien terminaalikausi;
-
koskevissa arvioissa, mukaan lukien terminaalikausi;
-
Oletuksen muutos, joka johtaisi siihen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä
suuri kuin tasearvo, on esitetty alla olevassa taulukossa.
Muutos, prosenttiyksikköä | 2025 |
Diskonttauskoron | >8% |
Myynnin kasvun | >13% |
Suhteellisen | >8% |
Arvonalentumistestauksen perusteella puskuria on edelleen merkittävästi (vuonna 2024:
yli 300 miljoonaa euroa).
3.3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Koneet ja kalusto muodostaa suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Tähän ryhmään sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, kuten
vuokratiloissa sijaitsevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelyt yöt.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen
hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja mahdolliset
arvonalentumis tappiot. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää
materiaalit ja välittömän työn. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joilla
on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen
tulevaa taloudellista vaikutusaikaa . Muut menot, kuten normaalit huolto- ja
korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluiksi niiden syntyhetkellä.
Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen
perusteella.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
●
●
●
●
●
●
Konserni tarkastelee aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioituja jäännösarvoja ja
odotettuja taloudellisia vaikutusaikoja vuosittain ja oikaisee niitä tarvittaessa tulevaisuutta
koskevien arvioiden perusteella. Tarkastelussa huomioidaan ilmastoon liittyvät
näkökohdat, mukaan lukien fyysiset riskit ja siirtymäriskit. Konserni arvioi erityisesti,
voivatko ilmastoon liittyvä lai nsäädäntö ja sääntely vaikuttaa hyödykkeiden taloudelliseen
vaikutusaikaan tai jäännösarvo ihin. Tilinpäätöshetkellä ilmastoon liittyvillä näkökohdilla ei
ollut vaikutusta näiden hyödykkeiden taloudellisiin vaikutusaikoihin tai arvostukseen.
148
Aineelliset hyödykkeet, Milj. euroa 2025 | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Vuokratilojen muutos- ja perusparannus- menot | Käyttöoikeus- omaisuuserät | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 0,2 | 0,0 | 259,0 | 9,2 | 777,0 | 88,3 | 1 133,7 |
Muuntoero +/- | 0,1 | 0,9 | 5,1 | 1,2 | 20,9 | 4,0 | 32,1 |
Lisäykset kauden aikana | 1,9 | 7,9 | 5,1 | 55,0 | 4,4 | 74,3 | |
Vähennykset kauden aikana | -20,6 | -1,7 | -21,2 | -43,5 | |||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 41,1 | -71,4 | 74,7 | -45,3 | -0,9 | ||
Hankintameno 31.12. | 2,2 | 42,0 | 180,0 | 88,5 | 831,7 | 51,4 | 1 195,8 |
Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | -210,4 | -5,5 | -320,3 | -536,2 | ||
Muuntoero +/- | -0,0 | -4,0 | -1,0 | -8,3 | -13,4 | ||
Vähennysten poistot kauden aikana | 20,6 | 1,7 | 25,0 | 47,3 | |||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 63,8 | -63,8 | 0,0 | ||||
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -1,0 | -10,1 | -4,5 | -79,9 | -95,4 | ||
Kertyneet poistot 31.12. | -1,0 | -140,2 | -73,1 | -383,5 | -597,7 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,2 | 0,0 | 48,6 | 3,6 | 456,8 | 88,3 | 597,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 2,2 | 41,0 | 39,8 | 15,4 | 448,3 | 51,4 | 598,1 |
Aineelliset hyödykkeet, Milj. euroa 2024 | |||||||
Hankintameno 1.1. | 0,2 | -0,0 | 249,3 | 8,8 | 715,7 | 77,9 | 1 051,9 |
Muuntoero +/- | -0,0 | -6,9 | -14,9 | -2,5 | -24,3 | ||
Lisäykset kauden aikana | 0,0 | 19,2 | 94,2 | 15,5 | 128,9 | ||
Vähennykset kauden aikana | -4,7 | -0,2 | -18,0 | -22,9 | |||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 2,0 | 0,5 | -2,6 | ||||
Hankintameno 31.12. | 0,2 | -0,0 | 259,0 | 9,2 | 777,0 | 88,3 | 1 133,7 |
Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | -210,0 | -4,6 | -275,2 | -489,8 | ||
Muuntoero +/- | 6,4 | 7,4 | 13,8 | ||||
Vähennysten poistot kauden aikana | 4,6 | 0,2 | 24,9 | 29,7 | |||
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -11,4 | -1,1 | -77,4 | -89,8 | |||
Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | -210,4 | -5,5 | -320,3 | -536,2 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,2 | 0,0 | 39,3 | 4,2 | 440,5 | 77,9 | 562,1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,2 | 0,0 | 48,6 | 3,6 | 456,8 | 88,3 | 597,5 |
Vuonna 2025 ja 2024 ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2026 ensimmäisellä arvonalentumisen. |
149
3.4
Sijoituskiinteistö
Laadintaperiaatteet
Kun konserni pitää hallussaan maa-aluetta tai rakennusta vuokratuot on hankkimiseksi tai
omaisuuden arvonnousun saavuttamiseksi ennemmin kuin käyttääkseen sitä omassa
vähittäiskauppa - tai hallinnollisessa toiminnassaan, luokitellaan kiinteistö IAS 40 -
standardin mukaiseksi sijoituskiinteistöksi.
Sijoituskiinteistö arvostetaan alun perin hankintamenoon , joka sisältää ostohinnan sekä
hankinnasta välittömästi johtuvat menot. Sijoituskiinteistöstä ei kirjata poistoa vaan sen
käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana muutos
syntyy. Käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa
erillisenä eränä.
Espoossa sijaitseva Tapiolan Säästötammi-niminen kiinteistö, josta konserni omistaa 37,8
prosenttia, on luokiteltu IAS 40 mukaiseksi sijoituskiinteistöksi.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Käypä arvo 1.1. | 0,5 | 0,5 |
Käypä arvo 31.12. | 0,5 | 0,5 |
3.5
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Laadintaperiaatteet
Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan vuokrasopimuksen
alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon,
joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän oikaistuna
alkamisajankohtaan mennessä maksetuilla vuokrilla ja mahdollisilla alkuvaiheen
välittömillä kustannuksilla sekä arviolla kohdeomaisuuserän purkamisesta ja
poistamisesta tai sen palauttamisesta vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon
vähennettynä saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannusteilla. Lindex-konsernin
käyttöoikeusomaisuus koostuu vuokratuista toimitiloista, varastoista, autoista ja muista
koneista ja laitteista.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoin alkamisajankohdasta
vuokrasopimuskauden loppuun. Jos vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän
omistuksen konsernille vuokra-ajan päättymiseen mennessä tai jos
käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa on otettu huomioon, että konserni käyttää
osto-optiota, käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän taloudellisena
vaikutusaikana. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserästä vähennetään mahdolliset
arvonalentumistappiot ja sitä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä
johtuvalla määrällä.
Alkamisajankohtana vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokrasopimuksen perusteella
maksettavien vuokrien nykyarvoon. Vuokramaksut diskontataan vuokrasopimuksen
sisäisellä korolla, jos korko on helposti määritettävissä. Jos tätä korkoa ei voida helposti
määrittää, käytetään vuokralleottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko on
keskimääräinen korko, jonka konsernin joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi
ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan omaisuuserän hankkimiseksi
vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Vuokravelan arvoon sisällytettävät vuokrat koostuvat seuraavista maksuista:
- kiinteät vuokramaksut
- muuttuvat vuokramaksut, jotka riippuvat indeksistä ja jotka alun perin määritetään
sopimuksen alkamisajankohdan indeksin perusteella
- määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
- osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että optio tullaan käyttämään
- maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista, jos on kohtuullisen
varmaa, että optio tullaan käyttämään.
Vuokra-ajaksi on määritetty ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa mukaan
lukien vuokrasopimuksen jatkamisoption kattama ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa,
että kyseinen optio tullaan käyttämään. Lindex-divisioona käyttää pisteytysjärjestelmää,
joka perustuu liikevoittoon, määrittäessään sisällytetäänkö alkuperäisen vuokrajakson
pidennys vuokra -aikaan. Liikevoiton osuus liikevaihdosta määritetään ja mitä suurempi
osuus on, sitä todennäköisemmin jatkamisoptio tullaan käyttämään.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmää käyttäen. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun tulevissa
vuokramaksuissa tapahtuu muutoksia, jotka johtuvat indeksin muutoksesta, tai tapahtuu
muutoksia arviossa määrästä, jonka odotetaan maksettavan jäännösarvotakuun
perusteella, tai tapahtuu muutos arviossa jatko- tai päättämisoptioiden käytöstä. Kun
vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon
tehdään vastaava oikaisu tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos
käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvo on alennettu nollaan.
150
Vuokrasopimusten muutokset, joissa alkuperäisiä ehtoja, kuten vuokrasopimuksen
laajuutta, kestoa tai vuokramaksuja muutetaan, käsitellään joko uutena
vuokrasopimuksena tai olemassa olevan sopimuksen oikaisuna. Jos vuokrasopimuksen
laajuus muuttuu uusien omaisuuserien lisäyksellä ja vuokramaksu kasvaa vastaavasti,
sitä käsitellään erillisenä vuokrasopimuksena.
Konserni esittää taseessa käyttöoikeusomaisuuserät, jotka eivät täytä sijoituskiinteistön
määritelmää aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat veloissa.
Kun käyttöoikeusomaisuuserä siirretään vuokralle ottajalle alivuokrasopimuksella ja
luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan pois
käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa vuokrasaamisena.
IFRS 16 sallimaan helpotukseen perustuen konserni on päättänyt olla kirjaamatta
käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja
sopimuksista, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, sisältäen esimerkiksi IT-
järjestelmiä ja toimistolaitteita. Konserni kirjaa näihin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokramaksut kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Laadintaperiaatteet
Myynti- ja takaisinvuokrauksessa, jossa Lindex -konserni myy ja sen jälkeen vuokraa
omaisuuserän takaisin, käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan suhteessa omaisuuserän
aikaisempaan kirjanpitoarvoon, joka liittyy konsernin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin
ollen Lindex -konserni kirjaa vain sen voiton tai tappion määrän, joka liittyy ostaja-
vuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Käyttöoikeusomaisuuserät | |||
2025, Milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 774,7 | 2,3 | 777,0 |
Muuntoero +/- | 21,0 | -0,2 | 20,9 |
Lisäykset kauden aikana | 54,9 | 0,1 | 55,0 |
Vähennykset kauden aikana | -21,1 | -0,1 | -21,2 |
Hankintameno 31.12. | 829,5 | 2,2 | 831,7 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -319,5 | -0,7 | -320,3 |
Muuntoero +/- | -8,3 | -0,0 | -8,3 |
Vähennysten poistot kauden aikana | 24,9 | 0,1 | 25,0 |
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -79,2 | -0,6 | -79,9 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -382,2 | -1,3 | -383,5 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 455,2 | 1,6 | 456,8 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 447,3 | 1,0 | 448,3 |
2024, Milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 714,3 | 1,4 | 715,7 |
Muuntoero +/- | -14,9 | -0,0 | -14,9 |
Lisäykset kauden aikana | 92,8 | 1,4 | 94,2 |
Vähennykset kauden aikana | -17,6 | -0,5 | -18,0 |
Hankintameno 31.12. | 774,7 | 2,3 | 777,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -274,6 | -0,6 | -275,2 |
Muuntoero +/- | 7,4 | 0,0 | 7,4 |
Vähennysten poistot kauden aikana | 24,5 | 0,4 | 24,9 |
Poistot ja arvonalentumiset kauden aikana | -76,8 | -0,6 | -77,4 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -319,5 | -0,7 | -320,3 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 439,7 | 0,9 | 440,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 455,2 | 1,6 | 456,8 |
Vuosina 2025 ja 2024 käyttöoikeusomaisuuserän lisäykset johtuvat pidennyksestä, vuokrankorotuksista sekä uusien Lindex-myymälöiden liittyvät pääosin liiketilojen vuokrasopimusten ehtojen Tavaratalokiinteistöt Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa myytiin ja vuokrattiin takaisin vuosina 2021 ja 2022. |
151
Kirjanpitoarvo 31.12. liiketoimintasegmenteittäin | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Lindex | 263,9 | 252,4 |
Stockmann | 184,4 | 204,4 |
Yhteensä | 448,3 | 456,8 |
Tuloslaskelmaan kirjatut | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | -37,4 | -36,0 |
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | -1,6 | -1,5 |
Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömät muuttuviin vuokriin liittyvät kulut | -3,5 | -2,9 |
Yhteensä | -42,4 | -40,4 |
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta 2025 oli yhteensä 117,0 (109.8) miljoonaa euroa. |
Konserni vuokralleantajana
Laadintaperiaatteet
Kun konserni toimii vuokralleantajana, luokitellaan jokaisen vuokrasopimus
vuokrasopimuksenkauden alkaessa joko rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi
vuokrasopimukseksi. Vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, jos
kohdeomaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osiltaan siirtyvät
vuokralleottajalle. Muussa tapauksessa kyseessä on operatiivinen vuokrasopimus. Kaikki
vuokrasopimukset, joissa Lindex -konserni on vuokralleantajana 31.12.2025 ja
31.12.2024, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. Konserni kirjaa operatiivisista
vuokrasopimuksista saadut vuokramaksut tuottoina vuokra-ajan kuluessa liikevaihtoon.
Ei peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella vähimmäisvuokrat | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Yhden vuoden kuluessa | 6,2 | 5,8 |
Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa | 4,7 | 12,1 |
Yhteensä | 10,9 | 17,9 |
152
4
Pääomarakenne
4.1
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan näkökulmasta oma pääoma sisältää osakepääoman,
sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston sekä muut oman pääoman erät, jotka kuuluvat
emoyhtiön omistajille. Konserni seuraa pääomarakennettaan käyttämällä
nettovelkaantumisastetta ja muita olennaisia tunnuslukuja.
Konserni hallinnoi pääomarakennettaan ja tekee siihen muutoksia taloudellisten
olosuhteiden muutosten sekä rahoitussopimusten kovenanttivaatimusten perusteella.
Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osingonmaksua
omistajille, palauttaa pääomaa omistajille tai laskea liikkeeseen uusia osakkeita.
Nettovelkaantumisaste määritellään korollisen nettovelan ja emoyhtiön omistajille
kuuluvan oman pääoman suhteena. Korollinen nettovelka sisältää korolliset rahoitusvelat
ja vuokrasopimusvelat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset.
Nettovelkaantumisaste | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Korolliset rahoitusvelat | 83,3 | 82,9 |
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16) | 594,4 | 603,1 |
Rahavarat | -134,8 | -114,7 |
Korollinen nettovelka | 542,8 | 571,4 |
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 451,0 | 394,0 |
Nettovelkaatumisaste | 120,4 % | 145,0 % |
Kokonaistavoitteen saavuttamiseksi konsernin pääomanhallinnan tavoitteena on
varmistaa, että konserni täyttää korollisiin rahoitusvelkoihin liittyvät rahoituskovenantit,
jotka määrittävät pääomarakennetta koskevat vaatimukset. Tilinpäätöshetkellä konsernilla
ei ollut korollisia rahoitusjärjestelyjä, joihin olisi liittynyt pääomarakennetta tai taloudellisia
tunnuslukuja koskevia kovenantteja.
4.2
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Osinkotuotot muista sijoituksista | 0,0 | 0,1 |
Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista sijoituksista | 1,8 | 3,4 |
Muut rahoitustuotot | 1,8 | 0,4 |
Valuuttakurssierot | 0,0 | 1,4 |
Yhteensä | 3,6 | 5,2 |
Rahoituskulut | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista | -2,0 | -1,6 |
Korkokulut vuokrasopimuksista | -37,4 | -36,0 |
Muut rahoituskulut | -0,1 | |
Valuuttakurssierot | -0,9 | |
Yhteensä | -40,4 | -37,6 |
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -36,7 | -32,3 |
4.3
Rahoitusinstrumentit
Laadintaperiaatteet
Rahoitusinstrumentit on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun
hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat. Luokittelu tehdään alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä, ja se perustu u liiketoimintamallin tavoitteeseen sekä
rahoitusinstrumentin sopimusperusteisten rahavirtojen ominaisuuksiin.
Myyntisaamiset ja muut ei-johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset arvostetaan
jaksotettuun hankintameno on ja esitetään taseessa lyhyt - tai pitkäaikai sina varoina niiden
erääntymisajan perusteella. Yli 12 kuukauden kuluttua erääntyvät saamiset luokitellaan
pitkäaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon.
Lindex-konserni
soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa IFRS 9:n yksinkertaistettua
153
menettelyä, jossa kaikille myyntisaamisille, asiakassopimuksiin perustuville
omaisuuseri lle ja vuokrasaamisi lle kirjataan elinikäinen odotettavissa oleva
luottotappio varaus. Odotettavissa olevat luottotap piot arvioidaan historiallisten
kokemusten perusteella ja kirjataan tulosvaikutteisesti prosenttiosuutena avoimista
myynti- ja vuokrasaamisista.
Muihin sijoituksiin sisältyvät konsernin osakesijoitukset , jotka arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti . Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän
markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoon arvostettuina
mahdollisilla arvonalentumistappio illa vähennettynä, mikäli niiden käypää arvoa ei voida
määrittää luotettavasti.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä , eli päivänä, jona konserni
sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluva erä
kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteiset oikeudet rahavirtoihin lakkaavat tai kun
konserni menettää siihen määräysvallan.
Muut kuin johdannaisiin liittyvät rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja
merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon. Transaktio menot sisällytetään
korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin korolliset velat
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Pitkäaikaiset
velat erääntyvät 12 kuukauden tai sitä pidemmän ajan kuluttua, ja lyhytaikaisten velat
erääntyvät 12 kuukauden kuluessa.
Johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvaroihin tai -velkoihin , ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti, paitsi niiden johdannaisten osalta, jotka on nimetty rahavirran
suojaukseksi tai nettosijoitu ksen suojau kseksi ja jotka täyttävät IFRS 9:n
suojauslaskennan kriteerit.
Suojauslaskentaa sovelletaan IFRS 9:n mukaisesti tiettyihin valuuttajohdannaisiin, joilla
suojataan ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, jotka ovat erittäin
todennäköisiä ja tulosvaikutteisia . Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon
rahastossa, kun taas mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaan
pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai
ostojen oikaisueri ksi samalla kaudella, jolloin suojauslaskennan kohteena olevat
ennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun tapahtuman ei enää
odoteta toteutuvan, siihen liittyvä omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos
siirretään tuloslaskelmaan.
Suojauslaskentaa sovelletaan myös valuutta johdannaisiin , joilla suoja taan ulkomaisiin
yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon
muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman
muuntoeroissa. Muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin,
kun nettosijoituksesta luovutaan. Nettosijoituksen ja sisäisen lainan suojaukseen liittyvät
realisoitun eet valuutta kurssivoitot sisältyvät investointien rahavirtaan konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Suojattavan erän ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan
suojauksen alkaessa. Dokumentaatio sisältää tiedot suojausinstrumentista ja
suojattavasta erästä, suojattavan riskin luontee sta, riskienhallinnan tavoitteista ja
tehokkuuslaskelm ista. Suojaussuhteen tulee olla tehokas, ja tehokkuus arvioidaan sekä
suojauksen alkaessa että jokaisena tilinpäätös päivänä.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo määritetään diskonttaamalla tulevat kassavir rat
nykyarvoon raportointipäivän markkinahintoj en perusteella. Koronvaihtosopimusten
käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan raportointipäivän
markkinahintoihin perustuen, kun taas valuuttaoptioiden käypä arvo määritetään Black &
Scholes -mallilla. Valuuttajohdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti,
lukuun ottamatta niitä johdannaisia, jotka on nimetty IFRS 9:n mukaiseen rahavirran tai
nettosijoitusten suojaukseen.
4.4
Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Korottomat myyntisaamiset | 17,2 | 16,0 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 0,1 | 1,5 |
Muut saamiset | 0,4 | 1,0 |
Siirtosaamiset | 24,7 | 23,7 |
Tuloverosaamiset | 3,8 | 0,4 |
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 46,1 | 42,7 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Myyntisaamisiin ja muihin
lyhytaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
154
Siirtosaamiset | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Vuokraennakot | 13,8 | 11,9 |
Ennakkomaksut tavaraostoista | 3,9 | 4,4 |
Jaksotetut ICT-kulut | 2,2 | 3,1 |
Saaminen luottokorttiyhteistyöstä | 1,7 | 1,8 |
Jaksotetut henkilösivukulut | 1,2 | 1,1 |
Muut siirtosaamiset | 1,9 | 1,4 |
Yhteensä | 24,7 | 23,7 |
4.5
Rahavarat
Laadintaperiaatteet
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme
kuukautta hankinta-ajankohdan jälkeen. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan
kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Rahavarat | 134,8 | 114,7 |
Yhteensä | 134,8 | 114,7 |
Rahavarat 31.12.2025, joihin liittyy rajoituksia 0,6 |
4.6
Pitkäaikaiset velat
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Joukkovelkakirjalaina | 73,1 | |
Jaksotetut lainanjärjestelykulut | -0,1 | |
Vuokrasopimusvelat | 500,9 | 512,9 |
Muut korolliset rahoitusvelat | 3,0 | |
Muut korottomat velat | 0,2 | 0,4 |
Yhteensä | 501,0 | 589,3 |
joista korollisia | 500,9 | 589,0 |
4.7
Lyhytaikaiset velat
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Vuokrasopimusvelat | 93,5 | 90,3 |
Joukkovelkakirjalaina | 73,1 | |
Muut korolliset rahoitusvelat | 10,1 | 6,8 |
Ostovelat | 72,8 | 57,7 |
Muut lyhytaikaiset velat | 34,4 | 33,6 |
Siirtovelat | 71,8 | 72,8 |
Johdannaisvelat | 0,3 | |
Tuloverovelka | 1,9 | 3,1 |
Lyhytaikaiset varaukset | 15,9 | |
Yhteensä | 357,9 | 280,1 |
joista korollisia | 176,7 | 97,1 |
Saneerausvelat | ||
Milj. euroa | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
Lyhytaikaisiin varauksiin sisältyvät saneerausvelat | 0,0 | 15,9 |
Varauksiin liittyvät saneerausvelat | 0,0 | 15,9 |
Yhteensä | 0,0 | 15,9 |
vuokrasopimukseen. |
Siirtovelat | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Henkilöstökulut | 41,9 | 40,9 |
Jaksotetut ostot | 10,8 | 13,8 |
Kanta-asiakasohjelma MORE | 7,1 | 5,8 |
Palautusvaraus ja myynnin jaksotukset | 4,7 | 4,8 |
Johdannaisvelat | 0,3 | |
Muut siirtovelat | 7,0 | 7,5 |
Yhteensä | 71,8 | 72,8 |
155
4.8
Täsmäytyslaskelma veloista rahoituksen rahavirrassa
Milj. euroa | 1.1.2025 | Velkojen rahavirrat | Velkojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | Lainojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | 31.12.2025 | |
Vuokra-sopimus- muutokset | Valuutta-kurssi- muutokset | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 76,1 | 0,1 | -76,2 | 0,0 | ||
Lyhytaikaiset velat, korolliset | 6,8 | 1,5 | 0,5 | 74,5 | 83,3 | |
Vuokrasopimusvelat | 603,1 | -79,6 | 54,8 | 16,1 | 594,4 | |
Velat rahoituksen rahavirrassa yhteensä | 686,0 | -78,2 | 54,8 | 16,6 | -1,7 | 677,6 |
Milj. euroa | 1.1.2024 | Velkojen rahavirrat | Velkojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | Lainojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | 31.12.2024 | |
Vuokra-sopimus- muutokset | Valuutta-kurssi- muutokset | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 71,9 | 3,0 | -0,0 | 1,2 | 76,1 | |
Lyhytaikaiset velat, korolliset | -0,0 | 6,8 | 6,8 | |||
Vuokrasopimusvelat | 587,2 | -73,9 | 98,0 | -8,2 | 603,1 | |
Velat rahoituksen rahavirrassa yhteensä | 659,1 | -70,8 | 98,0 | -8,3 | 8,0 | 686,0 |
156
4.9
Rahoitusriskien hallinta
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Lindex Group Oyj:n
rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän toimintapolitiikan mukaisesti.
Lindex Group Oyj:ssä huhtikuussa 2020 käynnistetyn yrityssaneerauksen seurauksena
yhtiön ulkoiset velat olivat saneerausjärjestelyn kohteena, pankit sulkivat kaikki
johdannaispositiot sekä peruivat suojaussopimukset . Saneerausohjelma hyväksyttiin
helmikuussa 2021 ja saatiin päätökseen 15.8.2025, kun yhtiö oli maksanut viimeiset
jäljellä ol leet saneerausohjelman mukaiset saneerausvelat ja hoitanut muut
saneerausohjelman mukaiset velvoitteensa. Saneerausohjelman aikana konsernin kyky
hallita rahoitusriskejä rahoituspolitiikkansa mukaisesti oli rajallinen. Tässä liitetiedossa
kuvataan konsernin rahoitusriskien hallintaa normaalitilanteessa.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa
sekä vähentää markkinariskien vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Lindex Group Oyj:n talousjohtajan alaisuudessa toimiva rahoitus toiminto huolehtii
konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja toteuttaa suojausstrategioita perustuen
yksityiskohtais iin sisäisiin toimintaohje isiin rahoitusriskien , likviditeetin ja rahoituksen
hallinnasta. Konsernin liiketoimintayksiköt voivat antaa lisäohjeita valuuttariskien
suojaamisesta.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, rahoitus- ja
maksuvalmiusriski, luotto- ja vastapuoliriski sekä sähkön hintariski.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista
sekä tase-eristä ja ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä
nettoinvestoinneista.
Transaktioriski
Transaktioriski muodostuu myyntiin, ostoihin, velkoihin ja saamisiin liittyvistä
valuuttavirroista. Vuonna 2025 tärkeimmät myyntivaluutat olivat euro, Ruotsin kruunu ja
Norjan kruunu. Keskeiset ostovaluutat olivat euro, Yhdysvaltain dollari ja Ruotsin kruunu.
Vuonna 2025 muun kuin euromääräisen myynnin osuus kokonaismyynnistä oli 54 %.
(2024: 53 %). Transaktioriskin sisältäviä ostoja oli 49 % kokonaisostoista. (2024: 52 %).
Lisäksi konsernilla on pääosin Ruotsissa paikallisia valuuttamääräisiä ostoja, joihin ei
sisälly transaktioriskiä. Vuonna 2025 näiden ostojen osuus oli 3 % (2024: 4 %) konsernin
kokonaisostoista.
Liiketoimintayksiköt ennustavat
valuuttamääräisiä nettokassavirtoja ja hallinnoivat niihin
liittyviä valuuttariskejä. Suojaus perustuu kuuden kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin,
ja yksittäisten valuuttojen suojausaste voi vaihdella 0–100 %:n välillä. Sopimuksiin
perustuvia kassavirtoja voidaan suojata pidemmiksi ajoiksi.
Saneerausm
enettelyn aikana konserni ei voinut suojata valuuttapositioitaan. Syyskuussa
2021 AB Lindex hankki suojauslimiittejä ja suojaa nyt transaktionriskiään
rahoituspolitiikan mukaisesti. Lindex Group Oyj:llä ei ole tällä hetkellä suojaus järjestelyjä;
Uusista järjestely istä neuvotellaan vuoden 2026 aikana.
Ennustettujen kassavirtojen suojaamiseen käytetyt valuuttajohdannaiset luokitellaan
kassavirtasuojauksiksi .
Lindex divisioona kantaa pääosan transaktioriskistä, kun taas
Stockmann divisioona toimii pääosin toimintavaluutassaan ja altistuu siten rajallisesti
valuuttariskeille.
Avoimet kassavirransuojaukset kattavat Lindex divisioonan Yhdysvaltain dollareissa
tehdyt ostot sekä myynnin Ruotsin kruunuissa, Norjan kruunuissa , euroissa ja Tšekin
korunoissa, ja ne erääntyvät vuoden 2026 ensimmäisen viiden kuukauden aikana. Näiden
suojausinstrumenttien voitot ja tappiot vaikutta vat konsernin liikevoittoon sinä
ajanjaksona, jona ennustetut suojatut erät vaikuttavat tulokseen, yleensä 4–5 kuukautta
erääntymisen jälkeen. Näiden suojausten käypää arvoa koskevat tiedot esitetään
liitetiedos sa 4.10.
Kassavirran suojauksissa ei ilmennyt tehottomuutta vuoden 2025
aikana.
Kassavirtoja suojaavat valuuttajohdannaiset | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
USD | 39,3 | 47,2 |
SEK | -18,0 | -21,5 |
NOK | -10,2 | -11,2 |
EUR | -7,8 | -10,1 |
CZK | -3,4 | -2,8 |
Herkkyysanalyysi, kassavirtoja suojaavat johdannaiset, vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen | ||||
2025 Milj. euroa | USD | SEK | NOK | CZK |
Muutos + 10 % | -2,8 | -0,6 | 0,7 | 0,2 |
Muutos - 10 % | 3,5 | 0,7 | -0,9 | -0,3 |
2024 Milj. euroa | USD | SEK | NOK | CZK |
Muutos + 10 % | -3,4 | -0,7 | 0,8 | 0,2 |
Muutos - 10 % | 4,2 | 0,9 | -1,0 | -0,2 |
157
Kaikki avoimet kassavirtojen suojaukset liittyvät
Lindex divisioonaan , jonka
toimintavaluutta on Ruotsin kruunu. Vuoden lopussa kassavirran suojaukset kattoivat noin
62 %:ia Lindex -konsernin seuraavan kuuden kuukauden odotetuista USD-nettovirroista.
Ulkomaiset tytäryhtiöt rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten niille ei
synny merkittävää transaktioriskiä muista kuin valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista.
Rahoitustoiminto hallinnoi valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvää valuuttariski ä,
suojausasteen vaihdellessa 0–100 %.
Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin transaktiopositio, joka koostuu
valuuttamääräisistä varoista ja veloista sekä näitä eriä suojaavista johdannaisista.
Ennustettuja kassavirtoja ja niiden suojaamiseen käytettyjä johdannaisia ei ole huomioitu
taulukossa.
Konsernin transaktiopositiot | ||||||
2025, Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD | DKK |
Saamiset | -4,7 | 1,6 | 17,7 | 6,6 | 6,5 | 2,3 |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -28,5 | 0,0 | -12,2 | 0,0 | -22,7 | -0,3 |
Valuuttapositio taseessa | -33,2 | 1,5 | 5,5 | 6,6 | -16,2 | 2,0 |
Tase-eriä suojaavat valuuttajohdannaiset | 20,4 | |||||
Nettopositio taseessa | -33,2 | 1,5 | 5,5 | 6,6 | 4,2 | 2,0 |
2024, Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD | DKK |
Saamiset | 3,0 | 2,5 | 12,5 | 8,1 | 6,3 | |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -34,1 | -7,3 | -23,4 | |||
Valuuttapositio taseessa | -31,2 | 2,5 | 5,3 | 8,1 | -17,2 | 0,0 |
Tase-eriä suojaavat valuuttajohdannaiset | 21,8 | |||||
Nettopositio taseessa | -31,2 | 2,5 | 5,3 | 8,1 | 4,6 | 0,0 |
Euron 10 %:n vahvistumisella tai heikentymisellä muihin valuuttoihin nähden olisi
seuraavan taulukon osoittama vaikutus tulokseen verojen jälkeen perustuen yläpuolella
olevan taulukon positioihin.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen verojen jälkeen | ||||||
2025 Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD | DKK |
Muutos + 10 % | 2,4 | -0,1 | -0,4 | -0,5 | -0,3 | -0,1 |
Muutos - 10 % | -2,9 | 0,1 | 0,5 | 0,6 | 0,4 | 0,2 |
2024 Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD | DKK |
Muutos + 10 % | 2,3 | -0,2 | -0,4 | -0,6 | -0,7 | 0,0 |
Muutos - 10 % | -2,8 | 0,2 | 0,5 | 0,7 | 0,9 | 0,0 |
Translaatioriski
Translaatioriski syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan
euromääräisiksi konsernitilinpäätöstä varten.
Valuuttamääräis istä nettoinvesto inneista aiheutuvat kurssimuutokset kirjataan om aan
pääomaan muuntoeroi na. Normaaleissa olosuhteissa Lindex Group suojaa valikoidusti
nettoinvestointeihin liittyvää translaatioriskiä valuuttamääräisillä lainoilla tai johdannaisilla,
ottaen huomioon suojauksen mahdollisen vaikutuksen tulokseen, taseeseen,
kassavirtoihin sekä suojauskustannuksiin.
Hallituksen hyväksymän politiikan mukaan suojausaste voi vaihdella nollan ja 100 %
välillä. Vuoden 2025 lopussa translaatioriski oli edelleen suojaamaton .
Alla oleva taulukko esittää millainen vaikutus euron 10 %:n muutoksella on omaan
pääomaan suhteessa konserniyhtiöiden toimintavaluuttoihin. Analyysissä on huomioitu
valuuttamääräisten nettoinvestointien muutos euroiksi.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan | |
2025 Milj. euroa | SEK |
Muutos + 10 % | -58,6 |
Muutos - 10 % | 71,7 |
2024 Milj. euroa | SEK |
Muutos + 10 % | -58,4 |
Muutos - 10 % | 71,4 |
158
Korkoriski
Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Tavoitteena on
vähentää korkotason muutoksista aiheutuvaa epävarmuutta tuloksessa. Laina- ja
sijoitussalkun koronmääritysjakso on rajoitettu viiteen vuoteen. Korkojohdannaisia
voidaan käyttää mutta niitä ei ollut käytössä vuoden 2025 lopussa.
Korolliset velat koostu vat pääasiassa viiden vuoden pituisesta joukkovelkakirjalainasta
(pois lukien IFRS16-vuokrasopimusvelat ), joka oli suunnattu tietyille vakuudettomille
velkojille, joilla oli oikeus konvertoida saneerausohjelman mukaiset saatav ansa
vakuudellisiksi joukkovelkakirjoiksi. Joukkovelkakirjalaina erääntyy heinäkuussa 2026 ja
sen vuotuinen korko on 0,10 %.
Korolliset saamiset koostuvat pääosin eri valuutoissa olevista pankkisaamisista, joiden
maturiteetti on alle kuukausi.
Konsernin korollisten velkojen ja pankkisaamisten | ||||
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, milj. euroa | < 12 kuukautta | 1–3 vuotta | 3–5 vuotta | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 73,1 | 73,1 | ||
Muut korolliset velat | 10,1 | 10,1 | ||
Yhteensä | 83,3 | 0,0 | 0,0 | 83,3 |
Rahat ja pankkisaamiset | -134,8 | -134,8 | ||
Yhteensä | -51,6 | 0,0 | 0,0 | -51,6 |
Konsernin korollisten velkojen ja pankkisaamisten korkoehdot | ||||
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, milj. euroa | < 12 kuukautta | 1–3 vuotta | 3–5 vuotta | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 73,1 | 73,1 | ||
Muut korolliset velat | 6,8 | 3,0 | 9,8 | |
Yhteensä | 6,8 | 76,2 | 0,0 | 82,9 |
Rahat ja pankkisaamiset | -114,7 | -114,7 | ||
Yhteensä | -107,9 | 76,2 | 0,0 | -31,7 |
Sähkön hintariski
Lindex-konserni on tehnyt sähkön hintasitoumuksia pienentääkseen tuleviin
sähköhankintoihin liittyvää hintariskiä. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti vuosina
2026-2027 sähkön hintasitoumuksilla katetaan 50% -80% sähkönhankinnoista . Koska
molemmilla divisioonilla sähkön hintasitoumukset kattavat suurimma n osan niiden
sähkönkulutuksesta, 20 prosenttiyksikön vaihtelu sähkön markkinahinnassa ei olisi
olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä omaan pääomaan. Lisäksi Lindexin
monikanavaisen jakelukeskuksen katolle asennetut aurinkopaneelit vähentävät jonkin
verran konsernin riippuvuutta ulkoisista sähkönhankinnoista.
Rahoitus- ja maksuvalmiusriski
Rahoitusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konserni ei pysty täyttämään
maksuvelvoitteitaan riittämättömien likvidien varojen, rahoitusjärjestelyjen ehtojen
rikkomisen tai rahoituksen saantivaikeuksien vuoksi. Tämän riskin pienentämiseksi
konserni ylläpitää pitkäaikaisia sitovia luottolimiit tejä sekä maksuvarantoa, joka vastaa
vähintään yhden kuukauden keskimääräisiä operatiivisia kassasta maksuja.
Maksuvarannon muodostavat rahavarat sekä käyttämättömät sitovat ja ei-sitovat
luottolimiitit.
Tilinpäätöspäivänä konsernilla oli rahavaroja 134,8 miljoonaa euroa (114,7). Lisäksi
konsernilla on 40 miljoonan euron vakuudelli nen sitova luottolimiit ti, joka erääntyy
heinäkuussa 2028. Luottolimiitti ä ei ole käytetty vuosina 2023-202 5. Tilinpäätöspäivän
jälkeisiä konsernin rahoitusjärjestelyihin liittyviä tapahtumia on kuvattu liitetiedossa 5.9.
Konsernin 73,1 miljoonan euron joukkovelkakirja erääntyy heinäkuussa 2026. Konsernin
maksuvalmiussuunnittelun ja käytettävissä olevien rahoitusjärjestelyjen perusteella johto
arvioi, että konsernilla on riittävä maksuvalmius ja rahoituskapasiteetti velvoitteidensa
täyttämiseksi niiden erääntyessä.
Rahavarat ja käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Rahat ja pankkisaamiset | 134,8 | 114,7 |
Luottolimiitti | 40,0 | 40,0 |
Yhteensä | 174,8 | 154,7 |
159
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät | |||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030- | Yhteensä |
Lyhytaikainen joukkovelkakirjalaina | 73,1 | 73,1 | 73,1 | ||||
Lyhytaikaiset korolliset velat | 10,1 | -10,1 | -10,1 | ||||
Ostovelat | 107,2 | -107,2 | -107,2 | ||||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 500,9 | -104,5 | -93,0 | -83,6 | -377,1 | -658,2 | |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelka | 93,5 | -112,5 | -112,5 | ||||
Vuokrasopimusvelat, yhteensä | 594,4 | -112,5 | -104,5 | -93,0 | -83,6 | -377,1 | -770,7 |
Yhteensä | 784,8 | -156,7 | -104,5 | -93,0 | -83,6 | -377,1 | -814,9 |
Valuuttajohdannaiset | 0,3 | ||||||
Saamiset | 26,4 | 26,4 | |||||
Velat | -26,6 | -26,6 | |||||
Yhteensä | 0,3 | -0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,2 |
Heinäkuussa 2021 saneerausvelasta konvertoitiin 66,1 joukkovelkakirjalainaa konvertoitiin lisää 1,5 milj. euroa, | |||||||
Vuokrasopimusvelkojen tasearvo on diskontattu IFRS 16:n mukaisesti. Rahavirrat |
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät | |||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029- | Yhteensä |
Pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina | 73,1 | -0,1 | -73,2 | -73,3 | |||
Pitkäaikaset velat | 3,0 | -3,0 | -3,0 | ||||
Lyhytaikaiset korolliset velat | 6,8 | -6,8 | -6,8 | ||||
Ostovelat ja muut velat | 91,3 | -91,3 | -91,3 | ||||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 512,9 | -102,6 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -681,7 | |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelka | 90,3 | -109,8 | -109,8 | ||||
Vuokrasopimusvelat, yhteensä | 603,1 | -109,8 | -102,6 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -791,4 |
Yhteensä | 777,3 | -207,9 | -178,8 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -965,8 |
Esitetyt rahavirrat perustuvat 9.2.2021 hyväksyttyyn | |||||||
Heinäkuussa 2021 saneerausvelasta konvertoitiin 66,1 joukkovelkakirjalainaa konvertoitiin lisää 1,5 milj. euroa, |
160
Luotto- ja vastapuoliriski
Myyntisaamiset, sijoituksiin liittyvät saamiset ja johdannaissopimuks et altistavat konsernin
luottoriskille. Sijoituksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen hyväksymillä
vastapuolilimiiteillä. Johdannaissopimuksia tehdään vain vastapuolten kanssa, joiden
luottokelpoisuus ja taloudellinen asema arvioidaan erittäin vahvaksi. Rahavaroja
sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin . 31.12.2025 konsernin
likvidit varat koostuivat pääasiassa lyhytaikaisista pankkitalletuksista. Konsernin
myyntisaamisiin liittyvä luottoriski on rajallinen , sillä saamiset ovat laajasti hajautettuja ja
vastapuolen luottokelpoisuus arvioidaan ennen luoton myöntämistä.
Myynti- ja vuokrasopimussaamisten ikäjakauma | ||
31.12.2025 | ||
Milj. euroa | Brutto- määräinen kirjanpitoarvo | Luottotappio- varaus |
Erääntymättömät myyntisaamiset | 14,8 | 0,0 |
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1,1 | 0,0 |
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,6 | 0,0 |
61-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,5 | 0,0 |
Yli 120 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1,5 | 1,4 |
Yhteensä | 18,6 | 1,4 |
31.12.2024 | ||
Milj. euroa | Brutto- määräinen kirjanpitoarvo | Luottotappio- varaus |
Erääntymättömät myyntisaamiset | 15,1 | 0,0 |
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,6 | 0,0 |
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,1 | 0,0 |
61-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,1 | 0,0 |
91-120 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,1 | 0,0 |
Yli 120 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1,2 | 1,2 |
Yhteensä | 17,2 | 1,2 |
Lindex-konserni kirjaa luottotappiovarauksen myynti- ja vuokrasaamisista elinikäisten
odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella IFRS 9:n mukaisesti. Konserni soveltaa
myynti- ja vuokrasaamis iin yksinkertaistettua luottotappiomatriisia. Näin ollen
luottotappiovarau s määritetään määrään, joka vastaa elinikäisiä odotettavissa olevia
luottotappioi ta. Odotettavissa olevien luottotappioihin malli on ennakoiva, ja odotetut
tappio-osuudet perustuvat historiallis esti toteutuneihin luottotappioi hin. Elinikäinen
odotettavissa olevien luottotappio iden varaus lasketaan kertomalla kunkin
ikäjakaumaluokan bruttokirjanpitoarvo kyseisen luokan odotetulla tappio-osuudella.
Luottotappio varausten muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
4.10
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 39,4 | 45,6 |
Yhteensä | 39,4 | 45,6 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot 2025 | |||
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | |||
Milj. euroa | Positiivinen | Negatiivinen | Netto |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 0,1 | -0,3 | -0,2 |
Yhteensä | 0,1 | -0,3 | -0,2 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot 2024 | |||
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | |||
Milj. euroa | Positiivinen | Negatiivinen | Netto |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 1,5 | 1,5 | |
Yhteensä | 1,5 | 1,5 |
Valuut tajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän
markkinahintoja. Käyvän arvojen muutokset kirjataan joko omaan pääomaan tai
tuloslaskelmaan sen mukaan, onko niihin sovellettu suojauslaskentaa.
Valuuttajohdannaisiin liittyvää suojauksen tehottomuutta ei kirjattu tuloslaskelmaan
vuonna 2025.
161
4.11
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin sekä käypien arvojen
ja hierarkkinen luokittelu
Konserni soveltaa seuraavaa käyvän arvon hierarkiaa rahoitusinstrumenttien:
Taso 1: Vastaavien omaisuuserien tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat
toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Arvostusmenetelmät, joissa käytetään havai nnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten
pörsseistä, välittäjiltä tai hinnoittelu palveluista saatavia markkinahintoja. Tason 2
instrumentteihin kuuluvat käypää arvoon arvostetut tai suojausinstrumenteiksi nimetyt
OTC johdannais sopimukset.
Taso 3: Arvonmääritystekniikat, jotka vaativat johdon harkintaa.
Tilikauden aikana ei ole ollut siirtoja tasojen välillä.
Rahoitusvarat, milj. euroa | Taso | Kirjanpito- arvo 2025 | Käypä arvo 2025 | Kirjanpito- arvo 2024 | Käypä arvo 2024 |
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 2 | 0,1 | 0,1 | 1,5 | 1,5 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat | |||||
Pitkäaikaiset saamiset | 3,5 | 3,5 | 3,3 | 3,3 | |
Lyhytaikaiset saamiset, korottomat | 42,3 | 42,3 | 40,8 | 40,8 | |
Rahavarat | 134,8 | 134,8 | 114,7 | 114,7 | |
Muut sijoitukset | 3 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Rahoitusvarat yhteensä | 181,1 | 181,1 | 160,7 | 160,7 |
Rahoitusvelat, milj. euroa | Taso | Kirjanpito- arvo 2025 | Käypä arvo 2025 | Kirjanpito- arvo 2024 | Käypä arvo 2024 |
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 2 | 0,3 | 0,3 | 0,0 | 0,0 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 2 | 0,0 | 0,0 | 76,1 | 71,2 |
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 500,9 | 500,9 | 512,9 | 512,9 | |
Pitkäaikaiset velat, korottomat | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,4 | |
Lyhytaikaiset velat, korolliset | 2 | 83,3 | 81,4 | 6,8 | 6,8 |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 93,5 | 93,5 | 90,3 | 90,3 | |
Lyhytaikaiset velat, korottomat | 179,0 | 179,0 | 164,1 | 164,1 | |
Rahoitusvelat yhteensä | 857,1 | 855,2 | 850,5 | 845,6 | |
Taseessa johdannaissopimukset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkä- ja lyhytaikaiset
saamiset, korottomat sekä pitkä- ja lyhytaikaiset velat, korottomat.
Tason 3 rahoitusvarat koostuvat listaamattomien yhtiöiden osakkeis ta, joiden käypä arvo
määritetään käyttäen johdon harkintaan perustuvia arvostusmenetelmi ä. Näiden
sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, koska
sijoitusten hankinta- ja myyntipäätökset tehdään liiketoimin tatarkoituksiin.
Muiden sijoitusten käyvän arvon muutos, euroa | 2025 | 2024 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,4 | 0,4 |
Lisäykset kauden aikana | ||
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,4 | 0,4 |
162
4.12
Netotusjärjestelyn piirissä olevat rahoitusinstrumentit
Konserni on tehnyt johdannaissopimuksia, jotka sisältävät yleisiä netotussopimuksia.
Nämä sopimukset määräävät, että tietyissä olosuhteissa, kuten maksujen
laiminlyöntitilanteessa (esim. maksukyvyttömyyden), kaikki sopimuksen mukaiset avoimet
tapahtumat irtisanotaan, ja ne selvitetään maksamalla yksittäinen nettosumma.
Sopimukset eivät täytä taseessa netottamisen edellytyksiä.
Seuraavassa taulukossa esitetään näiden netotussopimusten mukaisesti kirjatut
rahoitusinstrumentit.
31.12.2025 | |||
Rahoitusvarat, milj. euroa | Kirjanpitoarvo | Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät | Netto |
Valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
Rahoitusvarat yhteensä | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
Rahoitusvelat, milj. euroa | |||
Valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | -0,3 | 0,1 | -0,2 |
Rahoitusvelat yhteensä | -0,3 | 0,1 | -0,2 |
31.12.2024 | |||
Rahoitusvarat, milj. euroa | Kirjanpitoarvo | Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät | Netto |
Valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 1,5 | 0,0 | 1,5 |
Rahoitusvarat yhteensä | 1,5 | 0,0 | 1,5 |
4.13
Oma pääoma
Milj. euroa | Merkitty kauppa- rekisteriin | Osakkeiden lukumäärä (kpl), B | Osake- pääoma | Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | Yhteensä |
31.12.2023 | 158 715 555 | 77,6 | 75,9 | 153,5 | |
Osakeanti | 26.1.2024 | 307 489 | |||
Osakeanti | 24.6.2024 | 2 599 852 | |||
31.12.2024 | 161 622 896 | 77,6 | 78,6 | 156,1 | |
Osakeanti | 1.5.2025 | 112 324 | |||
Osakeanti | 21.7.2025 | 2 306 171 | |||
31.12.2025 | 164 041 391 | 77,6 | 80,7 | 158,2 |
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
osakepalkkiojärjestelmän osallistujille osakepalkkioiden toteuttamiseksi. Osakeannissa
annettiin vastikkeetta 112 324 yhtiön uutta osaketta osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suoritusjakson 2022-
2024 palkkioiden toteuttamiseksi.
Yhtiön hallitus päätti heinä kuussa 2025 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 2 306 171 yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
saneerausohjelman mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi, ja hyväksyi osakeannissa
tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa osakkeelta, joka
maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Huhti- ja heinäkuussa 2025 tehtyjen osakean tien seurauksena yhtiön osakkeiden
lukumäärä on noussut yhteensä 16 4 041 391 osakkeeseen.
Lindex Group Oyj:n osakepääoma oli 77,6 miljoonaa euroa 31.12.202 5. Kaikki liikkeeseen
lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Lunastusvelvollisuus
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai
ylittää 33 1/3% tai 50%, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien
vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.
163
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset
sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan transaktiomenoilla vähennettynä siltä osin, kun
sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan. Edellä maini ttu
osakeanti vuonna 2025 on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnissa syntyneet
oman pääoman muuntoerot ja valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnista
syntyneet muuntoerot.
Muut rahastot | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Suojausinstrumenttien rahasto | -0,2 | 1,5 |
Vararahasto | 0,2 | 0,2 |
Yhteensä | 0,0 | 1,8 |
Muut rahastot sisältävät:
●
vararahaston, joka sisältää paikallisiin säännöksiin perustuvan vapaasta omasta
pääomasta siirretyn osuuden
●
suojausinstrumenttien rahaston, joka sisältää rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisella
verovelalla vähennettynä.
Osingot
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Osingot kirjataan
yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Heinäkuussa 2021 liikkeeseen laskettujen vakuudellisten joukkovelkakirjojen ehdot eivät
mahdollista osingonmaksua. Lindex Group Oyj ei saanut myöskään saneerausohjelman
aikana vuosina 2021-2025 jakaa varoja omistajille.
4.14
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla
tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia
osakkeita.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla
keskimääräistä painotettua osakemäärää osakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen
osakkeiden, potentiaalisella laimennusvaikutuksella . Lindex-konsernilla on pitkäaikaisia
palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti liikkeeseen
laskettavat osakkeet lasketaan liikkeeseen, kun tietyt ennalta määritellyt ehdot
palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät niiden ehdoissa asetetun aikaikkunan puitteissa. Jos
suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 577.692 (747.162)
osakkeen
liikkeeseenlasku.
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos | 26,2 | 13,2 |
Osakelukumäärän painotettu keskiarvo | 162 731 452 | 160 358 794 |
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä | 163 309 144 | 161 105 956 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,16 | 0,08 |
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 0,16 | 0,08 |
164
5 Muut liitetiedot
5.1
Konserniyhtiöt
31.12.2025 | Osuus osakkeista % | Osuus äänivallasta % |
Emoyhtiön omistamat | ||
Stockmann AS, Tallinna | 100,0 | 100,0 |
SIA Stockmann, Riika | 100,0 | 100,0 |
Stockmann Security Services Oy Ab, Helsinki | 100,0 | 100,0 |
Lindex Holding AB, Tukholma | 100,0 | 100,0 |
Tytäryhtiöiden omistamat | ||
TOV Stockmann, Kiova *) | 100,0 | 100,0 |
AB Lindex, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
Lindex Sverige AB, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
Lindex AS, Oslo | 100,0 | 100,0 |
Lindex Denmark Aps, Kööpenhamina | 100,0 | 100,0 |
Lindex Oy, Helsinki | 100,0 | 100,0 |
Oü Lindex Eesti, Tallinna | 100,0 | 100,0 |
SIA Lindex Latvia, Riika | 100,0 | 100,0 |
UAB Lindex Lithuania, Vilna | 100,0 | 100,0 |
Lindex s.r.o., Praha | 100,0 | 100,0 |
AB Espevik, Göteborg *) | 100,0 | 100,0 |
Lindex H.K. Ltd, Hong Kong | 100,0 | 100,0 |
Shanghai Lindex Consulting Company Ltd, Shanghai | 100,0 | 100,0 |
Lindex India Private Ltd, New Delhi | 100,0 | 100,0 |
Lindex Slovakia s.r.o., Bratislava | 100,0 | 100,0 |
Lindex UK Fashion Ltd, Lontoo | 100,0 | 100,0 |
Lindex Commercial (Shanghai) Co.Ltd., Shanghai | 100,0 | 100,0 |
Lindex Fastighets AB, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
*) toimimattomat yhtiöt |
Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt
Lindex-konsernilla ei ollut konsernitilinpäätökseen sisältymättömiä strukturoituja yhteisöjä.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät strukturoidut yhteisöt
Vuonna 2022 Lindex Group Oyj ilmoitti suunnitelmistaan investoida pitkälle
automatisoituun monikanavaiseen jakelukeskukseen Alingsåsissa Göterborgin alueella
Ruotsissa. Jakelukeskus otettiin suunnitellusti käyttöön marraskuu ssa 2024. Täyden
toimintakapasiteetin odotetaan saavutettavan vuoden 2026 ensimmäisellä
vuosipuoliskolla.
Lindex on tehnyt useita sopimuksia koskien Bälinge Logistikfastighet AB:ta kattaen muun
muassa maa -alueen hankinnan ja rakennuksen rakentamisen rahoituksen.
Sopimusehtoihin perustuen konserni arvioi, ettei äänioikeus Bälinge Logistikfastighet
AB:ssä ole ratkaiseva tekijä määräysvallan määrittämisessä ja käsittelee yhtiön
strukturoituna yhteisönä IFRS 10 -standardin mukaisesti erottaen määräysvallattomien
osuuden.
Yritysmyynnit
Vuonna 2025 ja 2024 ei konsernissa ollut yritysmyyntejä.
Uudet yhtiöt
Vuonna 2025 Lindex perusti uuden yhtiön Tanskaan.
165
5.2
Yhteisjärjestelyt
Yhteiset toiminnot
Lindex-konserni omistaa 37,8 % Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab:n
osakkeista. Kiinteistöosakeyhtiö sijaitsee Espoossa. Konserni kirjaa osuutensa yhteisestä
toiminnosta konsernitaseen sijoituskiinteistöihin (lisätietoa liitetiedossa 3.4). Lindex-
konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisen toiminnon tuotoista ja kuluista, koska yhteinen
toiminto ei ole konsernille olennainen.
Yhteisten toimintojen varat ja velat | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Pitkäaikaiset varat | 1,3 | 1,3 |
Lyhytaikaiset varat | 0,4 | 0,4 |
Lyhytaikaiset velat | 0,0 | 0,0 |
Yhteisten toimintojen tuotot ja kulut | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tuotot | 0,1 | 0,0 |
Kulut | -0,1 | -0,1 |
5.3
Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen
tai tosiasiallinen velvoite, resurssien ulosvirtaus velvoitteen täyttämiseksi on
todennäköistä, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.
Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun sopimuksesta aiheutuvat
väistämättömät kustannukset ylittävät siitä odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on sitoutunut suunnitelmaan, joka
sisältää merkittävän liiketoiminta -alueen myynnin tai lopettamisen tai toimintojen
sulkemisen tietyllä maantieteellisellä alueella.
Varausten määriä tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niitä oikaistaan
vastaamaan johdon ajantasaisia arvioita. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan
siihen samaan erään, johon alkuperäinen varauskin on kirjattu.
Lyhytaikaiset varaukset | ||
Muut varaukset | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 15,9 | 18,0 |
Käytetty tilikauden aikana | -10,5 | -2,1 |
Käyttämättömien varausten peruutus | -5,4 | -0,0 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 15,9 | |
Lyhytaikaiset varaukset yhteensä | 15,9 | |
Vuonna 2024 varaus liittyi vuokranantajien esittämiin vaatimuksiin ja oli 15,9 miljoonaa euroa. |
166
5.4
Vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Vuokratakaukset | 8,9 | 10,1 |
Yhteensä | 8,9 | 10,1 |
Vastuut | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Pantatut tytäryhtiöosakkeet *) | 303,4 | 303,4 |
Pantatut lainasaamiset **) | 376,0 | 398,5 |
Takaukset | 0,1 | 0,1 |
Sähkösopimusvastuut | 0,0 | 0,5 |
Yhteensä | 679,5 | 702,5 |
*) Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo | ||
**) Pantattujen tytäryhtiölainasaamisten kirjanpitoarvo | ||
Sähkösopimusvastuu liittyy sähkön ostoon kiinteään hintaan |
Leasingvastuut | ||
Konsernin liiketilojen vuokrasopimukset | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Yhden vuoden kuluessa | 5,8 | 6,1 |
Yli vuoden kuluessa | 19,2 | 12,4 |
Yhteensä | 25,1 | 18,5 |
Konsernin leasingsopimusten maksut | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Yhden vuoden kuluessa | 0,1 | 0,1 |
Yli vuoden kuluessa | 0,1 | 0,2 |
Yhteensä | 0,1 | 0,3 |
5.5
Johdon palkitseminen
Konsernin johtoryhmän palkitseminen 2025 | |||
euroa | Toimitusjohtaja | Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | Yhteensä |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 545 752 | 1 079 416 | 1 625 168 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | |||
Muut pitkäaikaiset etuudet | 171 353 | 116 534 | 287 887 |
Osakeperusteiset maksut | 71 862 | 331 317 | 403 179 |
Yhteensä | 788 967 | 1 527 267 | 2 316 234 |
Hallituksen palkitseminen 2025 | |||
euroa | Vuosipalkkio | Kokouspalkkiot | Yhteensä |
Pohjonen Sari | 90 000 | 28 200 | 118 200 |
Neuwald Roland | 65 000 | 16 200 | 81 200 |
Björkman Stefan | 42 500 | 16 800 | 59 300 |
Collesei Andrea | 31 875 | 10 800 | 42 675 |
Karppinen Timo | 52 500 | 17 400 | 69 900 |
Stone Tracy | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Williams Harriet | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Yhteensä | 366 875 | 119 400 | 486 275 |
Avainhenkilöiden palkitseminen yhteensä | 2 802 509 |
167
Konsernin johtoryhmän palkitseminen 2024 | |||
euroa | Toimitusjohtaja | Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | Yhteensä |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 485 770 | 1 028 611 | 1 514 381 |
Muut pitkäaikaiset etuudet | 278 157 | 123 162 | 401 319 |
Osakeperusteiset maksut | 216 766 | -105 180 | 111 586 |
Yhteensä | 980 692 | 1 046 594 | 2 027 286 |
Hallituksen palkitseminen 2024 | |||
euroa | Vuosipalkkio | Kokouspalkkiot | Yhteensä |
Pohjonen Sari | 90 000 | 33 600 | 123 600 |
Neuwald Roland | 65 000 | 19 800 | 84 800 |
Björkman Stefan | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Karppinen Timo | 52 500 | 21 000 | 73 500 |
Stone Tracy | 42 500 | 19 800 | 62 300 |
Williams Harriet | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Yhteensä | 335 000 | 124 200 | 459 200 |
Avainhenkilöiden palkitseminen yhteensä | 2 486 486 |
Toimitusjohtajan palkitseminen
Toimitusjohtaja Susanne Ehnbågen palkitseminen koostuu kiinteästä rahapalkasta,
luontoiseduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä. Lisäksi Susanne
Ehnbågella on lisäeläkejärjestely sekä mahdolliset sitouttamis- ja irtisanomisedut.
Johdon eläkesitoumukset
Toimitusjohtaja Susanne Ehnbågella on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
Eläke karttuu yksilöllisen eläkesopimuksen perusteella Ruotsin paikallisen käytännön
mukaisesti . Vuonna 2025 Susanne Ehnbågen eläke määräytyi maksuperäisen
järjestelmän mukaisesti, osittain paikallisen ITP1 suunnitelman mukaan ja osittain
ylimääräisestä eläkevarauksesta 30%:lle tulosta siltä osin, kun se ylittää ITP1:n mukaisen
tulokaton.
Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on joko 65 vuotta tai yksilöllinen lakisääteisen eläkeiän
mukaisesti.
Kokonaiskustannukset yhtiön konsernin johtoryhmän jäsenille ottamasta
maksuperusteisesta työeläkevakuutuksesta olivat 287 887 euroa (401 319).
Johdon osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
Tiedot johdon osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä on esitetty liitetiedossa 5.6.
5.6
Osakepohjaiset kannustimet
Laadintaperiaatteet
Lindex-konserni tarjoaa avainhenkilöille pitkän aikavälin, omaan pääomaan perustuvan
osakepohjais en kannustinjärjestelmän, joka koostuu suoriteperusteisista palkkio-
osakkeista.
Saadut työsuoritukset ja sitä vastaava oman pääoman lisäys arvostetaan
myöntämispäivänä myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään
arvoon, pois lukien ei-markkinaehtoisten ansaintaehtojen vaikutus. Suoriteperusteisiin
osakkeisiin liittyvät ei-markkinaehtoiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin työntekijöille
lopulta myönnettävien osakkeiden lukumäärästä.
Konserni tarkastelee näitä oletuksia säännöllisesti ja tekee tarvittaessa tarkennuksia
arvioonsa myönnettävien suoriteperusteisten osakkeiden määrästä.
Osakepohjaiset palkkiot kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan tasaerinä ohjelman
ansainta- ja sitouttamisjakson aikana, ja vastaava määrä kirjataan omaan pääomaan.
Osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät henkilösivukulut kirjataan kuluksi konsernin
tuloslaskelmaan ohjelman ansainta - ja sitouttamisjakson aikana raportointikauden
päättymispäivän todellisen osakekurssin perusteella, ja niitä vastaava määrä kirjataan
velaksi konsernin taseeseen.
1.1.2022 alkaen voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä
Tilikauden 2022 aikana Lindex Group Oyj:n hallitus päätti osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja avainhenkilöille.
Suoriteperusteinen osakepalkkio -ohjelma (Performance Share Plan, PSP) koostuu
kolmesta yksittäisestä ansaintajaksosta. Yhtiön hallitus päättää suorituskriteereistä,
osakepalkkiojärjestelmään osallistumaan oikeutetusta henkilömäärästä sekä kynnys-,
tavoite- ja enimmäispalkkion määrästä kunkin suoritusjakson osalta erikseen.
Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on tukea yhtiön strategian
168
toteuttamista, yhdenmukaistaa avainhenkilöiden ja yhtiön osakkeenomistajien edut sekä
pitää johto ja avainhenkilöt yhtiön palveluksessa.
Hallitus hyväksyi ensimmäisen suoritusjakson (PSP 2022–2024) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä vuonna 2022. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite . Tilikauden 2025 aikana maksettiin ensimmäiseltä
ansaintajaksolta palkkiona 112,324 osaketta sekä rahana suoritettu osuus
ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi . Näiden yhteis määrä oli 0,6 miljoonaa euroa.
Hallitus hyväksyi toisen suoritusjakson (PSP 2023–2025) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä tammikuussa 2023. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite . Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2026
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana riippuen tuloskriteerien ja palvelusehdon
täyttymisestä. PSP 2023–2025 -ohjelmasta mahdollisesti ansaittu palkkio maksetaan
yhtiön osakkeina . Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien verojen ja
veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
Hallitus hyväksyi kolmannen suoritusjakson (PSP 2024–2026) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä helmikuussa 2024. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2027
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana riippuen tuloskriteerien ja palvelusehdon
täyttymisestä. PSP 2024–2026 -ohjelmasta mahdollisesti ansaittu palkkio maksetaan
yhtiön osakkeina. Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien verojen ja
veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
1.1.2025 alkaen voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä
Maaliskuussa 2025 hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin ja sen divisioonien avainjohdolle.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance Share Plan, PSP) koostuu
kolmesta vuosittain alkavasta yksittäis estä kolmivuotisesta suoritusjaksosta sekä
mahdollisen palkkion maksamisesta suoritusjakson jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman
alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Suoriteperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteuttamista,
yhdenmukaistaa johdon edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa sekä sitouttaa
johtoa.
Hallitus hyväksyi ensimmäisen uuden PSP-rakenteen mukaisen ohjelma n (PSP 2025–
2027) aloittamisen ja päätti tuloskriteereistä maaliskuussa 2025. Tuloskriteerit, joiden
perusteella ohjelman mahdollinen palkkio maksetaan, ovat yhtiön osakkeen
kokonaistuotto sekä liikevaihto -, liikevoitto - ja ESG-tavoitteet. Mahdollinen palkkio
maksetaan yhtiön osakkeina. Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien
verojen ja veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
Osakepalkkiojärjestelmä | 2025 | 2022 | ||
Ansaintajakso | 2025-2027 | 2024-2026 | 2023-2025 | 2022-2024 |
Alkuperäinen lukumäärä, kpl *) | 1 400 000 | 1 430 500 | 2 000 000 | 2 000 000 |
Alkuperäinen myöntämispäivä | 14.3.2025 | 18.3.2024 | 6.7.2023 | 23.11.2022 |
Oikeuksien syntymispäivä | 30.4.2028 | 30.4.2027 | 30.4.2026 | 2.5.2025 |
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 3,1 | 3,1 | 2,8 | 2,4 |
Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta | 2,3 | 1,3 | 0,3 | |
Järjestelmän piirissä henkilöitä raportointivuoden lopussa | 13 | 12 | 9 | 10 |
Maksutapa | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen |
*) Määrät on esitetty bruttomääräisinä, eli osakepalkkio käteisenä maksetun palkkion määrää vastaavan määrän | ||||
Muutokset palkkio-osakkeissa tilikauden aikana | |||||
Osakepalkkiojärjestelmä | 2025 | 2022 | Yhteensä | ||
Ansaintajakso | 2023-2025 | 2023-2025 | 2023-2025 | 2022-2024 | |
Palkkio-osakkeet 1.1. | 1 080 200 | 798 000 | 791 000 | 2 669 200 | |
Kaudella myönnetyt | 1 005 000 | 1 005 000 | |||
Kaudella menetetyt | 214 000 | 197 000 | 678 676 | 1 089 676 | |
Kaudella toteutetut | 112 324 | 112 324 | |||
Palkkio-osakkeet 31.12. | 1 005 000 | 866 200 | 601 000 | 2 472 200 | |
Käyvän arvon määrittäminen
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja kirjataan
kuluna siihen asti, kunnes oikeus osakkeisiin syntyy. Markkinatilanne, eli tässä
tapauksessa osakkeen kokonaistuotto, on otettu huomioon määritettäessä käypää arvoa
myöntämishetkellä, eikä sitä muuteta ohjelman aikana. Ohjelman aikana myönnettävien
169
osakepohjaisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien tietojen perusteella, ja
sillä oli seuraava vaikutus:
Kauden 2025 aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit | Ansaintajakso 2025-2027 |
Osakekurssi myöntämispäivänä, euroa | 3,02 |
Osakekurssi kauden lopussa, euroa | 2,47 |
Oletettu volatiliteetti, %*) | 35,01 % |
Maturiteetti, vuotta | 2,8 |
Riskitön korko, % | 2,32 % |
Arvostusmalli | Monte Carlo |
Käypä arvo/osake, € | 1,49 |
*) Odotettavissa oleva volatiliteetti perustuu toteutuneeseen Group Oyj:n osakkeen kuukausihinnoilla vastaavalta maturiteettiajalta. |
Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen | ||
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu | 0,6 | 0,4 |
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu, omana pääomana maksettavat | 0,6 | 0,3 |
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät velat 31.12. | 0,1 | 0,3 |
Ennakonpidätysvelvoitteiden maksun arvioitu rahavirtavaikutus | 0,5 | 0,9 |
5.7
Lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johto (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmä) ja heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt sekä heidän läheiset
perheenjäsenensä ja näiden määräysvallassa olevat yhtiöt, samoin kuin Lindex-konsernin
tytäryhtiöt ja yhteisjärjestelyt . Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden väliset suhteet esitetään
liitetiedossa 5.1.
Lähipiiriliiketoimet
Johdon palkitsemista lukuun ottamatta (liitetieto 5.5) Lindex-konsernin ja sen lähipiirin
välillä ei ollut tilikaudella olennaisia liiketapahtumia.
5.8
Ilmastoon liittyvät asiat
Laadintaperiaatteet
Lindex-konserni ottaa ilmastoon liittyvät asiat huomioon arvioissa ja oletuksissaan silloin
kun se on tarkoituksenmukaista. Arviointi kattaa konserniin kohdistuvat mahdolliset
vaikutukset fyysisten riskien ja siirtymäriskien osalta. Konserni uskoo, että sen
liiketoimintamalli ja tuotteet säilyvät elinkelpoisi na tulevassa vähähiilisessä taloudessa.
Ilmastoon liittyvät asiat lisäävät kuitenkin epävarmuutta tilinpäätöksen tiettyihin eriin
liittyvissä arvioissa ja oletuksi ssa. Vaikka ilmastoon liittyvillä riskeillä ei tällä hetkellä
välttämättä ole merkittävää vaikutusta arvioihin ja oletuksiin, konserni seuraa tiiviisti
esimerkiksi ilmastolainsäädäntöä ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä. Ilmastoon
liittyvien asioiden katsotaan vaikuttavan suorimmin seuraaviin tilinpäätöksen eriin ja
näkökohtiin:
Liikearvon alentuminen.
Käyttöarvoon voivat vaikuttaa eri tavoin siirtymäriskit, kuten ilmastoon liittyvä
lainsäädäntö sekä muutokset konsernin tuotteiden kysynnässä. Konserni on todennut,
että mikään yksittäinen ilmastoon liittyvä oletus ei ole keskeinen vuoden 2025 liikearvon
arvonalentumistest issä. Käyttöarvon määrityksissä rahavirtaennusteisiin on kuitenkin
sisällytetty odotukset kuluttajien muuttuvista tarpeista ja kulutustottumuksista, odotukset
tiukemmista kierrätysvaatimuksista ja kestävämmin hankituista materiaaleista
aiheutuvista kustannusten noususta sekä ilmastonmuutokse n aiheuttamista
korkeammista energia- ja rahtikustannuks ista. Ks. liitetieto 3.2.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika. Tarkastellessaan
omaisuuserien jäännösarvoja ja odotettuja taloudellisia vaikutusaikoja konserni ottaa
huomioon ilmastoon liittyvät seikat, mukaan lukien lainsäädännön ja sääntelyn, jotka
voivat tulevaisuudessa rajoittaa omaisuuserien käyttöä. Ks. liitetieto 3.3.
5.9
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj on 5.2.2026 allekirjoittanut 50 miljoonan euron vakuudellisen
luottolimiitin. Luottolimiittiä voidaan käyttää yleisiin yritys - ja käyttöpääomatarpeisiin ja se
sisältää tavanomaisia rahoituskovenantteja. Luottolimiitti erääntyy toukokuussa 2027, ja
siinä on 15 kuukauden jatko -optio.
170
Lindex Group Oyj | |||
Tuloslaskelma, | |||
euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
LIIKEVAIHTO | 229 748 178,92 | 234 761 334,39 | |
Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 6 371 575,58 | 6 699 421,66 |
Materiaalit ja palvelut | |||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat: | |||
Ostot tilikauden aikana | -118 502 183,99 | -118 671 613,96 | |
Varastojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) | -3 356 218,23 | -6 527 056,06 | |
Materiaalit ja palvelut yhteensä | -121 858 402,22 | -125 198 670,02 | |
Henkilöstökulut | 3 | -41 912 440,82 | -43 149 636,63 |
Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -7 839 587,75 | -8 494 327,78 |
Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -85 405 671,86 | -104 390 638,54 |
-257 016 102,65 | -281 233 272,97 | ||
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | -20 896 348,15 | -39 772 516,92 | |
Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 62 163 772,64 | 52 019 847,15 |
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 41 267 424,49 | 12 247 330,23 | |
Tilinpäätössiirrot | 7 | 4 668 698,78 | 5 140 632,00 |
Tuloverot | 8 | -3 605 318,07 | -907 012,21 |
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) | 42 330 805,20 | 16 480 950,02 |
171
Lindex Group Oyj
Tase, FAS
euroa | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
VASTAAVAA | |||
PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
Aineettomat oikeudet | 4 568 621,63 | 5 319 295,22 | |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 855 307,07 | 1 038 042,12 | |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 5 423 928,70 | 6 357 337,34 | |
Aineelliset hyödykkeet | 10 | ||
Koneet ja kalusto | 14 481 564,69 | 16 557 956,62 | |
Vuokratilojen muutos- perusparannusmenot | 2 772 697,21 | 2 594 426,25 | |
Muut aineelliset hyödykkeet | 5 827,15 | 5 827,15 | |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 2 258 494,09 | 1 185 224,20 | |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 19 518 583,14 | 20 343 434,22 | |
Sijoitukset | 11 | ||
Osuudet saman konsernin yrityksissä | 308 636 627,98 | 308 636 627,98 | |
Muut osakkeet ja osuudet | 744 633,86 | 744 633,86 | |
Sijoitukset yhteensä | 309 381 261,84 | 309 381 261,84 | |
PYSYVÄT VASTAAVAT | 334 323 773,68 | 336 082 033,40 | |
VAIHTUVAT | |||
Vaihto-omaisuus | |||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 43 517 164,67 | 46 873 382,90 | |
Vaihto-omaisuus yhteensä | 43 517 164,67 | 46 873 382,90 | |
Pitkäaikaiset saamiset | |||
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 203 877 452,31 | 235 952 762,35 | |
Muut saamiset | 660 875,70 | 3 675 367,31 | |
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 204 538 328,01 | 239 628 129,66 | |
Lyhytaikaiset saamiset | 12 | ||
Myyntisaamiset | 3 284 034,65 | 3 074 475,09 | |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 7 207 509,41 | 10 120 756,67 | |
Muut saamiset | 44 710,52 | 226 394,85 | |
Siirtosaamiset | 7 512 119,86 | 8 264 382,00 | |
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 18 048 374,44 | 21 686 008,61 | |
Rahat ja pankkisaamiset | 13 | 15 799 396,83 | 21 705 786,04 |
VAIHTUVAT | 281 903 263,95 | 329 893 307,21 | |
VASTAAVAA | 616 227 037,63 | 665 975 340,61 |
euroa | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
VASTATTAVAA | |||
OMA PÄÄOMA | |||
Osakepääoma | 14-15 | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 80 886 137,67 | 78 786 138,36 | |
Edellisten tilikausien voitto (tappio) | 253 804 332,80 | 237 323 382,78 | |
Tilikauden voitto (tappio) | 42 330 805,20 | 16 480 950,02 | |
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 454 577 813,93 | 410 147 009,42 | |
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 16 | 14 332 123,88 | 16 330 822,66 |
PAKOLLISET VARAUKSET | 17 | 15 911 836,57 | |
VIERAS PÄÄOMA | |||
Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | ||
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | ||
Muut velat | 6 803 674,97 | 7 980 724,21 | |
Velat saman konsernin yrityksille | 25 585 793,67 | 97 091 100,30 | |
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 32 389 468,64 | 178 214 448,51 | |
Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | ||
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | ||
Saadut ennakot | 454 165,16 | 872 337,88 | |
Ostovelat | 12 762 914,83 | 12 065 064,32 | |
Velat saman konsernin yrityksille | 1 685 218,03 | 1 861 837,85 | |
Muut velat | 13 731 908,08 | 14 533 950,31 | |
Siirtovelat | 20 | 13 150 801,08 | 16 038 033,09 |
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 114 927 631,18 | 45 371 223,45 | |
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 147 317 099,82 | 223 585 671,96 | |
VASTATTAVAA | 616 227 037,63 | 665 975 340,61 |
172
Lindex Group Oyj | ||
Rahoituslaskelma | ||
euroa | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
Tilikauden voitto (tappio) | 42 330 805,20 | 16 480 950,02 |
Oikaisut: | ||
Suunnitelman mukaiset poistot | 7 839 587,75 | 8 494 327,78 |
Pysyvien vastaavien arvonalentumiset | 3 400 000,00 | |
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -5 514 041,89 | 240 057,74 |
Rahoitustuotot ja -kulut | -62 163 772,63 | -55 419 847,15 |
Tilinpäätössiirrot | -4 668 698,78 | -5 140 632,00 |
Laskennalliset verot | 3 605 318,07 | 907 012,21 |
Käyttöpääoman muutos: | ||
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -1 247 335,81 | 1 386 753,65 |
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 3 356 218,23 | 6 527 056,06 |
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -14 145 727,10 | -9 579 175,32 |
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -2 725 466,96 | -3 385 012,12 |
Saadut korot liiketoiminnasta | 235 601,50 | 821 994,08 |
Välittömät verot | 3 946 829,73 | |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -33 097 512,42 | -31 319 685,32 |
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -5 613 283,87 | -4 969 881,15 |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 25 000,00 | |
Lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+) | 8 412 492,80 | |
Sijoitukset tytäryhtiöihin | -600 000,00 | |
Saadut osingot/pääoman palautukset | 73 847,96 | 2 975,00 |
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | 2 873 056,89 | -5 541 906,15 |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
Lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -267 875,70 | |
Pitkäaikaisten lainojen nostot | 57 695 151,38 | 45 033 237,24 |
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -35 109 209,36 | -11 358 866,74 |
Saadut ja maksetut konserniavustukset | 2 000 000,00 | 1 500 000,00 |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | 24 318 066,32 | 35 174 370,50 |
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) | -5 906 389,21 | -1 687 220,97 |
Rahavarat tilikauden alussa | 21 705 786,04 | 23 393 007,01 |
Rahavarat tilikauden lopussa | 15 799 396,83 | 21 705 786,04 |
173
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Lindex Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Yrityssaneerausmenettely
Helsingin käräjäoikeus on hyväksynyt Lindex Group Oyj:n saneerausohjelman 9.2.2021.
Tämän jälkeen saneerausvelkoja on maksettu sitä mukaan, kun saneerausvelkojen
lopullinen määrä on vahvistunut. Yhtiö on täyttänyt saneerausohjelman toteuttamisen
päättämistä koskevat edellytykset. Yhtiön saneerausohjelma on päättynyt 15.8.2025.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Rahoituksen kurssivoitot ja kurssitappiot on kirjattu nettomääräisinä muihin
rahoitustuottoihin tai muihin rahoituskuluihin.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt
alennukset ja valuuttakurssierot.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään liiketoimintaan liittyvien pysyvien vastaavien
myyntivoitot, liiketoimintojen myynnistä saadut korvaukset sekä palveluveloitukset
tytäryhtiöiltä.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on välittöminä veroina kirjattu tilikauden tulosta vastaavat verot sekä
aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennalli nen
verosaaminen on kirjattu verotuksessa tulevina vuosina vähennyskelpoisista kuluista.
Lindex Group Oyj:n Viron sivuliikkeen tuotot ovat sisältyneet Suomen pääliikkeen
verotettavaan tuloon. Sivuliikkeen tuotot ovat Virossa verotettavaa tuloa silloin, kun se
jakaa voittoa Suomen pääliikkeelle. Viron ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan
Virossa maksettava tulovero on vähennyskelpoinen Suomeen maksettavasta tuloverosta
tietyin edellytyksin. Virossa verottamattomien kertyneiden voittovarojen määrä sisältäen
tilikauden tuloksen on 30,9 (29,0) miljoonaa euroa. Viroon maksettava tulovero olisi 6,8
(6,4) miljoonaa euroa, joka on esitetty laskennallisena verovelkana. Tämä summa ei
todennäköisesti tule olemaan Suomen tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta
on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan seuraavasti:
Aineettomat | |
Koneet ja kalusto | |
Vuokratilojen |
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai, mikäli niiden
käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon. Arvonalentumistestauksen
periaatteet on esitetty konsernin liitetietoina.
Vaihto -omaisuus
Vaihto -omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman
jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan mukaiseen alimpaan arvoon.
Vaihto -omaisuuden arvo on määritelty painotetun keskihankintahinnan menetelmää
käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.
Pitkäaikainen vieras pääoma
Rahoituslainat kirjataan nimellisarvoon. Transaktiomenot kirjataan siirtosaamisiin ja
jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Transaktiomenot ja lainan korot
kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin instrumentin pitoaikana.
Lyhytaikainen vieras pääoma
Vakuudettomat velkojat olivat saneerausohjelman mukaisesti oikeutettuja konvertoimaan
saneerausohjelman alaisen vakuudettomalle velalle vahvistetun maksuohjelman mukaiset
saatavansa kuittaamalla tämän osuuden vakuudellisiin joukkovelkakirjoihin euro eurosta.
174
Vakuudettomien velkojien merkitsemät velkakirjat olivat nimellisarvoltaan yhteensä
73 142 624 euroa. Tämä joukkovelkakirjalaina erääntyy vuoden 2026 kesäkuussa.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero,
esitetään taseen erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa
erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot sisältävät myös annetut ja saadut
konserniavustukset.
Pakolliset varaukset
Pakollinen varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä
ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Pakollisena varauksena oli esitetty saneerausohjelman mukaisia ehdollisia velkoja, joiden
perusteena oli pääsääntöisesti vuokrasopimusten ennenaikainen irtisanominen. Kaikki
ehdolliset velat on maksettu, eikä näihin liittyviä pakollisia varauksia enää ole jäljellä.
2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Konserniyrityksiltä laskutetut palvelut | 6 053 042,60 | 6 619 569,87 |
Konserniyrityksiltä laskutetut muut tuotot | 292 704,10 | |
Liiketoiminnan muut tuotot | 25 828,88 | 79 851,79 |
Yhteensä | 6 371 575,58 | 6 699 421,66 |
3. Henkilöstökulut | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot | 486 275,00 | 459 200,00 |
Muun henkilökunnan palkat | 33 608 964,22 | 35 024 047,74 |
Sairasajan palkat | 1 424 758,61 | 1 477 326,34 |
Eläkekulut | 5 145 834,50 | 5 242 040,51 |
Muut henkilösivukulut | 1 246 608,49 | 947 022,04 |
Yhteensä | 41 912 440,82 | 43 149 636,63 |
Henkilöstö keskimäärin | 893 | 954 |
Tiedot toimitusjohtajan palkitsemisesta on esitetty konsenin liitetiedossa |
Johdon osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
Tiedot johdon osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä on esitetty konsernin
liitetiedossa 5.6.
Johdon eläkesitoumukset
Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta tai yksilöllinen virallinen eläkeikä.
Toimitusjohtaja Susanne Ehnbågella on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
Toimitusjohtajan eläke karttuu yksilöllisen eläkesopimuksen perusteella paikallisen
käytännön mukaisesti.
4. Poistot ja arvonalentumiset | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Aineettomat oikeudet | 2 932 980,29 | 3 493 204,76 |
Koneet ja kalusto | 4 008 787,47 | 4 129 580,67 |
Vuokratilojen muutos- | 897 819,99 | 871 542,35 |
Yhteensä | 7 839 587,75 | 8 494 327,78 |
175
5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Liikepaikkakulut | 51 183 011,76 | 47 253 458,70 |
IT- ja tietoliikennekulut | 11 848 184,82 | 12 546 397,12 |
Markkinointikulut | 5 994 103,95 | 7 015 664,24 |
Työvoiman vuokrauskulut | 5 023 731,56 | 5 199 410,47 |
Tavarankäsittelykulut | 3 391 026,82 | 3 554 448,64 |
Asiantuntijakulut | 3 905 894,53 | 8 355 011,52 |
Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 966 541,29 | 1 169 549,23 |
Vuokrakulut | 777 668,37 | 753 212,00 |
Luottotappiot | 59 072,64 | 236 749,89 |
Muut kulut *) | 2 256 436,12 | 18 306 736,73 |
Yhteensä | 85 405 671,86 | 104 390 638,54 |
*) 2025 yrityssaneeraukseen liittyvät kulut -5.4 (9,9) milj. euroa. |
Tilintarkastajien palkkiot | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Tilintarkastus | 255 815,00 | 222 490,00 |
Muut lakisääteiset tilintarkastuspalvelut | 225 640,00 | 169 100,00 |
Yhteensä | 481 455,00 | 391 590,00 |
6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 27 974 778,60 | 31 919 994,41 |
Osingot saman konsernin yrityksiltä | 19 500 000,00 | 31 416 284,13 |
Muut osinkotuotot | 17 847,96 | 58 975,00 |
Korko- ja muut rahoitustuotot konsernin ulkopuolisilta | 235 601,49 | 821 994,25 |
Korkokulut saman konsernin yrityksille | -1 829 463,72 | -2 489 627,92 |
Korko- ja muut rahoituskulut konsernin ulkopuolisille | -1 025 781,59 | -1 092 558,11 |
Lainasaamisten ja sijoitusten arvonalentumiset *) | -3 400 000,00 | |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palautus **) | 6 684 000,00 | |
Kurssivoitot ja -tappiot (netto) | 10 606 789,89 | -5 215 214,61 |
Yhteensä | 62 163 772,63 | 52 019 847,15 |
7. Tilinpäätössiirrot | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus | 1 998 698,78 | 2 800 632,00 |
Saadut konserniavustukset | 2 670 000,00 | 2 340 000,00 |
Yhteensä | 4 668 698,78 | 5 140 632,00 |
8. Tuloverot | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Laskennallisten verojen muutos *) | -3 605 318,07 | -907 012,21 |
Yhteensä | -3 605 318,07 | -907 012,21 |
*) Sisältää Viron filiaalin laskennallisen verovelan lisäystä |
Pysyvät vastaavat | ||
9. Aineettomat hyödykkeet | ||
Aineettomat oikeudet | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 11 014 807,99 | 29 900 223,01 |
499 577,56 | 602 346,18 | |
1 682 729,14 | 868 867,70 | |
-2 165 111,59 | -20 356 628,90 | |
Hankintameno 31.12. | 11 032 003,10 | 11 014 807,99 |
Kertyneet poistot 1.1. | 5 695 512,77 | 22 556 161,81 |
-2 165 111,59 | -20 353 853,80 | |
2 932 980,29 | 3 493 204,76 | |
Kertyneet poistot 31.12. | 6 463 381,47 | 5 695 512,77 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 568 621,63 | 5 319 295,22 |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 1 038 042,12 | 700 346,73 |
Lisäykset | 1 499 994,09 | 1 206 563,09 |
Siirrot erien välillä | -1 682 729,14 | -868 867,70 |
Hankintameno 31.12. | 855 307,07 | 1 038 042,12 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 855 307,07 | 1 038 042,12 |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 5 423 928,70 | 6 357 337,34 |
176
10. Aineelliset hyödykkeet | ||
Koneet ja kalusto | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 38 150 523,54 | 37 221 173,60 |
Lisäykset | 96 348,00 | 563 342,38 |
Siirrot erien välillä | 1 836 047,54 | 1 437 511,48 |
Vähennykset | -3 094 845,29 | -1 071 503,92 |
Hankintameno 31.12. | 36 988 073,79 | 38 150 523,54 |
Kertyneet poistot 1.1. | 21 592 566,92 | 18 534 490,17 |
Vähennysten kertyneet poistot | -3 094 845,29 | -1 071 503,92 |
Tilikauden poisto | 4 008 787,47 | 4 129 580,67 |
Kertyneet poistot 31.12. | 22 506 509,10 | 21 592 566,92 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 14 481 564,69 | 16 557 956,62 |
Vuokratilojen muutos- | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 6 743 948,54 | 6 396 662,05 |
Siirrot erien välillä | 1 076 090,95 | 505 065,89 |
Vähennykset | -1 143 544,16 | -157 779,40 |
Hankintameno 31.12. | 6 676 495,33 | 6 743 948,54 |
Kertyneet poistot 1.1. | 4 149 522,29 | 3 435 759,34 |
Vähennysten kertyneet poistot | -1 143 544,16 | -157 779,40 |
Tilikauden poisto | 897 819,99 | 871 542,35 |
Kertyneet poistot 31.12. | 3 903 798,12 | 4 149 522,29 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 772 697,21 | 2 594 426,25 |
Muut aineelliset hyödykkeet | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 5 827,15 | 54 601,65 |
Vähennykset | -48 774,50 | |
Hankintameno 31.12. | 5 827,15 | 5 827,15 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 827,15 | 5 827,15 |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 1 185 224,20 | 300 227,73 |
Lisäykset | 3 985 408,38 | 2 827 573,84 |
Siirrot erien välillä | -2 912 138,49 | -1 942 577,37 |
Hankintameno 31.12. | 2 258 494,09 | 1 185 224,20 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 258 494,09 | 1 185 224,20 |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 19 518 583,14 | 20 343 434,22 |
11. Sijoitukset | ||
Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 308 636 627,98 | 311 436 627,98 |
Lisäykset *) | 600 000,00 | |
-3 400 000,00 | ||
Kirjanpitoarvo 31.12. | 308 636 627,98 | 308 636 627,98 |
Muut osakkeet ja osuudet | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Hankintameno 1.1. | 744 633,86 | 748 761,86 |
Vähennykset | -4 128,00 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 744 633,86 | 744 633,86 |
Sijoitukset yhteensä | 309 381 261,84 | 309 381 261,84 |
12. Lyhytaikaiset saamiset | ||
Myyntisaamiset | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Korottomat myyntisaamiset | 3 284 034,65 | 3 074 475,09 |
Yhteensä | 3 284 034,65 | 3 074 475,09 |
177
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Konserniavustussaamiset | 2 670 000,00 | 4 490 000,00 |
Myyntisaamiset | 4 529 245,39 | 5 564 349,67 |
Siirtosaamiset | 8 264,02 | 66 407,00 |
Yhteensä | 7 207 509,41 | 10 120 756,67 |
Muut saamiset | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Muut saamiset | 44 710,52 | 226 394,85 |
Yhteensä | 44 710,52 | 226 394,85 |
Siirtosaamiset | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Jaksotetut ICT-kulut | 2 179 554,44 | 3 137 742,55 |
Saaminen luottokorttiyhteistyöstä | 1 675 598,24 | 1 785 325,78 |
Jaksotetut henkilösivukulut | 1 174 022,00 | 1 092 483,00 |
Saamiset tavarantoimittajilta | 871 600,02 | 1 055 240,79 |
Muut siirtosaamiset | 1 611 345,16 | 1 193 589,88 |
Yhteensä | 7 512 119,86 | 8 264 382,00 |
13. Rahat ja pankkisaamiset |
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät pankkitalletuksia ja käteisvaroja. |
14. Oman pääoman muutokset
Yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 31.12.202 4 yhteensä 161 622 896 osak etta.
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
osakepalkkiojärjestelmän osallistujille osakepalkkioiden toimittamiseksi. Osakeannissa
annettiin vastikkeetta 112 324 yhtiön uutta osaketta osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suoritusjakson 2022–
2024 palkkioiden toimittamiseksi.
Yhtiön hallitus päätti heinäkuussa 2025 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 2 306 171 yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
saneerausohjelman mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi . Merkintähinta osakeannissa oli
saneerausohjelman mukaisesti 0,9106 euroa osakkeelta, joka on maksettu kuittaamalla
saneerausvelkaa.
Huhti- ja heinäkuun 2025 osakeantien jälkeen yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi
yhteensä 16 4 041 391 osakkeeseen.
Lindex Group Oyj:n osakepääoma oli 77,6 miljoonaa euroa 31.12.202 5. Kaikki liikkeeseen
lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Osakepääoma | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Osakkeet 1.1. ja 31.12. | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Osakepääoma yhteensä | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 78 786 138,36 | 76 138 713,65 |
2 099 999,31 | 2 647 424,71 | |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 80 886 137,67 | 78 786 138,36 |
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. | 253 804 332,80 | 237 323 382,78 |
Edellisten tilikausien voitto/tappio 31.12. | 253 804 332,80 | 237 323 382,78 |
Tilikauden voitto/tappio | 42 330 805,20 | 16 480 950,02 |
Oma pääoma yhteensä | 454 577 813,93 | 410 147 009,42 |
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Rahastot | 80 886 137,67 | 78 786 138,36 |
Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta | 253 804 332,80 | 237 323 382,78 |
Tilikauden voitto/tappio | 42 330 805,20 | 16 480 950,02 |
Yhteensä | 377 021 275,67 | 332 590 471,16 |
15. Emoyhtiön osakkeet | ||
kpl | 2025 | 2024 |
Osakkeita (à 1 ääni) | 164 041 391 | 161 622 896 |
Yhteensä | 164 041 391 | 161 622 896 |
178
16. Tilinpäätössiirtojen kertymä |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. |
17. Pakolliset varaukset | ||
Muut pakolliset varaukset | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Kuluvaraus vuokrasopimuksiin liittyvistä vaatimuksista | 15 911 836,57 | |
josta saneerausvelkaa | 15 911 836,57 | |
Yhteensä | 15 911 836,57 |
Yhtiö on sopinut saneerausprosessiin liittyneet kiistanalaise t vaateet ja hoitanut muut
saneerausohjelman mukaiset velvoitteensa.
18. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | |
Laskennallinen verovelka | 6 803 674,97 | 6 380 724,21 |
Muut velat | 1 600 000,00 | |
Velat saman konsernin yrityksille | 25 585 793,67 | 97 091 100,30 |
josta saneerausvelkaa | 63 900 534,46 | |
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 32 389 468,64 | 178 214 448,51 |
19. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | |
Muut korolliset velat | 1 693 974,52 | 1 725 387,09 |
Korottomat velat | 40 091 032,66 | 43 645 836,36 |
Total | 114 927 631,18 | 45 371 223,45 |
Saneerausvelat | ||
EUR | 2025 | 2024 |
Lyhytaikaiset korottomat saneerausvelat | ||
Varauksiin sisältyvät saneerausvelat | 15 911 836,57 | |
Saneerausvelka konserniyrityksille | ||
Ostovelat konserniyrityksille | 17 398,07 | |
Velat konserniyrityksille | 63 883 136,39 | |
Saneerausvelka konserniyrityksille yhteensä | 63 900 534,46 | |
Saneerausvelat yhteensä | 79 812 371,03 |
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Ostovelat | 1 617 912,23 | 1 786 249,02 |
Siirtovelat | 67 305,80 | 75 588,83 |
Yhteensä | 1 685 218,03 | 1 861 837,85 |
20. Lyhytaikaiset siirtovelat | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Jaksotetut henkilöstökulut | 8 881 744,67 | 9 047 877,26 |
Velat vaihto-omaisuusostoista | 2 199 575,74 | 2 683 272,59 |
Palautusvaraus ja myynnin jaksotukset | 1 334 764,00 | 1 369 636,00 |
Jaksotetut asiantuntijakulut | 230 795,41 | 1 791 546,00 |
Muut siirtovelat | 503 921,26 | 1 145 701,24 |
Yhteensä | 13 150 801,08 | 16 038 033,09 |
21. Annetut vakuudet | ||
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Vuokratakaukset | 8 948 219,69 | 10 095 080,60 |
Muut takaukset | 68 760,03 | |
Yhteensä | 9 016 979,72 | 10 095 080,60 |
179
22. Vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||
euroa | 2025 | 2024 |
Vuokravastuut | 396 516 359,00 | 460 167 532,00 |
Sähkösopimusvastuut | 54 000,00 | 662 256,00 |
Leasingvastuut | 413 671,93 | 434 016,55 |
Yhteensä | 396 984 030,93 | 461 263 804,55 |
Eläkevastuut
Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevastuut on
kokonaan katettu.
23. Osakkeet ja osuudet | ||
Konserniyritykset | ||
Emoyhtiön omistamat | Osuus osakkeista % | Osuus äänivallasta % |
Stockmann AS, | 100 | 100 |
SIA Stockmann, | 100 | 100 |
Stockmann Security Services Oy Ab, | 100 | 100 |
Lindex Holding AB, Tukholma | 100 | 100 |
Muut yritykset | |
Emoyhtiön omistamat | Osuus osakkeista % |
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, | 37,8 |
24. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj on 5.2.2026 allekirjoittanut 50 miljoonan euron vakuudellisen
luottolimiitin. Luottolimiittiä voidaan käyttää yleisiin yritys - ja käyttöpääomatarpeisiin ja se
sisältää tavanomaisia rahoituskovenantteja. Luottolimiitti erääntyy toukokuussa 2027, ja
siinä on 15 kuukauden jatko -optio.
180
Hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käytöstä
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2025 tulos jätetään edellisten tilikausien
voitto/tappio -tilille.
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
Hallituksen toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä
yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Hallituksen toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen
kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8
artiklaa.
Helsingissä, 26. helmikuuta 2026
Sari Pohjonen Stefan Björkman Andrea Collesei
Timo Karppinen Roland Neuwald Tracy Stone
Harriet Williams
Susanne Ehnbåge
Toimitusjohtaja
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 26. helmikuuta 2026
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
181
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Lindex Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Lindex Group Oyj:n (y-tunnus 0114162 -2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
●
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.6 ja emoyhtiön liitetiedossa 5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
182
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa
tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä
koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
Liikearvon ja tavaramerkin arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 3.2 Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 Lindexin hankinnasta syntyneen liikearvon määrä oli 257,0 miljoonaa euroa ja tavaramerkin 84,0 miljoonaa euroa, mikä on 25 % kokonaisvaroista ja 76 % omasta pääomasta (2024: liikearvo 242,6 miljoonaa euroa ja tavaramerkki 79,3 miljoonaa euroa, 24 % kokonaisvaroista ja 82 % omasta pääomasta). Liikearvon ja tavaramerkin arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska ● harkintaa, arvionmääräisiä eriä; ● oletuksille; ja ● Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvolaskelmaan, vaihdella merkittävästi laskelmaan sisältyvien oletusten muuttuessa. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi liikevaihdon kasvu ja rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon tai tavaramerkin arvon alentumiseen. | Tilintarkastustoimenpiteemme koostuivat muun muassa seuraavista toimenpiteistä: ● oletusten ja menetelmien arvioinnissa erityisesti liittyen seuraaviin oletuksiin: ennustettu liikevaihdon kasvu ja rahavirtojen diskonttaamisessa käytetty pääoman keskimääräinen kustannus. ● jokin jokseenkin mahdollinen muutos keskeisessä oletuksessa johtaa siihen, että yksikön kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. ● ja tulevaisuuden ennusteita hallituksen hyväksymään budjettiin. ● täsmällisyyttä sekä verrokkiyhtiöiden tietoihin ● sovellettavan standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista ja kävimme läpi herkkyysanalyysista annettuja tietoja. |
183
Myynnin tuloutus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.2 Myyntituotot koostuvat tavaroiden ja palveluiden vähittäismyynnistä myymälöissä ja verkkokaupoissa, Tuotot myynnistä kirjataan tavaran myyntihetkellä tai kun palvelu suoritettu. Myynnin tuloutus oli konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myynnin ennenaikaiselle tuloutukselle. Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka myyntitapahtumien suuren määrän ja erilaisten toimitustapojen, kanta- asiakasbonuksiin sekä palautusoikeuksiin liittyvän johdon harkinnan takia. Myynnin tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. | Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa: ● asianmukaisuuden arviointi, sisältäen palautusoikeudet sekä kanta- asiakasbonukset, ja vertailu sovellettaviin laskentastandardeihin; ● ● koskien myyntituottoja, palautuksia ja katteita; ● ● tuotteiden toimitusaikoihin perustuen; ja ● |
Vaihto-omaisuuden arvostaminen Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.4 Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 miljoonaa euroa, joka on 12 % kokonaisvaroista ja 36 % omasta pääomasta (2024: 169,6 miljoonaa euroa, 13 % kokonaisvaroista ja 43 % omasta pääomasta). Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan vaihto-omaisuus hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä. Vaihto-omaisuus omaisuuden ollessa olennainen tilinpäätöksen kannalta ja vaihto- omaisuuden epäkuranttiusvarauksen sisältämien johdon arvioiden takia. | Tilintarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: ● laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. ● viimeisimpiin ostolaskuihin sekä myyntihintoihin. ● hitaasti kiertävään olevien tuotteiden ● varastokirjanpidossa data-analyysien avulla. ● asianmukaisuutta. |
184
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö
tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
●
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
kohtuullisuutta.
●
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat
tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
●
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja -läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
185
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa
kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 7.4.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellet tavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
186
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta
välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Helsingissä 26.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
187
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Lindex Group Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Lindex Group Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Lindex Group Oyj:n (y-tunnus: 0114162 -2) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700IFQI6W89M1IY95 -2025-
12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
●
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
●
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
●
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM
1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus
on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantost andardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
●
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä
tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
188
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että
Lindex Group Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700IFQI6W89M1IY95 -2025-12-31-
1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Lindex Group Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu 26.2.2026 päivätyllä
tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 2.3.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
189
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
Lindex Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Lindex Group Oyj:n (y-tunnus 0114162 -2) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Lindex Group Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,
koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun
varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”
Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluont einen
tarkastus
”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Lindex Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
●
sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
●
voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
190
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia
relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi
johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja
olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska
päästökertoimien ja eri
kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä
käytettävä tieteellinen
tieto on epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti
yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin
liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella.
Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat
eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun
varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja
muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
●
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus,
joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
avainhenkilöitä.
●
konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
●
toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin
ESRS-standardien mukaisia.
●
kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta
osin:
191
-
informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota
otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja
asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne
konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
-
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,
uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet
tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin
oikeellisuutta.
●
yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 26.2.2026
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KRT